Useat tiedotusvälineet ovat viime viikkoina uutisoineet käytännöstä, jossa Apple ja Google ovat kuunnelleet älylaitteille annettuja äänikomentoja ja puheenpätkiä.
Kuuntelun hoitavat teknologiajättien alihankkijat. Suomenkielisten viestien kuuntelusta kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.
Viestien kuuntelusta uutisoi näyttävästi myös The Guardian -lehti.
Nyt Apple on ilmoittanut päivittävänsä Siri-puheentunnistuohjelmaansa siten, että se ei enää kuuntele puheviestejä, ellei käyttäjä anna siihen lupaa. Asiasta kertoi muun muassa The Verge -julkaisu tänään.
Apple ei kerro, lopettaako se ääninäytteiden tallentamisen palvelimilleen, vai eikö niitä enää kuunnella.
Myös Google ilmoittaa uutistoimisto Reutersin mukaan jättävänsä viestit kuuntelematta, tosin vain Euroopan Unionin alueella. Applen ilmoitus oli maailmanlaajuinen.
Älyteknologian tuottajat perustelevat puheenpätkien tallentamisen laadunvalvonnalla. Tarkoituksena on tarkistaa, kääntääkö kone puheen oikein vai vain sinnepäin. Näin tekoälyä voidaan kouluttaa puheentunnistajana.
Salakuuntelua vai tuotekehitystä?
Käyttäjät ovat huolissaan siitä, että heitä salakuunnellaan ja että viestejä kuuntelevat voivat tunnistaa heidät. Salakuuntelusta ei kuitenkaan ole kyse. Jos käyttäjät haluavat puhua laitteille, tekniikan kehittäjien on pysyttävä kärryillä siitä, miten hyvin tekoäly ymmärtää komennot. Tähän tarvitaan ainakin vielä toistaiseksi kuuntelevaa ja puhujan kieltä ymmärtävää ihmistä.
Ongelmana on pidetty myös sitä, että osa kuuntelijoille joutuneista viesteistä on tallentunut vahingossa. Osa vahinkoviesteistä on samanlaisia käyttäjän kömmähdyksiä kuin älypuhelinten “taskupuhelut”. Varsin harmittomia siis.
Hälyttävämpää on se, että esimerkiksi Google Home Mini -älykaiuttimesta löytyi taannoin ohjelmistovirhe, jonka seurauksena käyttäjän puhetta tallentui laitteen kautta, vaikkei tämä halunnutkaan. Tällöin vastuussa on siis ohjelman kehittäjä. Kuluttajia mietityttää, päätyykö ammattikuuntelijoiden korviin yksityisiä tietoja ja henkilöiden nimiä.
Helsingin Sanomien jutussa kerrotaan, että kuunneltaviksi tulleiden suomenkielisten viestien joukossa oli myös asiattomia, esimerkiksi seksiin, liittyviä ääniviestejä.
Kaikesta huolimatta ihmiset haluavat puhua laitteilleen. Tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan jo vuonna 2020 yli neljännes nettihauista tehdään ilman ruutua.