Hiustenlähtö on lääketieteen kannalta kinkkinen terveyspulma, sillä monia siihen vaikuttavia tekijöitä on vaikeaa tutkia, sanoo HUSin Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Alexander Salava.
– Lääketiede ei täysin ymmärrä hiustenlähtöön liittyviä syitä. Osa tehdystä tutkimuksesta on myös tuonut ristiriitaisia tuloksia, koska tutkimusta on niin vähän, Salava kertoo.
Esimerkiksi siitä on vaihtelevia näkemyksiä, aiheuttaako anemia hiustenlähtöä.
Koska tutkimus on vähäistä, aiheen ympärillä liikkuu paljon uskomuksia sekä kokemustietoa, johon ei pystytä lääketieteellisesti ottamaan kantaa.
Esimerkiksi viime viikolla Annikki Hagros-Koski hius- ja terveysalan yritys Hiusakatemiasta esitti Ylen hiustenlähtöä käsittelevässä jutussa useita väitteitä, joille ei ole toistaiseksi lääketieteellistä pohjaa.
Yksi tällaisista asioista on stressin vaikutus hiuksiin.
Salavan mukaan stressin vaikutusta terveyteen on vaikeaa tutkia. Näin ollen myöskään stressin vaikutusta hiustenlähtöön ei ole juurikaan tutkittu.
Hagros-Koski kertoi Ylen haastattelussa, että hiukset reagoivat aina stressiin ja murtuvat stressihormonin vaikutuksesta helpommin.
Salava toteaa, että pitkäkestoinen ja voimakas stressi vaikuttaa todennäköisesti hiustenlähtöön jollain tavalla. Lääketieteellisissä tutkimuksissa tarkkoja mekanismeja ei kuitenkaan ole saatu selville.
– Todennäköisesti stressillä on vaikutusta yleiseen terveyteen ja sitä kautta se voi myös heijastua hiuksiin, Salava sanoo.
Yleisterveys vaikuttaa hiuksiin
Yleisterveys siis vaikuttaa hiuksiin, mutta hyvin yksilöllisesti. Pitkäaikaiset epäterveelliset elintavat kuitenkin yleensä näkyvät jollain tavalla myös hiusten kunnossa.
– Todennäköisesti mikään yksittäinen puutos ei aiheuta hiustenlähtöä. Ei ole voitu osoittaa, että mitkään lisäravinteet tai hivenaineet auttaisivat hiusongelmiin, Salava sanoo.
Salavan mukaan lisäravinteista, kuten biotiinista, ei tämänhetkisen tutkimuksen perusteella ole sen enempää hyötyä kuin haittaakaan.
Usein esiin nousee myös hiustenpesun vaikutus hiustenlähtöön tai hiusten kuntoon. Hagros-Koski esimerkiksi sanoi Ylen haastattelussa, että liiallinen shampoopesu voi aiheuttaa hiuspohjan tulehtumista.
Lääketieteelliset tutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä väitettä.
– Ei ole näyttöä siitä, että shampoot vaikuttaisivat hiustenlähtöön. Tuotteet ovat toki erilaisia ja voivat aiheuttaa hyvin yksilöllisiä reaktioita. En kuitenkaan usko, että hiusten peseminen on yleisesti haitaksi hiuspohjalle, Salava sanoo.
Salavan mukaan monipuolinen ruokavalio ja normaalista hygieniasta huolehtiminen ovat hiusten kannalta paras vaihtoehto.
Yleisin hiustenlähdön syy on kaljuuntuminen
Hiustenlähtö voi johtua hyvin moninaisista syistä, ja välillä vaivan syy jää pimentoon. Salavan mukaan hiustenlähtöön ei voi suurimmassa osassa tapauksista itse vaikuttaa.
Hiustenlähtö voi olla tasaista tai läiskäistä.
Läiskäinen hiustenlähtö on harvinaisempaa ja sen yleisin ilmenemismuoto on pälvikalju. Pälvikaljun tunnistaa nopeasta hiustenlähdöstä ja selkeistä, pyöreistä tai ovaalinmuotoisista kaljuista läikistä.
Myös esimerkiksi tietyt autoimmuunisairaudet voivat aiheuttaa läiskäistä hiustenlähtöä.
Tasaiselle hiustenlähdölle voi puolestaan olla valtavan paljon erilaisia syitä. Yleisin niistä on geeneistä johtuva kaljuuntuminen.
– Kaikkein yleisin syy hiustenlähtöön on miestyyppinen kaljuuntuminen, joka selittä valtaosan miesten hiustenlähdöstä, sanoo ihotautien erikoislääkäri Ari Karppinen Mehiläisestä.
Sama kaljuuntumismekanismi vaikuttaa myös naisilla, mutta eri tavoin.
Naishormoni estrogeeni suojaa hiustenlähdöltä, joten perinnöllinen kaljuuntuminen on hitaammin etenevää ja harvinaisempaa. Se ei myöskään yleensä johda täyteen kaljuuntumiseen, vaan hiukset tyypillisesti harventuvat päälaelta.
Salava kertoo, että myös fysiologiset hiusmuutokset ovat yleisiä. Tämä tarkoittaa, että monen hiukset harvenevat ikääntymisen myötä. Ihmisen geenit vaikuttavat merkittävästi siihen, kenen tukka pysyy tuuheana ja kenen ei.
Ohimenevän hiustenlähdön syyt voivat olla hyvin moninaisia
Hiustenlähtö voi myös olla niin sanotusti telogeenistä eli itsestään korjaantuvaa hiustenlähtöä.
– Telogeeniselle hiustenlähdölle on löydettävissä yleensä jokin syy ja se on useimmiten ohimenevää, Salava kertoo.
Esimerkiksi raju kuumetauti voi saada hiuksia irtoamaan runsaasti lyhyen ajan sisällä.
Myös kilpirauhasen toimintahäiriöt, e-pillerien aloittaminen tai lopettaminen, synnyttäminen tai nopea laihduttaminen voivat aiheuttaa tämänkaltaista hiustenlähtöä.
– Tämäntyyppinen hiustenlähtö voi esiintyä vasta kuukausien päästä sen aiheuttajasta, esimerkiksi kuumetaudista. Silloin hiustenlähtöä ei aina osata yhdistää tautiin, Salava sanoo.
Myös jotkut vahvat lääkkeet, kuten syöpähoidoissa käytettävät solusalpaajat voivat aiheuttaa hiustenlähtöä.
Salava myös korostaa, että mikäli hiustenlähdön taustalla on jokin vakavampi sairaus, kuten kilpirauhasen toimintahäiriöt, ei hiustenlähtö ole ainoa oire. Siksi yleistä vointiaan kannattaa tarkkailla, jos hiuksia alkaa irrota äkisti.
Jos hiustenlähtö jatkuu, kannattaa käydä lääkärissä
Lääkäreiden mukaan on normaalia, että ihmisellä on ajanjaksoja, joissa hiuksia saattaa lähteä enemmän tai vähemmän. Lyhytaikaisesta ja ohimenevästä hiustenlähdöstä ei siis kannata liikaa säikähtää.
– Hiustenlähtöön kannattaa lähteä hakemaan apua lääkäristä, jos hiustenlähtö etenee hyvin nopeasti tai se ei mene ohi muutamassa kuukaudessa, arvioi Karppinen.
Jos hiustenlähdölle on havaittavissa selvä syy, kuten kuumetauti, ei asian takia tarvitse välttämättä käydä lääkärissä.
– Jos hiustenlähtö vain jatkuu, kannattaa käydä lääkärissä selvittämässä sen syyt. Myös silloin, jos hiuksia alkaa lähteä nopeasti tupoittain, kannattaa mennä käymään lääkärin vastaanotolla, Karppinen toteaa.
Lääkärin juttusille voi suunnata myös silloin, jos kaljuuntuminen häiritsee tai epäilyttää.
Lue myös: