Tampereen Pyrinnölle yleisurheilukausi on ollut juhlaa. Myös tulevaisuus näyttää hyvältä, kiitos seuran innovaation. Pyrintö on alkanut maksaa kuukausipalkkaa kärkiurheilijoille, jotta nämä voivat keskittyä urheiluun.
Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja Jarmo Hakanen sanoo, että seura on maksanut vuodenvaihteesta säännöllistä kuukausipalkkaa seitsenottelija Maria Huntingtonille ja pika-aituri Reetta Hurskeelle. Raha tulee yhteistyökumppaneilta, eikä ole pois muusta toiminnasta.
– Unohdetaan helposti se, että urheilijan pitää maksaa vuokraa ja ostaa ruokaa, jos opiskelevat, Jarmo Hakanen sanoo.
Mallia on tarkoitus laajentaa Jarmo Hakasen mukaan korkeushyppääjä Ella Junnilan, seiväshyppääjä Urho Kujanpään ja seitsenottelija Miia Sillmanin tueksi. Urheilijat käyvät palkan vastikkeeksi esimerkiksi ohjaamassa junioreita ja antavat näkyvyyttä yhteistyökumppaneille. Jarmo Hakanen toivoo mallin laajentuvan muihin seuroihin.
– Lauantaina sain miellyttäviä puheluita, että tukea ollaan valmiita jatkamaan.
Palkka on 10 000–20 000 euroa vuodessa. Opintotukien rajat vaikuttavat siihen, ettei tuki voi olla liian suuri.
– Ei tässä kauppaneuvokseksi tulla, mutta turvataan perusarki.
Maailmalla osa urheilijoista on esimerkiksi armeijan palveluksessa, että pystyy urheilemaan täysipainoisesti.
Kuukausipalkasta kertoi ensin Ilta-Sanomat.
Arvokisamitaleja useita
Viikonlopun Kalevan kisat olivat Pyrinnölle menestys. Seitsenottelija Maria Huntington teki kisoissa 6 339 pistettä ja ylitti Dohan MM-kisojen rajan. Myös seurakaveri Miia Sillman pääsi yli maagisen 6 000 pisteen.
Pyrinnön aituri Reetta Hurske sai vihdoin Suomen mestaruuden.
Menestystä on myös ulkomailta. Arvokisamitaleja on tullut seuran yleisurheilijoiden ottamina tähän mennessä viisi.
Edellinen arvokisamitali on Lotta Haralan pituushypyn pronssi Euroopan nuoriso-olympiafestivaaleilta kymmenen vuoden takaa. Kuluvan kauden mitalisaalis on ennätyksellisen suuri.
– Ei tällaista mitalisadetta ole ollut koskaan. Suurta ylpeyttä koemme, sillä valtaosa mitalisteista on urheilukoulun kasvatteja juniorivuosista lähtien, Tampereen Pyrinnön urheilutoimen johtaja Elisa Hakanen kertoo.
Tähän mennessä mitalin ovat tuoneet Ella Junnila nuorten EM-kisoista, Miia Sillman ja Reetta Hurske universiadeista sekä Saga Vanninen ja Nea Lento Euroopan nuoriso-olympiafestivaaleilta. ** **
SM-kultaa hypännyt Ella Junnila siirtyi Tampereen Pyrintöön keväällä. Muut ovat edustaneet Tampereen Pyrintöä pidempään.
Arvokisoiksi luokitellaan maanosakisat, MM-kisat ja olympialaiset. Myös Euroopan nuoriso-olympiafestivaalit ja universiadit voidaan Suomen urheiluliiton toimitusjohtaja Harri Aallon mukaan luokitella arvokisoiksi.
"Menestys ruokkii menestystä"
Elisa Hakanen löytää yksilöiden lahjakkuuden lisäksi onnistumisten taustalta yhdistäviä tekijöitä.
– Kaikki ovat onnistuneet harjoittelemaan oikeasti monipuolisesti, laadukkaassa valmennuksessa ja erikoistumatta liian aikaisin.
Esimerkiksi jalkapalloa aikaisemmin harrastanut Saga Vanninen teki valinnan ykköslajikseen vasta pari vuotta sitten noin 14-vuotiaana.
Pika-aitajuoksija Reetta Hurske, 24, on harjoitellut valmentaja Marjukka Suihkon kanssa 10-vuotiaasta lähtien. Hurske arvioi, ettei mitalisuma ole pelkkää sattumaa.
– Itse koen, että seura on nyt hyvin takana urheilussa. Sitä se on ollut aikaisemminkin, mutta nyt ehkä urheilijat ovat ottaneet itsekin aktiivisesti vastuuta yhteydenpidossa. On tärkeää, että jos ongelmia ilmenee niin seuran puoleen voi olla avoimesti yhteydessä.
Hurskeen mukaan Tampereella harjoitteluolosuhteet ovat kohtalaiset. Toiveena on saada erityisesti talven hallikaudelle enemmän pitkiä vetoja mahdollistavia ratoja.
Hurske sanoo, että Tampereen Pyrinnön naisilla on nyt hyvä meininki.
– Menestys ruokkii menestystä. Toivottavasti jatkoa saadaan myös tulevina vuosina.
Valmentajakaan ei ole yllättynyt menestyksestä, sillä seura on aina ollut hyvin edustettuna arvokisoissa.
Poikajunioreiden kato huolestuttaa
Suomen urheiluliiton toimitusjohtajan Harri Aallonmukaan Tampereen Pyrinnön naisten menestys kuvastaa yleisurheilun tilannetta myös koko Suomen tasolla.
– Tänä päivänä naisten yleisurheilun taso on erittäin hyvä mihin tahansa aikakauteen verrattuna. Nyt tehdään tuloksia tasolla, jolle ei olla aikaisemmin ylletty. Miesten osalta tilanne on toinen.
Kansallisen tulostason vertailun (SUL) perusteella selviää, että suomalaisen yleisurheilun taso putosi 1990-luvun alusta lähtien aina viime vuosikymmenen puoliväliin saakka. Tämän jälkeen naisten taso on noussut jyrkästi mutta miesten taso ei ole elpynyt. Myös harrastajien määrissä mitattuna naisten tilanne on parempi.
– Ongelma on tunnistettu ja poikien kato näkyy myös seuratasolla. Olemme kaikki aidosti huolissamme siitä, mistä löytää poikia yleisurheilun pariin, Hakanen myöntää.
Haasteiden syynä arvellaan olevan esikuvien puute sekä kasvanut lajien valikoima.
– Poikia vetävät usein puoleensa palloilulajit ja joukkueurheilu. Esimerkiksi jääkiekossa ei kansaivälisesti menestyneistä esikuvista ole pulaa, Hakanen arvioi.
– En usko, että kukaan aitajuoksun kärkinaisistamme kiistää, että Nooralotta Nezirin esimerkki on ollut valtava. Eivätkä tämän hetken kärkinaiset ole ainoita vaan on tulossa paljon lahjakkaita nuoria, Aalto lisää.
Aallon mukaan esimerkiksi 100 metrin aitajuoksu on ylivoimaisesti Suomen yleisurheiluhistorian kovimmalla tasollaan.
Naistenkaan osalta ei kuitenkaan voida paukutella henkseleitä tulostason tai harrastajamäärien osalta.
– Lajien valikoima on suuri ja monessa lajissa vaaditaan aikaista erikoistumista. Vaikka yleisurheiluun voi erikoistua myöhemmin, niin junioreihin täytyy saada ote jo varhain, Tampereen Pyrinnön Elisa Hakanen arvioi.
Eräs keino on Elisa Hakasen mukaan yhteistyö muiden lajien, kuten koripallon tai jääkiekon kanssa. Se voisi helpottaa junioreiden siirtymistä yleisurheilun pariin silloin, kun aikaisempi ykköslaji uhkaa jäädä.
Ryhmäharjoittelu tärkeää
Lajiyhteistyön lisäksi Suomen Urheiluliitto ja Tampereen Pyrintö ovat järjestäneet pelkästään pojille suunnattuja ryhmiä sekaryhmien rinnalle. Niiden arvellaan houkuttelevan heitä, jotka jäisivät yleisurheilun sekaryhmissä vähemmistöön.
– Tästä ei ole tutkittua tietoa, onko ryhmäjaoilla merkitystä lajin pariin hakeutumisessa. Ylipäätään on kuitenkin tärkeää, että tarjolla on monipuolisesti ryhmätoimintaa yleisurheilun kaltaisessa yksilölajissa, Aalto arvioi.
Ryhmäharjoittelu on tärkeää sekä huipputasolla että juniorivuosina. Ryhmähenki ja innostava valmennus ylläpitävät Aallon mukaan motivaatiota erityisesti silloin, kun tulokset eivät ole toivotulla tasolla.
Hakaselta kiitosta saavat nykyisten valmentajien lisäksi erityisesti urheilijoiden juniorivuosien valmentajat.
Tampereen Pyrintö aikoo juhlistaa menestystä mitalikahvituksella keskiviikkona 7. elokuuta.