Monet erikoiskaupat voivat kadota ja työpaikat kaupan alalla vähenevät, kun ulkomainen verkkokauppa kasvattaa suosiotaan ja kaupungistuminen etenee.
Kaupan liitto ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä Suomesta on hävinnyt yli viidennes vähittäiskaupoista, pahimmassa tapauksessa jopa 40 prosenttia.
Suurin osa yrityskadosta tapahtuu erikoiskaupassa. Yksi erikoiskauppaa eniten kuristavista tekijöistä on liiton mukaan ulkomaisen digikaupan kasvu.
Ruotsissa on tehty hyvin samantapainen ennuste vähittäiskauppojen katoamisesta, mutta siellä erikoiskaupan tilanne nähdään vielä Suomeakin synkempänä.
– Ei ihme, että Ruotsissa pelätään kiinalaista verkkokauppaa ja Amazonin tuloa Pohjoismaihin. Yleensähän Amazon on vallannut nopeasti kuluttajamarkkinat, minne ikinä läntisessä maailmassa onkin etabloitunut, toteaa Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja tiedotteessa.
Pienten kaupunkien erikoiskaupat vähenevät
Kaupan alan yritysrakenteessa on nähty muutoksia jo tällä vuosikymmenellä, kun yritysten määrä on pienentynyt. Yritysten määrän pienentyminen on suurta varsinkin erikoiskaupassa, jossa verkkokauppa ja suuret erikoiskaupan ketjut ovat kiristäneet kustannus- ja hintakilpailua.
Ensi vuosikymmenellä yritysrakennetta muuttavat varsinkin kaupungistuminen, väestön vanheneminen ja digitalisaatio ja kaupan kansainvälistyminen.
Kaupan liitto ennustaa, että kaupungistumisen myötä varsinkin erikoiskauppojen väheneminen taajamista ja pienemmistä kaupungeista jatkuu ja voimistuu ensi vuosikymmenellä.
Seurauksena pienempien kaupunkien ja taajamien keskustat näivettyvät ja palvelut yksipuolistuvat.
Työpaikkoja katoaa kaupan alalta
Seuraavien kymmenen vuoden aikana kaupan alan yritysrakenteessa ja yritysten määrässä tapahtuu Kaupan liiton ennusteen mukaan suuria muutoksia, jotka heijastuvat myös työllisyyteen.
Vaikka vähittäiskaupan liikevaihto onkin vielä kasvanut, työllisyys alkoi jo alkuvuodesta supistua. Liiton ennusteen mukaan vähittäiskaupan työllisyys kutistuu tänä vuonna kaksi prosenttia ja kasvaa ensi vuonna puoli prosenttia, minkä jälkeen kasvu pysähtyy.
Kurjenojan mukaan kaupan alalla ei enää ole itsestään selvää, että liikevaihdon kasvu luo työtä.
Kaupan alalle on jo useamman vuoden ajan perustettu aikaisempaa vähemmän uusia yrityksiä. Kehitys näkyy nuorten, alle viisi vuotta toimineiden yritysten määrässä varsinkin tukku- ja erikoiskaupassa.
– Tämä on huolestuttavaa, sillä uudet yritykset ja ideat tuovat alalle elinvoimaa. Ne ovatkin vahvistaneet merkittävästi varsinkin vähittäiskaupan kasvua viime vuosina, Kurjenoja kertoo.
Kivijalkakaupan vaisu kehitys ei koske vain Suomea ja Ruotsia, vaan monia muitakin läntisen Euroopan maita.
Maailman suurimpiin markkinatutkimusyrityksiin kuuluva GfK ennakoi kesäkuussa, että kivijalkamyymälöiden liikevaihto kasvaa tänä vuonna EU-alueella 2 prosenttia. Kovinta kasvu on itäisimmässä Euroopassa, vaisuinta lännessä, jossa monessa maassa kasvu jää alle prosenttiin.
Lue myös
Verkkokaupassa ostopäätös jää usein tekemättä, vaikka tuote olisi jo ostoskorissa