Millaista on olla nainen Kreikassa? Kolme ateenalaista naista kertoo elämästään miesten maailmassa

Naisilta on poistettu avioliitossa pakko sukunimen vaihtamiseen, myötäjäiset on lakkautettu ja päätösvalta lapsen kasvatuksessa on siirretty isältä vanhemmalle. Naisiin kohdistuva väkivalta ja palkkaepätasa-arvo ovat myös kiellettyjä.

Parannettavaa on kuitenkin vielä paljon.

Vuoden 2018 viimeisellä vuosineljänneksellä naisten työttömyysaste hipoi 24 prosenttia. Miesten vastaava luku jäi noin 15 prosenttiin.

Miehiä on myös selvästi enemmän johtoasemissa. Naisten osuus on suurempi matalapalkka-aloilla, kuten myyjinä, opettajina ja sosiaalipalvelussa.

Maailman talousfoorumin viimevuotisessa tasa-arvoraportissa Kreikka oli 144 maan joukossa sijalla 78. Suomi oli vertailussa neljäs.

Kysyimme kolmelta ateenalaiselta naiselta, miten tasa-arvo näkyy heidän aloillaan.

Poliitikko Maria Syrengela puhkuu intoa uudessa tehtävässään Kreikan työministeriön tasa-arvolautakunnan pääsihteerinä.

Ala on Syrengelalle tuttu. Hän on Euroopan kansanpuolueen naisjärjestön EPP Womenin varapuheenjohtaja ja toiminut kotimaassaan tasa-arvokysymyksistä vastaavana keskustaoikeistolaisessa Uusi demokratia -puolueessa.

Puolueen noustua heinäkuussa valtaan moni odotti, että hallituksen 51 jäsenen joukossa olisi ollut enemmän kuin vain viisi naista. Siitäkin huolimatta, että naisministereiden osuus on Kreikassa perinteisesti miehiä alhaisempi.

– Syy ei ole siinä, että pääministeri Kyriakos Mitsotakis ei luottaisi naisiin. Tai että naisilla ei olisi osaamista, Syrengela sanoo.

– Ongelma on, että naisia ei äänestetä riittävästi suurkaupunkien ulkopuolella ja heitä yltää parlamenttiin vähemmän. Naiset eivät voi myöskään sitoutua vastuutehtäviin arjen velvollisuuksiensa vuoksi yhtä vaivatta kuin miehet.

Tämä vaikeuttaa Syrengelan mukaan naisia myös puoluejohtajuudesta ja pääministerin salkusta tavoittelussa.

Avaa kuvien katselu

Perhe- ja työelämän yhdistämisen ongelma pätee muillakin aloilla kuin vain politiikassa.

– Lasten hoitojärjestelyt olisikin mahdollistettava kaikille äideille tilanteen parantamiseksi, Syrengela kertoo.

Se olisi myös eräs keino saada talouskriisissä miehiä helpommin irtisanotut naiset takaisin työmarkkinoille.

Nelikymppisenä työssäkäyvänä kahden lapsen äitinä Syrengela on onnekas. Hänen miehensä oppi jo lapsuuden kodissa, että kotityöt jaetaan.

– Mikään laki ei paranna naisten asemaa, jos tasa-arvoajattelu ei juurru kulttuuriimme, Syrengela muotoilee.

60-vuotiaan kotiäiti Eleni Koustenin kotikirkko kutsuu luokseen idyllisyydellään. Kousteni on mukana pienen seurakunnan diakoniatyössä Lounais-Ateenassa.

Ammatiltaan Kousteni on hopeaseppä, mutta hän avioitui ja lopetti työnteon keski-iässä saatuaan kaksi poikaa.

Koustenin seurakunnassa diakoniatyössä on mukana sekä naisia että miehiä.

– Teemme samoja asioita. Miehet voivat aivan hyvin auttaa vaikka kirkon tilojen siivouksessa, Kousteni kertoo.

Avaa kuvien katselu

Ortodoksisessa kirkossa ei ole Koustenin mukaan eroja naisten ja miesten välillä.

– Kristus ei sano, että toinen on toista parempi.

Antiikin Kreikassa papittarilla oli tärkeä osa elämänmenossa. Tänä päivänä papit ovat pelkästään miehiä eikä käytäntöä kyseenalaisteta.

Naispappien virantoimituksia Kousteni on vilkuillut Youtubesta.

– Minusta ei ole kummallista, että naiset kastavat vauvoja, mutta se on käytäntö muualla Euroopassa, Kousteni sanoo.

Kotitöiden kasautuminen Kreikassa pääosin naisten harteille saa hänet kiihdyksiin. Kousteni muistuttaa, että olosuhteet eivät ole samat kuin ennen, jolloin morsian huolehti lasten ohella myös vanhemmistaan ja appivanhemmistaan.

Kousteni ei periaatteesta silitä paitoja kotona asuville pojilleen tai tee voileipiä valmiiksi.

– Kreikkalaisilla naisilla on usein tarve päteä ja hoitaa jopa aikuisten lastensa perheiden kotityöt, Kousteni sanoo.

Tasa-arvo ei ole hänen mukaansa vastakkainasettelua.

– Sitä on esimerkiksi avioparin kahden kukkaron periaate.

Avioliitto tarkoittaa yhteisvastuuta perheen menoista, Kousteni huomauttaa.

Diakoniatyössä hän on törmännyt täysin sopusointuisiin pariskuntiin mutta enemmän niihin, joissa mies on perheen pää.

– Tärkeintä olisi kohdata toinen sukupuoli persoonana, Kousteni tiivistää.

Kolmekymppinen kokki Sofia Kontorinaki on toiminut alalla kymmenisen vuotta.

Työpaikassaan ravintolassa Pireuksen sataman tuntumassa asiat ovat hyvin. Näin ei ole aina ollut.

– Mieskollegat ovat kohdelleet minua joskus huonosti. Paljon riippuu siitä, mitä työnantaja sallii tapahtuvan, Kontorinaki toteaa.

Samasta työstä maksettavasta palkasta hän ei voisi kuvitella joustavansa miehille, edes euroa. Palkkaeroissa Kreikka on hivenen EU-maiden keskiarvoa paremmalla puolella.

Tavernassa naisen paikka ei ole Kontorinakin mukaan automaattisesti keittiössä, mutta vilkkailla turistialueilla tarjoilijoina on etupäässä miehiä.

– Miehillä on enemmän voimaa kantaa tarjottimia ja ehkä he myös pärjäävät paineen alla paremmin, Kontorinaki selittää.

Avaa kuvien katselu

Kokkina nainen ei ole Kontorinakin mukaan välttämättä miestä parempi, vaikka naisilla on luonnostaan taipumusta alalle. Kreetalla kasvaneena hän tietää, että perinne siirtyy naisilla sukupolvesta toiseen.

– Mies käyttää ruoanlaitossa ainesosia suuripiirteisesti ja voi unohtaa suolan ja pippurin, mutta nainen ei sorru siihen koskaan, Kontorinaki veistelee.

Ala, jolle pääsyä ei naisille hänen surukseen Kreikassa vielä mahdollisteta, on varusmiespalvelus.

Kontorinaki kertoo kadehtivansa suomalaisia naisia asepalvelusta. Hän kävisi itsekin armeijan ja jos saisi tyttären, kannustaisi myös tätä armeijaan luonteen lujittumiseksi.

Työn ja perheen yhteen sovittamisesta sinkkuna elävällä Kontorinakilla on kokemusta vasta karvaisten lastensa eli koirien kautta.

– Epäsäännölliset työaikani ovat haaste jo koirien hoidolle. Kodin ja työn yhteen nivominen on naisille vaikeaa, mutta ei mahdotonta.

Lue lisää:

Valta jakautuu sukupuolten välillä aiempaa epätasaisemmin

Tällainen on nyky-Suomi: Kahdeksan faktaa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta

"Naiset eivät ymmärrä, mikä on paitsio" – naisjalkapalloilijat loistivat ja italialaismiehet suuttuivat