Moskovassa poliisi on käyttänyt poikkeuksellisen paljon voimaa taltuttaessaan viiime viikkojen mielenilmauksia.
Poliisi on pamputtanut osin jopa sivullisia ja raahannut ihmisiä poliisiautoihin roikottamalla heitä käsistä ja jaloista. Opposition kärkihahmoja on otettu kiinni ja vangittu.
Heinäkuun puolivälissä alkaneissa mielenilmauksissa on vaadittu viranomaisia sallimaan opposition ehdokkaiden osallistuminen Moskovan kaupunginvaltuuston vaaleihin syyskuussa.
Vaaliviranomaiset hylkäsivät heinäkuussa lähes 60 riippumattoman ehdokkaan keräämät kannattajakortit. Oppositio arvosteli viranomaisia siitä, että hylkäämiset olivat mielivaltaisia.
Viikon takainen mielenosoitus ei saanut viranomaisten lupaa, mutta tänä lauantaina mieltä osoitetaan Moskovassa laillisesti. Oppositio on kutsunut koolle mielenilmauksia kymmenissä muissakin kaupungeissa.
Protestoijat itse kutsuivat viikko sitten keskustaa kiertävällä bulevardikehällä järjestettyä tilaisuutta "kuljeskeluksi". Varsinaisesta mielenosoituksesta tilaisuus erosi myös siten, etteivät osallistujat huutaneet iskulauseita tai heilutelleet mielenosoituskylttejä.
Korostetun rauhallisesti käyttäytyneitä mielenosoittajia oli vastassa paljon mellakkavarusteisia poliiseja, OMON-erikoisjoukkoja ja Venäjän kansalliskaartia.
Viranomaiset ja valtion hallitsema media ovat perustelleet järeitä turvatoimia vetoamalla mielenosoittajien järjestäytyneisyyteen ja heidän aiheuttamaansa turvallisuusuhkaan. Venäjän vallanpitäjiä arvostelevassa lehdistössä (siirryt toiseen palveluun) toimia on pidetty reilusti ylimitoitettuina.
Pahvimukin heittäjää uhkaa vuosien vankeus
Viikon takaiseen mielenilmaisuun ei osallistunut Venäjän opposition kärkinimiä, kuten vankeustuomiota kärsivä Aleksei Navalnyi. Hänen liittolaisensa Ljubov Sobol otettiin kiinni taksista jo ennen tapahtuman alkua. Valtaosa protestoijista oli nuoria ihmisiä, jotka tulivat paikalle, vaikka tiesivätkin mielenilmauksiin osallistumisen riskit.
– Kun hallinto käyttää kovia keinoja kansalaisia ja oppositiota kohtaan luvattomissa mielenosoituksissa, niin silloin pitää tulla paikalle vielä isompana joukkona, totesi protestiin osallistunut 16-vuotias Albert Lysyi Ylelle.
Seurauksilta mielenosoittajat eivät ole välttyneet. Syyttäjä uhkaa lapsen huostaanotolla (siirryt toiseen palveluun) pariskuntaa, joka toi yksivuotiaansa mielenosoitukseen 27. heinäkuuta. Mellakkapoliiseja kohti pahvimukin heittänyttä Sergei Abanitševia uhkaa vuosien vankeustuomio (siirryt toiseen palveluun) joukkomellakoinnista, samoin kuin poliisin suojavisiiriä tökännyttä (siirryt toiseen palveluun) Kirill Žukovia (video alla).
Turvallisuusjoukkojen kovia otteita ei ole alettu tutkia.
Venäjän hallintoa myötäilevät tiedotusvälineet ovat lisäksi syyttäneet ulkovaltoja mielenilmausten lietsomisesta ja Venäjän sisäisiin asioihin sekaantumisesta. Venäjän ulkoministeriön virallinen edustaja Marija Zaharova väitti valtiontelevisiossa (siirryt toiseen palveluun), että Yhdysvallat on värvännyt ihmisiä mielenosoituksiin julkaisemalla suurlähetystönsä sivuilla (siirryt toiseen palveluun) järjestäjien kartan marssireitistä.
Kesätauolla oleva Venäjän duuma suunnittelee ylimääräistä istuntoa (siirryt toiseen palveluun) keskustellakseen ulkovaltojen sekaantumisesta maan vaaleihin.
Hallinnon hermostuneisuus selittää kovia otteita
Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Veera Laine näkee, että viranomaisten reagointi mielenosoituksiin on muuttunut päättäväisemmäksi muihin viimeaikaisiin protesteihin verrattuna. Esimerkiksi viime keväänä Venäjällä oli nettisensuurin vastaisia mielenosoituksia.
– Hallinto tuntuu hermostuneen tähän liikehdintään. Otteet ovat olleet kovat, Laine toteaa.
Kiristyvillä otteilla on juurensa vuosien 2011–12 laajassa mielenosoitusaallossa. Tuolloin kymmenet tuhannet venäläiset vastustivat ensin parlamenttivaalien vilppiä ja puoli vuotta myöhemmin presidentti Vladimir Putinin uudelleenvalintaa.
Putin oli juuri valittu kolmannelle presidenttikaudelleen sen jälkeen, kun hänen läheinen liittolaisensa Dmitri Medvedev oli ollut Venäjän johdossa yhden kauden.
– Tuo aika on hyvässä muistissa Venäjän hallinnossa. Silloin he säikähtivät, mitä tästä voi odottaa, koska Putinin eroa vaadittiin suoraan, Laine arvioi.
Mielenosoitusaallon jälkeen duuma sääti lakeja, joilla rajoitettiin kokoontumisvapautta ja poliittisia mielenilmauksia. Mielenosoituksista pitää nykyään esimerkiksi tehdä ennakkoilmoitus tiukkojen aikarajojen puitteissa.
Korruptio ja heikot talousnäkymät turhauttavat
Kaksi vuotta sitten Moskovan kaduilla nähtiin jälleen opposition mielenosoituksia, ja kunnallisvaaleissa moskovalaiset valitsivat noin 200 opposition ehdokasta kaupunginosaneuvostoihin. Carnegie-tutkimuskeskuksen analyysin (siirryt toiseen palveluun) mukaan opposition yllättävä nousu ärsytti Kremliä.
Veera Laineen mukaan venäläisviranomaisten jyrkkää vastausta tämän kesän protesteihin selittääkin paitsi pelko mielenosoitusten laajenemisesta, myös opposition mahdollisuus saada lisää poliittista jalansijaa syyskuun paikallisvaaleissa.
Mielenilmausten suosio voi kertoa muistakin kansan keskuudessa kytevistä toiveista kuin demokratian parantamisen tarpeesta.
Tavallisilla venäläisillä on paljon tyytymättömyyden aiheita, joista merkittävimpiä ovat heikot taloudelliset näkymät ja korruptio. Myös viime vuoden eläkeuudistus ja paikalliset jätehuollon ongelmat ovat aiheuttaneet turhautumista.
– Esimerkiksi korruptio on ollut sellainen asia, jossa hallinto ei ole osannut vastata ihmisten kritiikkiin, Laine sanoo.
Venäjällä ei ole juuri olemassa keinoja tuoda yhteiskunnallisia ongelmia käsiteltäväksi poliittisen järjestelmän ulkopuolelta.
Vaalivilppi on yleistä. Vain Putinia tukevilla ehdokkailla on realistiset mahdollisuudet päästä läpi ja muodostaa enemmistö duumaan eli Venäjän parlamentin alahuoneeseen.
Kaiken kaikkiaan Kremlin politiikalle vaihtoehtoja tarjoavien uudistusmielisten on erittäin vaikeaa päästä uskottavasti esille valtion kontrolloimassa televisiossa.
Hallinnolla vähän vastauksia
Kun kesälomakausi Venäjällä päättyy ja 8. syyskuuta pidettävät paikallisvaalit lähenevät, mielenosoitukset saattavat laajentua entisestään. Jo tänään lauantaina oppositio on kutsunut mielenosoituksia koolle Moskovan lisäksi noin 40 muussa kaupungissa.
Yleisesti nähdään, että viranomaisten kovat otteet voivat pitää ihmisiä poissa kaduilta. Toisaalta muutamat Ylen haastattelemat mielenosoittajat ovat kertoneet, että turvallisuusjoukkojen voimankäyttö ja täysin epäoikeudenmukaisina koetut rikostutkinnat antavat lisää moraalista puhtia osallistua protesteihin.
Yksi viranomaisten strategioista on soveltaa mielenosoittajia vastaan uusia rikospykäliä. Esimerkiksi Moskovan vaalilautakunnan edessä 14. heinäkuuta kokoontuneita, vaaleihin rekisteröimättömiä oppositiopoliitikkoja on kuulusteltu vaalilautakunnan työn estämisestä (siirryt toiseen palveluun). Siitä voi saada vuosien vankeustuomion.
Venäjä-tutkija Veera Laine toteaakin, että Putinin hallinto on toistaiseksi turvautunut vahvempaan itsevaltaiseen kontrolliin.
– Tämän hetken hallinnolla on aika vähän vastauksia niihin isoihin kysymyksiin, joihin kansa odottaa ratkaisua, Laine sanoo.
Lisää aiheesta:
3.8. Venäjän poliisi on ottanut kiinni lähes 700 ihmistä mielenosoituksessa Moskovassa
27.7. Moskovassa oppositio aikoo uhmata mielenosoituskieltoa ja marssia – Mistä vaalikapinassa on kyse?