Team Liquid järisytti Dota 2 -maailmaa kesäkuussa penkittämällä Lasse "MATUMBAMAN" Urpalaisen.
Joukkue siirsi yhtenä maailman parhaista carry-pelaajista pidetyn suomalaisen sivuun pelaavasta kokoonpanostaan vain kymmenen päivää ennen Moskovan major-turnausta.
Yli kaksi ja puoli vuotta yhdessä pelannut ja kaiken mahdollisen voittanut "dream team" oli rikottu. Taustalla oli voittamaan tottuneen joukkueen heikentynyt menestys: elokuun 2018 The Internationalin nelossijan jälkeen joukkue ylsi enää kolmesti turnausfinaaliin.
Kaksi rahakasta turnausvoittoa ja kakkossija toukokuisesta Pariisin major-turnauksesta riittäisivät monelle joukkueelle, mutta Team Liquidin pelaajisto ei ollut tyytyväinen.
Urpalaisen tilalle joukkueen kokoonpanoon nostettiin romanialainen Aliwi "w33" Omar. Moskovan major-turnauksesta kotiintuomisina oli turnauksen kakkossija.
Urpalaiselle lähtöpassit toivat uuden ongelman: miljoonaturnaus The Internationalin alkuun oli enää vain kaksi kuukautta eikä joukkueesta tietoakaan.
"Tiimin puolelta tuli päätös, että saan potkut."
Heinäkuun lopulla viimeisiä lomapäiviään Suomessa viettävä Urpalainen puhuu rauhalliseen sävyyn lähdöstään Team Liquidista. Asiasta aiemmin julkisuudessa vaitonaisena pysynyt suomalainen ei kaartele: ero joukkueesta ennen kuuminta turnauskautta ei ollut oma valinta.
– Tiimin puolelta tuli päätös, että saan potkut. Olihan se rankka paikka.
Ratkaisun Urpalaisen lähdöstä tekivät suomalaisen joukkuekaverit. Joukkueen kantavana voimana pidetty Urpalainen ymmärtää osaltaan muun joukkueen ratkaisun.
– Joukkueen pelityyli oli tavallaan vanhentunut, emmekä onnistuneet muuttamaan sitä riittävästi. En tiedä, johtuiko se laiskuudesta vai olimmeko liian jäykkiä muuttuaksemme. Vastustajien oli helppo pelata meitä vastaan, kun joukkueen pelityylin tiesi tavallaan jo vanhasta muistista.
– Teimme samaa hommaa kaksi vuotta, ja lopulta samalla vanhalla tyylillä oli vaikea enää voittaa otteluita. Olisimme ehkä saaneet joukkueen pelin toimimaan tai sitten emme, sitä on turha enää jossitella.
Urpalainen kiistää ajautuneensa välirikkoon joukkuekavereidensa kanssa potkujen vuoksi.
– Olen edelleen vanhojen tiimikavereideni ystävä, enkä ole heille katkera. Nyt vain kävi näin, ei voi mitään. Elämä jatkuu.
– Meillä oli hyviä hetkiä ja huonoja hetkiä. Eniten Liquid ehkä kasvatti minua ihmisenä. Olin melko nuori joukkueeseen liittyessäni, ja kasvoin henkisesti aika paljon joukkueen mukana. Dota 2 on melko stressaava peli, ja joukkueen jäsenenä on jatkuvasti tekemisissä muiden ihmisten kanssa.
Parhaita muistoja Team Liquidin jäsenenä Urpalaisen ei pitkään tarvitse miettiä.
– Tietenkin The Internationalin voitto (2017) oli todella hieno hetki. Toisaalta yksi siisteimmistä kokemuksista oli ensimmäisen Epicenter-turnauksen voitto 2016. Se on yksi urani kohokohdista, jotka ovat koskettaneet minua eniten.
Uusi alku
Urpalaiselle elämän jatkuminen ilman Team Liquidia tarkoitti uuden joukkueen etsimistä. Ensimmäinen tarjous tuli jo parin tunnin kuluttua lähtöpassien saamisesta.
– (Chaos Esports Clubin) Rasmus "MISERY" Filipsen laittoi minulle sattumalta viestiä samana iltana, kun sain kuulla potkuistani. Hän oli samalla ensimmäinen ihminen joka tiesi potkuista. Hyvään saumaan osui, kaksi tuntia potkuista ja heti tulee kaveri kyselemään että haluaisinko pelata Dotaa, Urpalainen sanoo ja nauraa.
Voitonnälkäiselle suomalaiselle uuden joukkueen mahdollisuudet menestyä olivat tärkeä osa valintaprosessia.
– Harkitsin tietenkin hetken: pöydällä oli tarjouksia Amerikasta, Euroopasta ja jopa Kaakkois-Aasiasta. Ajattelin, että Chaos on ehkä paras mahdollisuus TI:ssä menestymiseen. Oli helpompaa jäädä pelaamaan Eurooppaan sen sijaan, että olisin lähtenyt kauas itään.
Joukkueen rakentamisessa tavoitellaan tiimihenkeä, mutta se ei synny tyhjästä.
– Meitä yhdisti yhteinen tavoite Internationaliin pääsemisestä ja voittamisesta. Häviävät joukkueet eivät useinkaan pysy kasassa, eli voittaminen on tärkeä osa tiimihenkeä. Kävimme toki myös kajakoimassa ja rakentamassa tiimihenkeä – se ei ehkä onnistunut täydellisesti, sillä vain yksi kajakki pääsi suunnitellusti perille. Järjestely oli Puola-tyyppinen: tässä kajakit ja liivit, tuossa melat ja sitten vain ”off you go.” Kelikin oli vähän huono. Kyllä se tavallaan lähensi meitä, Urpalainen nauraa.
Kajakkireissulta hengissä selviämisellä oli ehkä sittenkin merkittävä osa yhteishengen rakentamisessa.
– Vettä satoi ja aallot löivät vastaan. Vuokrakajakki oli vielä siitä huono, ettei siinä ollut aukkopeitettä estämässä veden roiskumista aukosta sisään. Lopulta jalat uivat vedessä kajakin sisällä ja on oikeastaan ihme, ettei kukaan kaatanut kajakkiaan. Onneksi kajakit olivat tukevampia parikajakkeja, soolokajakeilla olisi voinut olla vielä vaarallisempaa, melontaa nuorempana harrastanut Urpalainen sanoo nauraen.
Katastrofi lähellä karsinnoissa
Turnauspaikan lunastaminen The Internationaliin ei ollut Urpalaiselle, Filipsenille, Cheng "vtFαded" Jia Haolle, Maurice "KheZu" Gutmannille ja Milan "MiLAN" Kozomaralle helppo nakki.
– Pidimme bootcamp-leirin ennen karsintoja. Harjoitukset menivät todella hyvin – pelasimme harjoitusotteluita major-kiertueen tiimejä vastaan ja voitimme suurimman osan. Euroopan karsinnoissa vastustajat pelasivat kuitenkin jollain tavalla hieman erikoista Dotaa, emmekä olleet osanneet valmistautua siihen. Voitimme noin 90 prosenttia harjoitusotteluista, mutta pelikenttä karsinnoissa olikin täysin erilainen. Ensimmäisen päivän jälkeen jännitti, että mitähän tästä tulee.
Ensimmäisen ottelupäivän jälkeen Chaos oli putoamassa karsinnoista jo lohkovaiheessa. Paikka karsintaturnauksen pudotuspeleissä ei ollut enää joukkueen omissa käsissä: toisen päivän ottelut oli pakko voittaa ja muiden hävittävä otteluitaan. Kriisipalaverissa sovitut nopeat muutokset pelityyliin korjasivat joukkueen omia otteita viime hetkellä.
– Muistutimme Rasmus "Misery" Filipsenin kanssa vähemmän kokeneille pelaajille, että on ihan ok jännittää. Vaikka voitimme harjoituspelit, ei se tarkoita että voitamme nämä. On tehtävä kovaa työtä voittojen eteen, niitä ei kukaan tarjoile meille lautasella.
Kaksi voittoa Chaosin edellä ollut Team Singularity pelasti suomalaisen haaveet The Internationaliin pääsemisestä häviämällä toisen turnauspäivän kolme otteluaan. Tie pudotuspeleihin aukesi lopulta tie-breakerien kautta.
– Koko ajan oli tunne, että mikäli pääsemme pudotuspeleihin, pystymme menemään karsinnoista läpi. Lohkovaihe oli melko hatara ja jännitystä oli ilmassa.
Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Chaos kaatoi ruotsalaisen The Final Triben ensimmäisessä kartassa, mutta taipui silti ottelussa lukemin 2-1. Tappio oli karvas ja sisuunnutti joukkueen. Häviäjien kaaviosta finaaliin etenevä Chaos ei hävinnyt karsinnoissa enää karttaakaan ja murskasi ratkaisevassa ottelussa ruotsalaiset lukemin 3-0.
Yhtä toivon enemmän kuin muuta
Urpalaisen odotukset torstaina 15. elokuuta alkavaan turnaukseen ovat selkeät.
– Asetin sopimusta neuvoteltaessa meille tavoitteeksi paikan kahdeksan parhaan joukossa. Jos pääsemme puolivälieriin, on kaikki siitä eteenpäin meille voittoa. Paikka top-kahdeksassa on tällä hetkellä meille realistisin tavoite. Mukana on kovia joukkueita, enkä halua ladata meille liikaa paineita menestymisestä.
Yhden joukkueen kohtaamista suomalainen carry-tähti toivoo enemmän kuin mitään muuta.
– Tietenkin odotan Liquidin kohtaamista. Jos pääsen pelaamaan heitä vastaan, on annettava vähintään 120 prosenttia.
Kiinan Shanghaissa pelattava The International 2019 alkaa lohkovaiheen otteluilla elokuun 15. päivänä. Lohkovaiheeseen osallistuu 18 joukkuetta, jotka taistelevat paikasta 16 joukkueen pudotuspeleihin.
Yle näyttää turnauksen 20. elokuuta alkavat pudotuspelit suorina lähetyksinä Yle Areenassa ja Yle e-urheilun Twitch-kanavalla. Turnaus huipentuu sunnuntaina 25. elokuuta aamuyhdeksältä Suomen aikaa pelattavaan finaaliin.
Lue myös: