Tutkijat ovat todennäköisesti löytäneet kaksi oudosti haudattua suomenhevosta, joita on etsitty eilisestä maanantaista lähtien Kouvolassa.
Vanhan raviradan kupeessa Korialla sijaitseva hevosten hauta päätettiin avata, koska paikallisten kertoman mukaan hevoset olisi haudattu poikkeuksellisella tavalla. Ne olisivat haudassa vierekkäin pystyasennossa, hevosilla olisivat olleet yllään loimet ja hauta olisi ollut havutettu.
Ensimmäinen kaivauspäivä on ollut tutkimusryhmälle erittäin antoisa. Kaivauksissa on tullut esille luuta, hevosen karvoja ja havuja. Tämä viittaa siihen, että vuonna 1953 haudatut suomenhevoset Valokas ja Rymy-Murto ovat nyt löytyneet. Kaivauksen edetessä selviää, onko hevoset todella haudattu pystyasentoon ja loimet yllään.
Helsingin yliopiston tutkija, biologi Karin Hemmann kertoo, että löydetty luun- tai rustonpala on läpimitaltaan muutaman sentin mittainen.
Hemmannin mukaan riippuu yleensä maaperästä, miten kauan karvat säilyvät. Maaperä hevoshaudalla on savea.
Kaivausta on alkuvaiheessa tehty haudalla niin, että kaivinkoneella on poistettu kerrallaan ohuita maakerroksia. Tiistaina iltapäivällä kaivausaluetta laajennettiin.
Tutkimusryhmä on aiemmin tehnyt suomenhevosten hautakaivauksia Varsinais-Suomessa Pöytyällä ja Etelä-Pohjanmaalla Ylihärmässä. Molemmilla kerroilla hauta jäi kuitenkin löytymättä. Kouvolan Koriallakaan tutkimusryhmä ei voinut olla täysin varma hautapaikasta, koska hautakivi ja -kumpu on rakennettu paikalle myöhemmin.
Dna kertoo suomenhevosen kehityksestä
Hevoshautojen avaaminen on osa Helsingin yliopiston johtamaa tutkimusta, jossa selvitetään suomenhevosen varhaishistoriaa.
Tutkimuksessa halutaan selvittää muun muassa suomenhevosen biologista kulttuuriperintöä. Tutkijat ovat tähän mennessä saaneet noin kaksisataa näytettä, joista suurin osa on hevosen jouhia. Lisäksi joukossa on esimerkiksi hampaita ja harjoja ja muita tarve-esineitä.
Dna-tutkimuksen avulla näytteistä voidaan tutkia muun muassa hevosen kokoon tai väriin vaikuttavia geenejä. Lisäksi on mahdollista tutkia esimerkiksi sitä, milloin ravi- ja sprinttigeeni ovat tulleet suomenhevoseen.
Avattavat hevoshaudat tutkimusryhmä on valinnut sekä hautaustavan että hevosen sukulinjan perusteella. Kouvolan Korian hevoshauta täyttää molemmat kriteerit. Erikoisen hautaustavan lisäksi varsinkin vuoden 1945 ravikuningas Valokas ja sen vaikutus nykypäivänä on tutkijoiden mukaan mielenkiintoista.
Tutkimusryhmän tavoitteena on saada haudasta hevosten näytteitä dna-analyysiä varten. Parhaiten dna on säilynyt hampaissa, joissa se on kiilteen alla suojassa.
Tutkimusryhmä on saanut tähän mennessä näytteitä tutkimusta varten pääasiassa yksityisiltä ihmisiltä, mutta myös esimerkiksi museoilta. Ryhmä ottaa edelleen vastaan näytteitä eri puolilta Suomea ja niitä voi toimittaa tutkijoille esimerkiksi Kouvolan hevoshaudalle kaivaustyön ajan.
Lue seuraavaksi: Kaksi hevosta haudattiin oudolla tavalla 66 vuotta sitten – nyt arkeologit yrittävät selvittää, mitä oikein tapahtui