Vihreän pressun reuna nousee ylös, ja eteen avautuu talvinen maisema. Ampuja käy istumaan pienelle puiselle tuolille.
Hirsiseinässä on aukko, josta näkyy aito talvinen maisema. Kuva on Puolustusvoimien SA-kuvien Kollaa-arkistosta.
Ampuja saa käteensä kiväärin. Se on samanlainen jalkaväenkivääri M 28–30 eli niin sanottu pystykorva, jota tarkka-ampujalegenda Simo Häyhä käytti talvisodassa.
Kivääriin on kiinnitetty piipun alapuolelle laite, joka tunnistaa tähtäyksen ja välittää viestin tietokoneelle.
Simo Häyhä -ampumasimulaattori käynnistyy, ja aitoja sodan ääniä alkaa kuulua korville laitettavista kuulokkeista. Ampuja lataa, tähtää ja ampuu. Tietokone välittää tuloksen ruudulla näkyvään ampumatauluun.
Simulaattorissa saa ainakin pienen tunteen siitä, millaista olisi ollut sodassa legendaarisen tarkka-ampuja Simo Häyhän paikalla.
Valkoinen kuolema
Talvisodassa Simo Häyhä ampui reilun kolmen kuukauden aikana 542 puna-armeijan sotilasta. Jo sodan aikana lehdet kirjoittivat Häyhästä isoja artikkeleita, ja hänen maineensa tarkka-ampujana alkoi levitä eri puolille maailmaa.
Kun Simo Häyhä 6. maaliskuuta 1940 eli vain viikko ennen talvisodan päättymistä haavoittui pahasti Kollaalla, levisivät maailmalla huhut Häyhän kuolemasta.
Häyhä ei Kollaalla kuollut. Sodan jälkeen hän eli pitkän elämän Ruokolahdella pienessä mökissään. Pari viimeistä vuottaan Häyhä vietti hoitokodissa Haminassa, jossa hän kuoli keväällä 2002. Rautjärvellä syntynyt Häyhä on haudattu Ruokolahden hautausmaalle.
Talvisodan valkoiseksi kuolemaksi kutsuttu Simo Häyhä oli kuuluisa, mutta vaatimaton tarkka-ampuja, jonka taidot ovat edelleen käytössä nykyajan tarkka-ampujien koulutuksessa.
– Häyhän tapa toimia tuliasemassa, valita maali, tapa arvioida etäisyys, suorittaa laukaus, siirtyä tuliasemaan ja sieltä pois. Nämä kaikki on siirretty nykyajan taistelutoimintaan, kertoi Ylen haastattelussa majuri Tapio Saarelainen Maasotakoulun maavoimien tutkimuskeskuksesta.
Simulaattorista uutta kipinää museolle
Simo Häyhä -ampumasimulaattoria on kehitetty noin kahden vuoden ajan. Nyt simulaattori alkaa olla lähes valmis, sanoo simulaattorin kehittäjä Juha-Pekka Natunen.
Simo Häyhä teki sodassa, mitä hänen piti tehdä. Hän tappoi vihollisia. Mutta onko talvisodan maisemiin viety simulaattori jopa hieman liian rankka idea?
– Tietyllä tasolla tämä voi olla, mutta olemme valinneet esimerkiksi tähtäyspisteeksi täysin pyöreän mustan taulun. Toki taustakangas on vanha SA-kuva Kollaan maisemista, sanoo Natunen.
Simulaattoriin säädetään ammuntamatka noin 300 metriin. Näin pyritään saamaan keskimäärin sama ammuntamatka, johon Häyhäkin Kollaalla joutui.
Museo ja simulaattori
Uusi Simo Häyhä -ampumasimulaattori on osa Kollaa ja Simo Häyhä -museota. Museo sijaitsee Etelä-Karjalassa Rautjärven Miettilässä entisellä sotilaskasarmialueella. Rakennus oli 1930-luvulla suojeluskunnan käytössä, jolloin Simo Häyhä rakennuksen pihalla opetteli ampumistaitojaan.
Simo Häyhän syntymäkoti on museosta muutaman kilometrin päässä, mutta jatkosodan alueluovutusten yhteydessä se jäi Venäjän puolelle.
Museo kertoo Kollaan taisteluista ja tarkka-ampuja Simo Häyhän elämästä. Joka kesä siellä vierailee tuhansia ihmisiä.
Kaikki vieraat eivät ole suomalaisia, vaan Simo Häyhän maailmanlaajuinen kuuluisuus näkyy täällä poikkeuksellisella tavalla.
Museon toiminnanjohtaja Kari Partasen mukaan vieraita on käynyt ympäri maailman.
– Tänä kesänä on käynyt muun muassa Englannista, Espanjasta ja Australiasta. He kaikki ovat tulleet nimenomaan Simo Häyhän vuoksi.
Parhaillaan museoon odotetaan vierasta Japanista saakka.
