Kesäkuun päätteeksi Turun yliopiston fysiikan emeritusprofessori Jyrki Kauppinen latasi nettiin tekstin. Se oli kuusisivuinen tutkimustulos, jonka Kauppinen oli eläkepäivinään laskenut kollegansa Pekka Malmin kanssa.
“Ei todisteita ihmisen aiheuttamasta merkittävästä ilmastonmuutoksesta”, kertoi otsikko.
Meni pari viikkoa. Sitten alkoi tapahtua.
“Ilmastonmuutoshuijaus paljastettu”, ilmoitti Fox Newsin Tucker Carson -ohjelma.
“Suomalaistutkimus ei löydä todisteita ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta”, otsikoi RT (Russia Today).
On tuskin liioittelua sanoa, että Liedossa asuvasta Kauppisesta tuli ainakin hetkeksi maailman puhutuin suomalainen tutkija.
Eikä ihme.
Jos Kauppinen kollegoineen olisi oikeassa, se vetäisi koko ilmastonmuutosteorian perustuksineen vessasta alas.
Kauppisen mukaan maapallon keskilämpötilan nousu ei ole ihmisen syytä. Tuhannet ilmastotieteilijät olisivat siten väärässä, IPCC:n raportit arvottomia ja päästövähennystavoitteet lämpötilan nousun estämisen kannalta turhia.
– Ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on häviävän pieni, prosentin luokkaa. Tulen puolustamaan tätä hautaani asti, Kauppinen sanoo.
Moni kutsuisi Kauppista ilmastodenialistiksi tai ilmastoskeptikoksi. Näillä termeillä kuvaillaan henkilöitä, jotka kieltävät ihmisen osuuden ilmastonmuutokseen tai vähintäänkin epäilevät sitä.
Kauppinen ei määritelmistä perusta.
– Minä en ole mikään skeptikko. Minä tiedän.
Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on kiistetty jo sata vuotta
Teoria, jonka mukaan ihmisen toiminta voisi nostaa maapallon lämpötilaa, on yli sata vuotta vanha. Sen loi ruotsalainen tiedemies ja nobelisti Svante Arrhenius vuonna 1896.
Teollinen vallankumous oli hyvässä vauhdissa. Koneet polttivat hiiltä ja puskivat kiihtyvässä määrin hiilidioksidia ilmakehään.
Arrhenius laski, mikä olisi hiilidioksidin vaikutus maapallon lämpötilaan. 5–6 astetta, mikäli hiilidioksidin määrä kaksinkertaistuisi, hän päätteli.
Nykyisin YK:n ilmastopaneeli IPCC:n raporteissa arvioidaan, että maapallon keskilämpötila nousee 1,5 – 4,5 astetta, mikäli hiilidioksidin määrä kaksinkertaistuu esiteollisista ajoista. Hiilidioksidin aiheuttamaa lämpötilan muutosta kutsutaan ilmastoherkkyydeksi.
Arrheniuksen laskelmat menivät yläkanttiin, mutta teoria ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä on ollut ilmastotieteen valtavirtaa jo vuosikymmeniä.
Keskustelu ei enää koske sitä, mistä lämpeneminen johtuu. Pikemminkin sitä, kuinka nopeasti maapallo lämpenee.
Näin siis valtavirran keskusteluissa. Jyrki Kauppinen on uinut vastavirtaan jo pitkään.
– Jo 1970-luvulla puhuttiin siitä, että hiilidioksidi lämmittää maapalloa. Minua jo silloin nauratti tämä puhe, Kauppinen sanoo.
Kauppisen yliopistoura ei keskittynyt ilmastonmuutokseen vaan molekyylispektroskopiaan ja spektrometrien kehittämiseen. Spektrometri on laite, jolla voi tutkia aineen ominaisuuksia sen perusteella, miten se absorboi eli imee säteilyä.
Esimerkiksi hiilidioksidi päästää lävitseen näkyvän valon, mutta imee itseensä lämpösäteilyä ja heijastaa siitä osan takaisin. Ilman tätä kasvihuoneilmiötä maapallo olisi jäinen planeetta.
Kauppinen ei uskonut, että hiilidioksidin vaikutus lämpötilaan olisi niin suuri, kuin ilmastotieteilijät esittivät.
Vuosituhannen alussa hän alkoi tehdä omia laskelmiaan ja päätyi erilaiseen lopputulokseen. Sen mukaan ilmastoherkkyys olisi vain 0,15 – 0,24 astetta.
– Kasvihuoneilmiöhän on totta. Mutta sen vaikutus on niin pieni, että ei sillä maapallon lämpenemistä pysty selittämään.
Maapallon keskilämpötila on noussut 0,8 astetta vuodesta 1880. Tätä Kauppinen ei kiistä.
Mikä sitten on nostanut lämpötilaa, jos ei hiilidioksidi?
– Suurin syy on pilvisyydessä tapahtuvat muutokset, sitten hiilidioksidi, sitten ehkä metaani.
Mitä ilmastotieteilijät sanovat? "Ei ainakaan minua vakuuta"
Kauppisen päättelyketjun mukaan jokin saa maapallon pilvipeitteen vähenemään, mikä saa lämpötilan kohoamaan. Lämpötilan kohoaminen saa meret vapauttamaan hiilidioksidia, mikä olisi hiilidioksidipitoisuuden kasvun pääsyy ihmisen toiminnan sijaan.
Tämä oli tiivistettynä Kauppisen kesäkuussa huomiota herättäneen julkaisun sisältö.
Kysyimme Markku Kulmalalta, mitä hän on Kauppisen väitteistä mieltä. Ilmakehän aerosolien tutkimiseen erikoistunut Kulmala on maailman siteeratuimpia ilmastotieteilijöitä.
– Hyvin moni on kysynyt, mitä mieltä olen siitä. Se mitä voin sanoa on, että nämä perustelut eivät ainakaan minua vakuuta.
Kauppisen väite siitä, ettei ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu johtuisi ihmisestä, on Kulmalan mukaan yksiselitteisesti väärin.
Hiilidioksidia mitataan useissa tutkimuslaitoksissa ympäri maailmaa. Mittausten perusteella voidaan myös päätellä, mistä syystä hiilidioksidi on ilmakehään päätynyt.
Ihmisen päästöjen kokoluokka tiedetään melko tarkkaan. Lisäksi fossiilisisten polttoaineiden poltossa vapautunut hiili eroaa isotoopiltaan hiilestä, joka on päätynyt ilmakehään esimerkiksi metsäpalojen myötä.
– Ei ole mitään epäselvyyttä siinä, että nousu on seurausta ihmisen toiminnasta.
Kulmalan mielestä Kauppisen tutkimuksessa “sen verran siteeksi totta, ettei se ole täyttä huuhaata”.
Esimerkiksi pilvisyys vaikuttaa lämpötilaan. Alailmakehän pilvipeite toimii kuin aurinkovarjo: sillä on maapalloa viilentävä vaikutus.
Kulmalan mukaan pilvisyyden väheneminen on kuitenkin pikemminkin ilmaston lämpenemisen seuraus eikä sen syy. Kauppisen päättelyn ongelma on, että hän ei edes pyri selittämään, mikä pilvisyyttä vähentää, Kulmala sanoo.
Kauppisen mielestä hänen ei tarvitse.
– Katsomme, että kun pystymme selittämään ilmastonmuutoksen pilvisyyden muutoksilla, se riittää. Emme me halua koko maailmaa selittää, Kauppinen perustelee.
Hän kuitenkin arvelee, että syy pilvisyyden vähenemiseen on auringossa tapahtuvat muutokset.
Ilmatieteen laitoksen tieteellisen johtajan ja ympäristöfysiikan professorin Ari Laaksosen mielestä Kauppisen ongelmana on vahvistusharha.
– Kauppinen uskoo omaan teoriaansa niin vahvasti, että hän näkee vain teoriaa tukevat asiat ja sulkee silmänsä kaikelta muulta.
Mies vastaan supertietokone
Ilmasto on valtavan monimutkainen kokonaisuus, jonka käyttäytymistä ei voi laskea kynällä ja paperilla, Laaksonen sanoo.
Otetaan esimerkiksi hiilidioksidi.
Hiilidioksidin lisääminen ilmakehässä nostaa lämpötilaa, mikä nostaa ilmakehän vesihöyryn määrää, mikä nostaa lämpötilaa voimakkaasti entisestään. Se sulattaa ikiroutaa Siperiassa, mikä vapauttaa kasvihuonekaasu metaania, mikä lisää lämpötilaa entisestään.
Vastaavia ketjureaktioita on lukuisia. Niitä kutsutaan ilmaston takaisinkytkennöiksi.
Ilmastoherkkyyttä ei voi päätellä ilman näiden ketjureaktioiden huomioimista. Siksi Kauppisen laskelmia on vaikea ottaa vakavasti, Laaksonen sanoo.
IPCC:n raporteissa esitettyä 1,5 – 4,5 asteen lämpenemistä ei ole päätelty muutamalle arkille mahtuvilla laskutoimituksilla vaan ilmastomalleilla.
Ilmastomallit ovat supertietokoneiden pyörittämiä ohjelmia. Ne simuloivat fysiikan yhtälöiden avulla, miten ilmastoon vaikuttavat elementit reagoivat toistensa kanssa. Kuten miten esimerkiksi kasvihuonekaasujen lisääntyminen vaikuttaa keskilämpötilaan pitkällä aikavälillä.
Ilmastomallit eivät ole täydellisiä, eikä niiden pohjalta arvioitu ilmastoherkkyys ole vuosikymmeniin tarkentunut. Tämä johtuu siitä, että ilmastoon vaikuttavia epävarmuustekijöitä on valtavasti.
Esimerkiksi pilvisyyttä lisääviä ja vähentäviä mekanismeja aletaan vasta ymmärtää. Ilmastoon vaikuttavaa ihmisen toimintaa on mahdoton ennustaa tarkasti. Emme esimerkiksi voi tietää, montako aaria metsää ihminen hakkaa peltoaukeaksi vuoteen 2050 mennessä.
Kauppinen kuitenkin väittää laskeneensa hiilidioksidin vaikutukset kynällä, paperilla ja vanhalla taskulaskimellaan. Ja silti ilmastomalleja tarkemmin.
Erikoistutkija Henriksson väittää löytäneensä olennaisia virheitä – Kauppinen ei peräänny
Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Svante Henriksson perehtyy pyynnöstä Kauppisen teorioihin. Henriksson sanoo löytävänsä niistä olennaisia päättelyvirheitä.
– Kauppinen on sotkenut käsitteet keskenään.
Henrikssonin mukaan Kauppinen on ensimmäisessä ilmastonmuutosta koskevassa artikkelissaan käyttänyt väärää lukua ilmakehän säteilypakotteelle. Säteilypakotteella tarkoitetaan auringosta maahan saapuvan säteilyn lämmittävää vaikutusta verrattuna johonkin perustasoon.
"Kauppisen arvoilla ja logiikalla auringon sammuttaminen kokonaan viilentäisi maapalloa vain 20 astetta".
Ilmatieteen laitoksen erikoistutukija Svante Henriksson
Kauppinen on käyttänyt säteilypakotteen arvona 326 wattia per neliömetri. Henrikssonin mukaan oikea luku olisi pikemminkin 46, koska osa säteilystä karkaa avaruuteen ja osa imeytyy ilmakehän vesihöyryyn.
Kauppisen arvolla laskettuna kasvihuonekaasujen merkitys maapallon lämpötilaan jää 7-kertaisesti pienemmäksi.
– Artikkeli perustuu virheelliseen oletukseen, joka kulkee koko artikkelin läpi ja tekee myöhemmistäkin johtopäätöksistä täysin vääriä, Henriksson sanoo.
Viimeistään tässä kohtaa maallikko on kuitenkin pudonnut kärryiltä. Miten fysiikkaa ja ilmastotiedettä huonosti tunteva voi arvioida väitteiden uskottavuutta?
Henriksson kehottaa miettimään seuraavaa: samalla kun Kauppinen katsoo laskeneensa ilmastoherkkyyden, hän katsoo ratkaisseensa tieteilijöitä pitkään vaivanneen pulman.
Sitä kutsutaan nimellä Himmeä nuori aurinko -paradoksi.
Kun maapallo oli nuori, auringon säteilyteho oli jopa 30 prosenttia nykyistä pienempi. Siitä huolimatta maapallo ei ollut jäinen planeetta.
Ristiriidan ratkaisuiksi on pohdittu muun muassa nykyistä voimakkaampaa kasvihuoneilmiötä tai aurinkotuulia.
Vuoden 2011 artikkelissaan Kauppinen toteaa, että mitään paradoksia ei ole.
Hän on omia arvojaan käyttämällä laskenut, kuinka paljon auringon säteilytehon pienentyminen 25 prosentilla pudottaisi maapallon lämpötilaa. Lopputulos: Viisi astetta.
– Kauppisen arvoilla ja logiikalla auringon sammuttaminen kokonaan viilentäisi maapalloa vain 20 astetta. Jos siis aurinko sammuisi kokonaan, päiväntasaajalla ei edes olisi pakkasta vaan viileää, Henriksson sanoo.
Kauppinen sanoo, että hänen laskutapansa ei anna Henrikssonin kuvailemaa lopputulosta.
– Silloin pitäisi laskea integroimalla ja laskea herkkyyttä. Henriksson ei näytä ymmärtävän tällaista ollenkaan.
Pyydämme Kauppista laskemaan testimielessä, paljonko auringon tehon väheneminen 100–80 prosentilla laskisi maapallon lämpötilaa. Tämä ei Kauppisen mukaan onnistu nopeasti, koska asia on matemaattisesti hyvin hankala.
"Ilmastotiede. En tiedä onko sitä edes olemassa?"
Jyrki Kauppinen
Kritiikkiä antaneet tutkijat saavat Kauppiselta täysilaidallisen.
– Laaksonen puhuu asioita, jotka eivät pidä paikkansa. Kulmalan Markku ei saisi rahoitusta projekteihinsa, jos ei olisi IPCC-uskovainen.
Kauppinen väheksyy koko ilmastoa tutkivaa tiedekuntaa. Eikä peittele sitä.
– Ilmastotiede. En tiedä, onko sitä edes olemassa.
“Ilmastouskovaisten” salaliitto?
Kauppinen kuvailee valtavirran ilmastotieteilijöitä vähän väliä “IPCC-uskovaisiksi”. Tällä hän tarkoittaa tutkijoita, jotka pitävät ilmastonmuutosta ihmisen syynä ja IPCC:n raportteja uskottavina.
Kauppinen ei ainoastaan pidä raportteja virheellisinä. Hän uskoo myös, että suurin osa tiedemiehistä tietää niiden virheellisyyden muttei uskalla sanoa sitä ääneen.
"Aavistukseni on, että suurin osa tiedemiehistä tietää, että tämä (ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos) ei ole totta".
Jyrki Kauppinen
Jos tämä pitäisi paikkansa, tuhannet ilmastotutkijat ja maailman arvostetuimmat tiedelehdet pitäisivät yllä ihmiskunnan historian kenties suurinta valhetta, jota valtamedia toistaa.
Miksi tuhannet tiedemiehet valehtelisivat koko maailmalle?
– Nämä ovat vain minun aavistuksiani, joita en voi todistaa. Mutta se porukka, joka tekee näitä raportteja – he hyötyvät siitä. He saavat rahoitusta tutkimusprojekteihinsa. Jos he menisivät valtavirtaa vastaan, he eivät saisi pennin penniä.
Tämä selittää Kauppisen mielestä myös sen, miksi hänen ilmastonmuutosta koskevia tutkimustuloksiaan ei ole julkaistu Naturen tai Sciencen kaltaisissa arvostetuissa tiedejulkaisuissa. Ne ovat Kauppisen mukaan "IPCC:n kontrollissa”.
– Jos lehti on IPCC:n kontrollissa ja editori IPCC:n kasvatti, hänen tehtävänsä on karsia nämä skeptiset paperit. Jos tuo meidän paperi on oikeassa – niin kuin se taatusti on – eihän koko järjestöllä ole merkitystä.
Kauppisen ilmastonmuutosta koskevista artikkeleista kaksi on vertaisarvioitu eli ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioima ja tiedelehden julkaisema. Niistä toinen oli Energy & Environment, jonka perustaja itsekin on ilmastonmuutos-skeptikko.
Kesäkuisen artikkelinsa Kauppinen on julkaissut toistaiseksi ainoastaan arxiv.org-nettiarkistossa. Siitä huolimatta artikkelia siteerattiin näyttävästi suomalaistutkimuksena, joka kyseenalaistaa aiemman tiedon ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista.
Kauppisella on siis kuulijoita.
Ilmastonmuutoksen kieltäjät saavat helposti äänensä kuuluviin
Kauppinen ja hänen kollegansa ovat esitelleet ilmastonmuutosteorioitaan aiemminkin, mutta niitä koskeva keskustelu jäi Suomen rajojen sisälle.
Mikä muuttui?
Ainakin ilmastonmuutokseen suhtautuminen on tällä hetkellä voimakkaan politisoitunutta. Karkeasti yksinkertaistaen: ilmastonmuutoksen epäily on konservatiivisen oikeiston heiniä, ilmastonmuutoksesta huolestuminen liberaalin vihervasemmiston.
Esimerkiksi maailman toiseksi suurimman saastuttajamaan USA:n kansalaisista noin puolet pitää ilmastonmuutosta ihmisen aiheuttamana. Konservatiivisista republikaaneista näin ajattelee alle viidennes. Heistä yli kolmasosa ei vieläkään usko, että ilmaston lämpenemisestä on edes pitäviä todisteita.
Suomessa enemmistö ei kyseenalaista ilmastotieteilijöiden näkemyksiä ilmastonmuutoksen syistä ja seurauksista. Suomalaisetkin ovat kuitenkin hyvin erimielisiä siitä, mitä asialle tulisi tehdä.
Tästäkin syystä ilmastonmuutos saa valtavasti mediahuomiota.
Jonkinlainen vedenjakaja on ollut IPCC:n viimevuotinen erikoisraportti. Sen jälkeen pelkästään Yle Uutiset on julkaissut noin tuhat artikkelia, jotka käsittelevät ilmastonmuutosta jollain tavalla.
Mediapelissä denialistit pärjäävät hyvin. Tieteilijät, joiden mielestä ilmastonmuutos ei johdu ihmisestä, edustavat tutkitusti 1–10 prosentin vähemmistöä. He saavat silti tutkitusti vastapuoltaan enemmän huomiota.
Ehkä Kauppinen ymmärsi pelin hengen itsekin julkaistessaan viimeisintä paperiaan. Se on käytännössä tiivis yhteenveto hänen aiemmista ilmastonmuutosteorioistaan.
– Tästä viimeisestä tehtiin yksinkertainen ja iskevä. Sinne ei ole sekoitettu kaikkea nappitietoa, mikä on kuitenkin muualta löydettävissä.
"Nappitiedolla" Kauppinen tarkoittaa lähdeviitteitä.
Oliko sinulla siis halu saada tulokselle paljon huomiota?
– No totta kai! Sitähän varten julkaisu tehdään, että ihmiset lukisivat sitä. Minusta se on jopa tutkijan velvollisuus tuoda tuloksiaan esille.
Sanoman tiivistäminen ja sen toisto tuottivat tulosta.
RT:n kanssa on alustavasti sovittu tv-haastattelusta.
Suurien medioiden lisäksi Kauppisen artikkelia ovat siteeranneet lukuisat blogit ja verkkolehdet, useilla eri kielillä. Jälkimmäisten joukossa on myös Infowarsin kaltaisia sivustoja, jotka julkaisevat muun muassa äärioikeistolaisia salaliittoteorioita.
Nyt Kauppiselle sataa sähköpostia ympäri maailmaa.
Hän esittelee haastattelupäivänä tullutta viestiä. Sen on lähettänyt professori Xiaoqing Kiinan tiedeakatemiasta.
“Uskon sinun olevan oikeassa. Nyt ilmastomalleja on kehitettävä huolellisesti. Niiden tulokset johtavat ihmisiä harhaan, etenkin ilmastonmuutoksen ennusteiden suhteen”, Xiaoqing kirjoittaa.
Mitä jos ihmiset päättävät uskoa sinuun, mutta oletkin väärässä?
– Totta kai minäkin olen huolestunut maapallon lämpenemisestä. Juuri sen takia minä olen laskenut tämän (ilmastoherkkyyden) niin moneen kertaan. Eikä ole pienintäkään todennäköisyyttä, että laskelmani olisivat väärin.
Eivätkä laskelmat jää tähän.
Syksyllä Kauppinen kollegoineen aikoo julkaista uuden tuloksen. Siinä he katsovat selvittäneensä, kuinka paljon ilmakehässä on hiilidioksidia ja kuinka paljon siitä on seurausta ihmisen toiminnasta.
Ei ehkä yllätä, että lukema on paljon pienempi kuin valtavirtatiede osoittaa.
– Siitä nousee varmaan taas uusi kohu.