Työmarkkinasyksy liittokohtaisine neuvotteluineen ei vielä ole edes kunnolla käynnistynyt, mutta pöydän molemmin puolin on jo kovat piipussa.
Vientialojen liitot aloittavat kierroksen loppukuusta. Työnantajan leiristä Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle on viestinyt, että synkkenevä taloussuhdanne ei salli suuria palkankorotuksia.
– Maailmantalouden näkymät ovat heikkenemässä, ja yritykset ovat huolissaan siitä, miten jatkossa pystytään voittamaan lisää markkinaosuuksia, Helle sanoo Ylelle.
Hän vaatii kilpailukyvyn säilyttämisen nimissä "vientivetoista" kierrosta, jossa myöhemmin sopimuksistaan neuvottelevat toimialat käytännössä mukautuvat ensimmäisinä neuvottelevien vientiliittojen sopimaan palkankorotustasoon.
Tämä ajatus toteutui kaksi vuotta sitten. Tuolloin kaikki toimialat tekivät vientiliittojen perässä sopimuksen, jossa palkat nousivat noin 3,2 prosenttia.
– Suomen Pankki on laskenut, että muilla aloilla tehtävät ratkaisut vaikuttavat vientiyritysten kilpailukykyyn yhtä paljon, kuin vientialojen omat ratkaisut. Vientialojen kilpailukyvystä huolehtiminen on koko työmarkkinoiden ja suomalaisten kilpailukyvystä huolehtimisen kannalta ensiarvoisen tärkeä asia, Minna Helle sanoo.
Hänen mukaansa myös kilpailukykysopimukseen sisältyneiden palkattomien lisätyötuntien on syytä jäädä pysyviksi.
Naisvaltaiset suurliitot: On reippaiden korotusten aika
Teknologiateollisuuden vetoomukset eivät saa lainkaan vastakaikua julkisen sektorin naisvaltaisista suurliitoista.
– Vientipöydässä ei neuvotella sote-alan sopimuksista. Se, mitä syksyllä tehdään, ei vaikuta meidän pöytään, koska siellä ei pystytä ratkaisemaan esimerkiksi palkkatasa-arvokysymystä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Samoilla linjoilla on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
– Tämä vientialojen viesti on epäreilu, sillä meillä ei ole mitään keskitettyä palkkamallia Suomessa, hän sanoo.
Sosiaali- ja terveydenhoitoaloja edustavat palkansaajaliitot Tehy ja Super vaativat yhdessä tuntuvia kuoppakorotuksia jäsentensä palkkoihin. Liittojen mielestä sukupuolten välinen palkkatasa-arvo tasoittuu vain palkankorotuksilla, jotka olisivat 1,8 prosenttiyksikköä korkeammat kuin vientialoilla.
Myös JHL kertoo hakevansa korkeampia korotuksia.
– Palkankorotuksia me olemme lähdössä hakemaan ja samapalkkaisuutta. Se tarkoittaa, että korotus on korkeampi kuin vientialojen palkankorotus, Päivi Niemi-Laine sanoo.
"Pyyntö lähtee pääministerin suuntaan"
Palkansaajaleirissä ymmärretään hyvin, ettei kuntatyönantajilla ole ylimääräisiin korotuksiin varaa. Siksi vaatimukset kohdistetaan sekä Tehystä että JHL:stä myös Antti Rinteen (sd.) hallitukselle ja budjettiriiheen.
– Minulta lähtee nyt pyyntö pääministerin suuntaan, Tehyn Rytkönen sanoo.
Liittojen mielestä budjetissa pitäisi korvamerkitä varoja kuntasektorin palkankorotuksiin. Tehyn mukaan tämä tarkoittaisi 100–150 miljoonan euron budjettirahoitusta vuosittain, kymmenen vuoden ajan.
– Meidän jäsenemme pitävät huolen kaikista suomalaisista. Jos alalla ei ole tekijöitä eikä pitovoimaa, niin ei se vientikään vedä.
Pääministeri Antti Rinne ei halunnut tänään kommentoida työmarkkina-asioita Ylelle lainkaan.
Kuntatyönantaja: Vaikeuskerroin poikkeuksellisen korkea
Julkisen sektorin palkkaneuvottelut käynnistyvät vasta vuodenvaihteen jälkeen, kun vientialojen sopimukset on todennäköisesti jo tehty.
JHL:n, Tehyn ja opettajajärjestö OAJ:n kaltaisten suurliitojen kanssa palkankorotuksista vääntää Markku Jalosen johtama Kuntatyönantajat KT.
– Voi kyllä sanoa, että kohta alkavalla neuvottelukierroksella vaikeuskerroin on poikkeuksellisen korkea, Jalonen sanoo.
Hän ei ole innoissaan siitä, että hallitus vaikuttaisi työmarkkinaneuvotteluihin.
– Jos valtiolta tulee lisää rahaa kunta-alalle, niin tietenkin se otetaan vastaan, se on ihan päivänselvä asia. Mutta palkkaratkaisut on työmarkkinaosapuolten asia. Siihen valtion ei pidä millään tavalla sekaantua.
Jalosen mielestä Suomessa olisi parasta jatkaa hyvin maltillisia palkkaratkaisuja. Hän säilyttäisi sopimuksissa myös kiky-sopimukseen sisältyneet työajan pidennykset.
JHL:n Päivi Niemi-Laine toteaa, että "ilmaiseksi ja pyytämättä" tulleet lisätunnit työaikoihin on joko poistettava tai kompensoitava palkankorotuksilla.
Juttuun on korjattu klo 18.59 Tehyn ja Superin palkankorotustoiveen taso.
Lue lisää:
Kiky-tuntien jatkosta muhii lihava riita: Jääkö 24 tunnin vuosityöajan pidennys pysyväksi?