Eläketurvakeskus on selvittänyt laajalla kyselytutkimuksella (pdf) eläkeläisten toimeentuloa. Tulosten mukaan maaseudun eläkeläisillä on kaupunkilaisia enemmän vaikeuksia toimeentulonsa kanssa.
Maaseudulla asuvien eläkeläisten tulot ovatkin keskimäärin pienemmät kuin kaupungeissa elävien. Maaseudulla asuvista eläkeläisistä joka viidennen käteen jäävät tulot ovat alle tuhat euroa kuukaudessa, kaupungeissa pienituloisten määrä on puolet pienempi.
Maaseudulla mediaanieläke on 1200 euroa kuukaudessa, eli puolella maaseudun eläkeläisistä tulot jäävät alle 1200 euroon kuukaudessa. Kaupungeissa mediaanieläke on 1600 euroa kuukaudessa.
– Erot eläkkeissä ovat seurasta tuloista työelämässä. Maaseudulla työtulot ovat olleet pienemmät kuin kaupungeissa, sanoo Eläketurvakeskuksen ekonomisti Satu Nivalainen.
Tulot heijastuvat suoraan toimeentuloon. Maaseudun eläkeläisistä 40 prosenttia kertoo, että kaikki raha kuluu välttämättömiin menoihin. Kaupunkien eläkeläisistä joka kolmannella välttämättömät menot vievät kaikki rahat.
Joka kolmannen maaseudun eläkeläisen mukaan hänellä on vaikeuksia lääke- ja asumismenojen kattamisessa. Kaupungeissa samoja vaikeuksia on joka neljännellä.
Vertailu muihin lisää tyytymättömyyttä
Maaseudun eläkeläiset ovat myös kaupunkilaisia tyytymättömämpiä taloudelliseen tilanteeseensa, mutta ero on pienempi kuin tuloista voisi päätellä.
– Käytännössä maalla tullaan kaupunkeja paremmin toimeen pienillä tuloilla. Maaseudun eläkeläisten tulot riittävät yllättävänkin hyvin, sanoo Nivalainen.
Tutkimuksen mukaan eläkeläisten taloudelliseen tyytyväisyyteen vaikuttaa todellisten tulojen lisäksi vahvasti se, millaisiksi muiden eläkeläisten tulot arvioidaan. Jos eläkeläinen kokee toimeentulonsa muita matalammaksi, taloudellinen tyytymättömyys kasvaa riippumatta siitä, millaiset tulot hänellä todellisuudessa on.
Eläkeläisten elämäntyytyväisyyden keskiarvo asteikolla 0–10 on sekä maaseudulla että kaupungeissa 7. Tyytyväisyyttä selittää muun muassa maaseudulla yleisempi omistusasuminen, sillä tutkimus osoittaa omistusasumisen lisäävän tyytyväisyyttä elämään.
Työssäkin käydään, muttei rahan takia
Työssäkäynti eläkkeen rinnalla on yleistynyt Suomessa, mutta kovin yleistä se ei ole. Selvästi harvempi kuin joka kymmenes vanhuuseläkettä saava käy myös töissä.
Tutkimuksen mukaan suurin osa töissä käyvistä eläkeläisistä työskentelee siksi, että työ koetaan mielenkiintoiseksi ja työn kautta saatavat sosiaaliset suhteet tärkeiksi.
Taloudelliset syyt selittävät työntekoa eläkkeellä silloin, jos henkilö asuu vuokralla tai hänen eläkkeensä on kovin matala.
Työssäkäyvät eläkeläiset ovat keskimäärin terveempiä, korkeammin koulutettuja ja jatkaneet työelämässä pidempään kuin ne, jotka eivät työskentele.
Eläketurvakeskuksen kyselyyn vastasi lähes 3000 eläkeläistä.
Klo 12:19 täydennetty Satu Nivalaisen kommenteilla.