Itä-Helsingissä asuva Maarit-Elisa, kutsumanimeltään Melisa, Virmajoki-Salmijärvi on kahden teini-ikäisen lapsen yksinhuoltaja ja hän tietää, mitä pienituloisen perheen arki on.
– Päiväni alkaa sillä, että jonotan leipäjonossa. Ilman sitä emme pärjäisi taloudellisesti. Sieltä saamme tarvittavat elintarvikkeet. Leipäjono on myös yhteisöni ja siellä tapaa uusia ihmisiä.
Vanhempi lapsista on jo valmistunut lukiosta, ja nuorempi opiskelee nyt toista vuotta musiikkilukiossa. Taide on aina ollut perheessä läsnä.
– Olen aina ajatellut, että taide pelastaa ihmisen. Olen pystynyt kustantamaan lasten musiikki- ja tanssiharrastuksia esimerkiksi myymällä maalamiani muotokuvia. Välillä olen saanut myös vanhemmiltani tukea lasten tarpeita ja harrastuksia varten. Lukiokirjojen ostamiseen olen saanut tukea järjestöiltä, hän sanoo.
Virmajoki-Salmijärven perheen tulot muodostuvat asumistuesta, eläkkeestä, ja nuoremman lapsen lapsilisästä.
Hallituksen tavoitteena on parantaa lapsiperheiden asemaa
Suomessa noin 150 000 alle 18-vuotiasta, eli 14 prosenttia kaikista alaikäisitä lapsista, elää pienituloisissa perheissä. Lapsiperheköyhyys on ollut kasvussa jo usean vuoden ajan.
– Tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2017, joten emme tiedä, kuinka paljon lapsiperheköyhyyttä on tällä hetkellä. Lapsiperheiden köyhyys on kuitenkin ollut tasaisessa kasvussa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) tutkimusprofessori Sakari Karvonen.
Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä perheiden ja lasten asemaa aiotaan parantaa. Kunnille luvataan lisää rahaa, jotta päiväkotiryhmistä tulee pienempiä. Opiskelevat vanhemmat saavat 25 euroa kuussa lisää, yksinhuoltajien lapsilisä nousee 10 euroa ja monilapsisten perheiden lapsilisät nousevat ja perusturvaa korotetaan. Myös turvakoteja tuetaan.
Asiantuntijoiden mukaan suunnitellut budjettimuutokset ovat askel oikeaan suuntaan.
– Erittäin hyvä asia on subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen peruminen. Budjettiesityksessä esitetyt muutokset ovat oikeansuuntaisia. Tärkeää on myös, että korotusta yksinhuoltajien lapsilisään ei oteta huomioon tulona toimeentulotuessa, eli se ei vähennä tuen määrää, sanoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen.
Myös Pelastakaa lapset ry:n vaikuttamistyön asiantuntijan Tiina-Maria Levamon mukaan suunnitellut toimenpiteet näyttävät parantavan lasten hyvinvointia.
– Budjettiesityksessä on myös lapsilisän korotuksien lisäksi työllistymistä kohentavia toimenpiteitä ja ansiotuloverotukseen on suunniteltu kevennyksiä pieni- ja keskipalkkaisille. Nämä ovat kaikki toimenpiteitä, joilla lasten hyvinvointi voi kohentua, Levamo sanoo.
Hänen mukaansa on kuitenkin epäselvää, kuinka tehokkaasti hallituksen toimet vähentävät lapsiköyhyyttä pitkällä tähtäimellä.
– Hyvä asia on, että hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan siihen, että budjettiriihen yhteydessä tarkastellaan uusien toimenpiteiden vaikutuksia eriarvoisuuden ja köyhyyden kehitykseen Suomessa, Levamo sanoo.
THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen korostaa, että lapsiköyhyyden vähentämiseksi on tehtävä lapsiperheiden toimeentulon kohentamisen lisäksi muitakin muutoksia.
– Suunta on oikea, mutta mittakaava on eri kysymys. Kyseessä on suuri ongelma, eli yksin perusturvan tai toimeentulon parantaminen ei ole ratkaisu kaikkeen. Tässä tarvitaan työllisyys-ja koulutusmarkkinoihin liittyviä muutoksia.
"Ei siinä kerta kaikkiaan auta 10 euroa"
Lapsiköyhyyttä voidaan Karvosen mukaan ajatella myös erilaisina puutetiloina, kuten aineellisena puutteena tai psykososiaalisena puutteena.
– Pikkulasten kohdalla, ja miksei vähän isompienkin, puhutaan hoivaköyhyydestä. Yleisesti ajatus on, että köyhyys on sitä, ettei pysty elämään yhteiskunnassa normaalina tai tavanomaisena pidettävää elämää, ja että tällä köyhyyden kokemuksella on pitkällisiä vaikutuksia, Karvonen sanoo.
Virmajoki-Salmijärvi toivoisikin, että lasten harrastamiseen varattaisiin enemmän tukirahoja. Yksinhuoltajaperheiden aseman parantamiseen tarvitaan hänen mukaansa muutakin kuin taloudellista tukea, varsinkin jos perheessä on useita ongelmia.
– Ei siinä kerta kaikkiaan auta 10 euroa. Mieluummin kaupunki satsaisi lasten harrastuksiin. Köyhille perheille kustannettaisiin vähintään yksi harrastus lapselle, hän sanoo.
MLL:n johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan lapsilisä pitäisi sitoa indeksiin.
– Lapsilisä on tällä hetkellä huomattavasti alempana kuin 1990-luvun puolivälissä. Reaaliarvo on noin 30 prosenttia alhaisemmalla tasolla ja jos palataan 2000-luvun alkuun, se on 20 prosenttia alemmalla tasolla. Pitkällä aikavälillä olisi tärkeää kuroa lapsilisän jälkeenjääneisyys umpeen ja sitoa lapsilisä indeksiin, Iivonen sanoo.
Vähävaraisuudella on pitkäaikaiset vaikutukset lasten elämään
Vähävaraisuus ja taloudelliset vaikeudet vaikuttavat lasten elämään monin tavoin. Levamon mukaan on myös huolestuttavaa, että köyhyys periytyy.
– Köyhien vanhempien lapsista voi suurella todennäköisyydellä tulla vähävaraisia nuoria ja aikuisia, joilla on kohonnut riski syrjäytyä. Tämä sukupolvien yli ulottuva kierre pitäisi pystyä katkaisemaan.
Pelastakaa lapset ry:n kyselyssä pienituloisissa perheissä elävät lapset myös nostavat esiin vähävaraisuuteen liittyvän häpeän, osattomuuden ja ulkopuolisuuden tunteet.
– Myös kiusaamiskokemukset koulussa ovat yleisempiä vähävaraisilla lapsilla. Taloudelliset ongelmat voivat heijastua vanhemmuuden laatuun, mikä puolestaan vaikuttaa lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen ja edelleen lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen, Levamo sanoo.
Ministeriöt käyvät yhdessä valtiovarainministeriön kanssa neuvottelut budjetista kuun lopulla. Lopullisen muotonsa valtion budjetti saa hallituksen budjettiriihessä syyskuun puolivälin tienoilla.
Lue myös: