Entisen makasiinin ylimmän kerroksen loftissa Helsingin Katajanokalla on välitön tunnelma. Vaatemerkki Makian “pääkonttoriin” johtavissa portaissa on pahvinen mainos, jossa seisoo Muumipappa. Se muistuttaa Makian ja muumihahmoja hallinnoivan yrityksen yhteistyöstä.
Makia on menestyvä suomalainen vaatemerkki, joka tuli markkinoille reilut kymmenen vuotta sitten. Firma aloitti miesten vaatteilla, mutta nykyään se tekee mallistoja myös naisille ja lapsille.
Koko brändi perustuu ammatikseen lumilautailijana työskennelleen Joni Malmin ideaan.
Se syntyi jo 2000-luvun alussa. Markkinoilta puuttui konstailemattomia vaatteita miehille.
Ensimmäisen malliston suunnitteli Malmin kaveri Jesse Hyväri. Hän on yhä Makian pääsuunnittelija.
– Olimme aluksi sellainen kellaribändi. Kesti aika pitkään, ennen kuin löysimme oikean sävelen, Makian kaupallinen ja luova johtaja Totti Nyberg sanoo.
Miehet kellarissa
Suomeen syntyy tämän tästä uusia, kotimaisia miesten vaatemerkkejä ja helsinkiläinen Frenn on yksi niistä. Se avasi viime vuonna kivijalkaliikkeen Helsingin Punavuoreen ja tänä vuonna yritys sai auki verkkokauppansa. Ensimmäinen mallisto lanseerattiin kuusi vuotta sitten.
– Asiat ottavat aikaa, vaikka itse haluaisi, että ne toteutuisivat nopeammin, Jarkko Kallio sanoo.
Hän perusti Frennin yhdessä Antti Laitisen kanssa. Idea vaatemerkkiin syntyi jo seitsemän vuotta sitten. Frennin pyrkimys on yhdistää mallistossa yhteen rentoon asuun miehen kaksi roolia, työ ja vapaa-aika. Vastuullisuus ja siitä kertominen ovat merkittävä osa koko firman toimintaa, ja Frenn yrittää löytää miehet, joille asialla on merkitystä.
Vaatemerkkiä pyöritetään Punavuoressa sijaitsevan kivijalkakaupan kellarista, jossa Kallio ja Laitinen työskentelevät.
Kallio on ylpeä brändin omasta lippulaivaliikkeestä.
– Se on osoitus siitä, että uskomme asiaamme ja olemme tosissamme.
Fokus kateissa
Vaatebisneksen haasteet nousivat esiin viime kuussa, kun Helsingin Sanomat kertoi, että muotisuunnittelija Samu-Jussi Kosken Samuji-muotitaloa haetaan konkurssiin. Kosken brändi on erikoistunut naisten vaatteisiin.
Taloudellisiin vaikeuksiin ajautuminen on tuttu tilanne myös Makialle, joka kävi kuilun partaalla 2010-luvun alkupuolella.
– Meiltä puuttuivat silloin sekä fokus että strategia, kaupallinen ja luova johtaja Nyberg sanoo.
Firman ensimmäiset ongelmat johtuivat hänen mukaansa siitä, että Makia lähti tekemään liian isoa mallistoa. Vaatteiden tuotanto ei ollut kunnossa ja laadun kanssa tuli ongelmia. Sen lisäksi tuotteiden toimitus asiakkaille takkuili.
– Ongelmat jatkuivat aika monta vuotta. Ja tilanne rassasi yritystä, Nyberg toteaa.
Taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneen firman johto alkoi korjata aiempien vuosien virheitä, ja koko Makian “paletti” laitettiin uusiksi. Siihen kuuluivat jakelustrategia, tuotteiden hinnoittelu, tuotanto, laatu, asiakaspalvelu ja logistiikka.
– Kaikki tekevät aluksi varmaan samat virheet, kuten me. Raha loppui ennen kuin hauska alkoi, Nyberg sanoo.
Myös Helsinki alkoi näkyä vahvasti brändissä. Makia palasi mainonnassa juurilleen, ja yleisö tajusi, että kyse on suomalaisesta vaatemerkistä. Moni oli luullut, että Makia tulee jostain muualta. Mainoksia oli kuvattu aiemmin esimerkiksi autiomaassa Yhdysvalloissa.
Korjausliikkeen ansiosta Makia pelastui. Viime vuonna (12/2018) sen liikevaihto oli noin 8 miljoonaa euroa, ja tulosta syntyi miljoonan verran.
– Meillä oli alussa liian iso vaihde silmässä. Ehkä siinä tuli vauhtisokeaksi, Nyberg toteaa.
Muoti kiinnostaa miehiä
Tilastojen valossa miehet näyttäytyvät muotibisneksen mahdollisuutena, sillä he ovat kasvava kohderyhmä. Suomen tekstiili & muoti ry:n toimitusjohtajan Anna-Kaisa Auvisen mukaan kasvu on maailmanlaajuista. Järjestö pitää tekstiili-, vaate- ja muotialan yritysten puolia Suomessa.
Sen teettämän kuluttajatutkimuksen (2017) mukaan miehistä alle 35-vuotiaat satsaavat eniten pukeutumiseen. Nuoret miehet ovat lähes yhtä kiinnostuneita pukeutumisesta kuin samanikäiset naiset, tutkimus paljastaa.
– Asiakaskunta on silti Suomessa pieni, Auvinen muistuttaa.
Yritystä miesten tavoittamiseen ei kuitenkaan puutu, sillä viime vuosina markkinoille on ilmestynyt Frennin lisäksi myös muita merkkejä. Niitä ovat esimerkiksi alusvaatteisiin erikoistunut The Other Danish Guy tai takavuosien hyppyhaalareista tunnettu Terinit-brändi, jonka muotisuunnittelija Rolf Ekroth otti hiljan uudestaan käyttöön.
Menestyvän Makian kaupallinen ja luova johtaja Totti Nyberg toivottaa uudet kilpailijat tervetulleeksi. Se ruokkii hänen mukaansa koko markkinaa.
Nyberg toivoo, että muotibisneksestä tulisi vielä jonain päivänä Suomeen uusi toimiala, joka olisi “kannattava koko maalle”.
