Tehdäänkö tulevaisuudessa töitä vain kuusi tuntia päivässä?
SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin sytytti keskustelun tulevaisuuden työstä viikko sitten, kun hän sanoi uskovansa, että työaika lyhenee tulevaisuudessa.
Moni helsinkiläisessä Hakaniemen hallissa lounasaikaan liikkuvista uskoo Marinin lailla, että tulevaisuudessa töitä tehdään nykyistä vähemmän.
– Ihan järkevältä kuulostaa sikäli, että miksi tämäkään olisi todellisuutta tämä kahdeksan tuntia, missä nyt ollaan. Ainahan se on muuttunut ja miksei se voisi tulevaisuudessakin muuttua, arvelee Teemu Åke.
Marin vastasi kysymykseen tulevaisuuden visioista SDP:n 120-vuotisjuhlapaneelissa Turussa viime viikonloppuna. Marin uskoo työviikon lyhenevän nelipäiväiseksi tai työpäivän lyhenevän kuusituntiseksi. Käytännössä työaika olisi nykyisen runsaan 37 viikkotunnin sijasta 30.
Kun työaika aiemmin on laskenut, on palkka pysynyt samana. Pitäisikö niin tehdä myös nyt? Se saa espoolaisen Vera Ruokosen pohtimaan.
–No tietenkin, jos työteho lisääntyy, niin sitten se pitää miettiä, että pysyisi samana. Tämä on sitten kysymys, mitä pitää pallotella.
Vähemmän, mutta tehokkaampia työtunteja?
Vantaalainen Juha Väänänen ei Marinin visiosta innostu.
–Mä olen yrittäjä, ja se kuulosti hyvin oudolta minusta. Olen itse tehnyt tosi pitkiä työpäiviä, 10 ja 12 tuntia, ja tuntui ettei sekään riitä. Luulen, että Suomen talous ei kestä sitä.
Väänänen myöntää kuitenkin, että puheissa lyhyen työpäivän tehokkaammista työtunneista on perää. Sen hän oli huomannut Yhdysvalloissa asuessaan.
Veera Ruokonen toteaa, että lyhyempää työaikaa kannattaisi taas kokeilla.
– Voisihan sitä tehdä jonkun kokeilun. Onhan siitä saatu Ruotsista ihan hyviä tuloksia. Hollannista kuulin, että tämä on tosi yleistä, Vera Ruokonen perustelee.
SAK: Nuoret arvostavat omaa aikaa
Palkansaajakeskusjärjestö SAK:ssa nähdään, että nuorten aikuisten arvomaailmassa työn merkitys on muuttunut. Keskusjärjestön päälakimies Timo Koskinen ei ota kantaa lyhennyksen tapaan tai palkkaan, mutta patistaa Rinteen hallitusta kokeiluun.
Edellisen kerran työajan lyhentämistä kokeiltiin 1990-luvulla. Sen jälkeen maailma on muuttunut ja suomalaisten elämä kansainvälistynyt, joten olisi uuden kokeilun aika, Koskinen sanoo.
– Olisi hyvä selvittää tätä asiaa. Edellisen hallituksen aikanahan vahvistui tällainen kokeilukulttuuri.
Koskisen mukaan voisi olla hyvä ihan konkreettisesti kokeilla, mitä lyhyempi työaika työelämässä tarkoittaisi.
EK nihkeä kokeilullekin
SAK:n Koskinen uskoo, että Marinin mallin nykyistä alempi viikkotuntimäärä kohentaisi työkykyä, pidentäisi työuria ja parantaisi kilpailukykyä.
Työnantajien keskusjärjestössä ollaan eri mieltä. EK:ssa korostetaan, että hallitus päättää kokeiluistaan itse, mutta työnantajissa suhtaudutaan johtaja Penna Urrilan mukaan lähtökohtaisesti nihkeästi kokeiluihinkin, jotka muuttaisivat työaikoja suuntaan, johon ei pitäisi mennä.
– Jos tuntipalkat nousisivat, niin kuin on usein käynyt silloin kun työaikaa lyhennetään, että saadaan sama palkka lyhyemmästä työstä, niin silloin se vaikuttaisi suoraan suomalaisen työn kilpailukykyyn. Meillä on ollut tässä yksi vakava kilpailukykyongelma, joka on saatu sitten suurella työllä osin poistumaan, niin silloin me joutuisimme uudelleen hyvin hankalalle uralle, Urrila perustelee.
Työministeri Timo Harakan (sd.) mukaan hallitus ei ole aloittamassa työajan lyhentämiseen liittyviä kokeiluja, mutta asiaan voidaan hänen mukaansa palata hallituksen puoliväliriihessä, jos työllisyysaste on noussut toivotulla tavalla.
Lue myös :