Tampereelle, museokeskus Vapriikin eteen, kerääntyy lauantaina kymmeniä ihmisiä kamerat kädessään. Alkamassa on Tampereen arkkitehtuuri- ja designviikon osana järjestettävä kävelykierros, jossa arkkitehtuuriin pureudutaan valokuvan kautta. Vinkkejä valokuvaamisesta jakaa Kristo Vedenoja, jonka Helsingin arkkitehtuuriin keskittyneellä Instagram-tilillä on 17 000 seuraajaa. Vedenojan viesti on selkeä: ihmiset saisivat katsoa enemmän ylöspäin.
Omalla painollaan syntynyt hittituote
Helsinkiläinen Vedenoja on hurahtanut muotoihin. Hän on ihminen, joka käyttää suurimman osan vapaa-ajastaan rakennusten kuvaamiseen ja kaikkeen siihen liittyvään oheistoimintaan.
– Aloitin kuvaamaan kaupunkia ympäristösyistä. Asun Helsingin keskustassa, joten myös katselen sitä päivittäin. Kuvaamisen myötä aloin pysähtyä rakennusten äärelle ihan uudella tavalla.
Vedenoja on harrastanut valokuvausta jo nuorempana, mutta intohimo nimenomaan talojen kuvaamiseen löytyi myöhemmin aikuisena. Silloin uusi kamera ja Instagram alustana houkuttelivat takaisin valokuvaamisen äärelle vuosien tauon jälkeen.
– Instagramista sai muilta tileiltä inspiraatiota omaan tekemiseen. Ideoita alkoi syntyä omalla painollaan.
Vedenojan nykyinen, vain Helsingin arkkitehtuuriin keskittyvä tili syntyi vuonna 2016, ja alkoi nopeasti keräämään suosiota.
Rakennussuunnittelijana päivätyötä tekevä Vedenoja kokee, että kameran kanssa hän saa heittää insinöörin käytännönläheisen ajattelutavan hetkeksi sivuun ja heittäytyä leikittelemään muodoilla ja estetiikalla.
– Vaikka olen rakennusinsinööri, minussa taitaa henkisesti asua vähän arkkitehtia, Vedenoja nauraa.
Hienojen kuvien lisäksi tavoite on tuoda historiallista aspektia ja kaupunkituntemusta ihmisten arkeen. Vedenoja kannustaa ihmisiä kokeilemaan rohkeasti omalla tyylillä rakennusten valokuvaamista.
– Meillä on usein tapana kulkea kaduilla katse maassa, tai kuten omalla kohdallani käy usein, puhelimessa. Valokuvaamisen kautta alkaa helposti kulkemaan tuolla vähän enemmän silmät auki.
Pienillä muutoksilla parempi kuva
Vedenoja tarjoaa vinkit siihen, mitä kännykkäkuvaajakin voi ottaa huomioon omissa kuvissaan.
Katso alta kuvaparit ja Vedenojan kommentit onnistuneista ja vähemmän onnistuneista otoksista. Vasemmanpuoleisessa kuvassa esitellään yleinen virhe, ja oikeanpuoleisessa Vedenoja on korjannut ongelman.
1. Pystylinjat
- Arkkitehtuurikuvissa minulle on tärkeää, että kuvattava rakennus seisoo kuvassa ”suorassa”. Tästä syystä ideaaleinta olisi löytää ympäristöstä korkeammalla oleva kohta, josta pääsee kuvaamaan rakennusta kohtisuoraan edestä päin, jolloin seinälinjat ovat suorassa. Jos on enemmän harrastuneisuutta, perspektiivin voi helposti korjata suoraksi joko asianmukaisella erikoisobjektiivilla (tilt-shift) tai jälkikäteen kuvankäsittelyohjelmalla.
2. Vaakalinjat
- Myös vaakalinjat ovat tärkeitä arkkitehtuurivalokuvauksessa. Suoristamalla linjat luodaan perspektiiviä ja tuodaan tiettyä rauhallisuutta ja symmetriaa kuvaan.
3. Rajaus
- Joskus kuvattava rakennus saattaa olla haastava saada kokonaan kuvaan. Tällaisissa tilanteissa voi olla hyvä idea rohkeasti rajata vain jokin tietty osa tai yksityiskohta rakennuksesta kuvaan.
4. Sommittelu
- Toisinaan kohteen edessä saattaa olla jokin häiritsevä elementti. Tällöin on hyvä kokeilla toista kuvakulmaa ja astua esimerkiksi muutama askel toiseen suuntaan ja kokeilla ottaa kuva uudelleen.
Vedenojan Helsingin arkkitehtuuriin keskittyvän tilin löytää Instagramista nimellä @helsinkifacades.
Tampereen arkkitehtuuri- ja designviikkoa vietetään 23.8.–31.8.2019.