Tamperelainen entinen ammattipelaaja Perttu Jussila, 28, kisaa Maailman keilailuliiton puheenjohtajuudesta. Jussila haastaa liittoa johtavan kuwaitilaisen sheikin Talal Mohammad Al Sabahin.
Sheikki kuuluu Kuwaitin hallitsijasukuun. Hänellä ei ollut edellisessä äänestyksessä vastaehdokkaita, koska entinen puheenjohtaja siirtyikin yllättäen toimitusjohtajaksi.
Jussila haastaa sheikin ensi viikonloppuna Las Vegasissa Yhdysvalloissa. Kyseessä on yli 140 kansallisen lajiliiton kattojärjestö ja lajin korkein päättävä elin.
– Jonkun on pakko muuttaa organisaation suuntaa. Ei taida olla muita vaihtoehtoja kuin meikäläinen, Jussila kertoo.
Jussila on Suomen Keilailuliiton puheenjohtaja ja entinen ammattipelaaja. Nyt hän johtaa Tampereella Kaupin keilahallin toimintaa.
Jussila oli pitkään sekä juniorien että aikuisten maajoukkueessa. Hän pelasi ammatikseen 2011–2015. Jussila on saanut keilauksen MM-joukkuekultaa vuonna 2013 sekä lukuisia EM- ja SM-mitaleita.
Suomi on kerännyt keilauksessa paljon arvokisamitaleita. Suomi on saanut siinä yli 60 arvokisamitalia vuosina 2005–2019.
Neljä toimistoa, kun yksi riittäisi
Jussila lähtee vastaehdokkaaksi, koska hän on kyllästynyt urheilujärjestön toimintaan.
– Sheikki maksaa toimitusjohtajan palkan omasta taskustaan. Lähi-idässä on paljon rahaa. Olen tulkinnut niin, että pesti auttaa sheikin kotimaan bisneksissä, koska aiemmin hallituksessa ollessaan hän osallistui neljän vuoden aikana yhteen hallituksen kokoukseen.
Jussilan mukaan järjestön rahoja käytetään väärin, koska sillä on neljä toimistoa ympäri maailman. Toimistoja on Hongkongissa, Kuwaitissa, Teksasissa Yhdysvalloissa ja Sveitsissä.
Toimistoa pitäisi Jussilan mukaan johtaa Sveitsin Lausannesta.
– Miten tämä noin 14 henkilön organisaatio edes pystyy toimimaan neljällä eri aikavyöhykkeellä? Olen lopen kyllästynyt jatkuvaan suhmurointiin ja siihen, että lajiliittoa ei käytetä siihen, mikä lajille on hyväksi.
MM-kisat ja kongressit järjestetään usein joko Lähi-idässä tai Yhdysvalloissa. Tämä on herättänyt tyytymättömyyttä monissa liitoissa, koska matkat Euroopasta ovat kalliita.
Jussilan mukaan Euroopan kattojärjestö on hänen takanaan ja tukea on tullut myös Malesiasta, Singaporesta ja Kanadasta. Kaikki lajiliitot eivät välttämättä pysty kustannussyistä lähettämään edustajaa paikalle.
– Lopputulos on hankala ennustaa, hän sanoo äänestyksestä.
Suomen Keilailuliiton entinen puheenjohtaja, yrittäjä Jouni Helminen arvioi Ylelle, että äänestys menee tasaiseksi. Jussilan on mahdollisuus voittaa, jos Eurooppa seisoo hänen takanaan.
– Toivon todella Jussilan voittoa, koska nykyisen puheenjohtajan aikana neljään vuoteen ei ole kamalasti tapahtunut mitään.
Euroopan kattojärjestön Etbf:n puheenjohtaja Addie Ophelders kertoi Aamulehdelle viime vuonna, miksi liitto tukee Jussilaa.
– Perttu on nuori ja innostunut ja juuri sitä maailman keilailuliitto tarvitsee: tuoreen alun kohti nykyaikaista ja avointa organisaatiota, Ophelders sanoi Aamulehdessä.
Opheldersia harmittaa, että MM-kisat ovat maissa, joista löytyy "uhkapelidollareita" tai "öljydollareita". Jäsenliitoille tulee liian kalliiksi lähettää kisoihin joukkueita.
Jussila alkoi keilata viisivuotiaana
Perttu Jussila aloitti keilaamisen jo viisivuotiaana. Hänen äitinsä oli keilahallilla töissä ja isä pelasi squashia.
– Molemmat vanhemmat olivat vuorotöissä. Olin välillä keilahallilla ja välillä squash-hallilla. Keilata pystyi yksinkin, joten se vei voiton.
14 vuotta Jussila käytännössä asui keilahallilla. Nyt hän johtaa itse Kaupin keilahallin toimintaa.
Jussila on nuori urheilupomoksi. Lisäksi hän on vihreiden puoluehallituksessa ja politiikassa mukana.
Miten lisätä lajin vetovoimaa?
Jussilan mukaan lajin houkuttelevuutta voi lisätä monella tapaa. Typerintä on hänen mukaansa suhtautua ylimielisesti Youtubeen ja muihin uusiin kanaviin tai hohtokeilaajiin.
Jussila toisi lisää livelähetyksiä keilahallilta. CMoren ohjelma Keilailuklubi on tuonut keilailutarinoita näkyviksi. Ylen lähetyksien hän kehuu keräävän satoja tuhansia katselijoita.
Tampereen keilahallilla tarjotaan ilmaisia keilausaikoja koululaisille, jotta laji saisi lisää harrastajia.
– On yksi lajin suurimmista vahvuuksista, että sitä voi harrastaa kilpatasolla, voi käydä joskus jouluna tai hohtokeilaamassa. Ensin tarvitaan jonkinlainen kosketus lajiin. Hohtokeilaus on tärkeä varanto meille.
Perttu Jussila keilaa itse yhä, vaikka nyt hänellä on ongelmia ranteen kanssa.
– Keilaan varmaan niin kauan kuin olen hengissä.