Suomen lentopallonaisten ensimmäinen EM-turnaus 30 vuoteen sisälsi hyvää peliä, hienoja hetkiä ja monen pelaajan nousun uudelle tasolle. Silti alkulohkon päätösottelun Bulgaria-tappion jälkeen pelaajat olivat silminnähden pettyneitä.
Pettymyksen tunteet kertovat siitä, että odotettavissa on kirkas tulevaisuus.
Päävalmentaja Tapio Kangasniemen vuodesta 2014 luotsaaman projektin tärkein tavoite oli nostaa Suomen naiset arvokisoihin. Se tavoite saavutettiin. Leiripäivien moninkertaistuminen ja Euroopan liigan tuomat pelit kovia maita vastaan auttoivat nostamaan joukkueen tasolle, jolla he pystyivät ottamaan paikan 24 joukkueen kisoiksi laajentuneeseen lopputurnaukseen. Avaintekijänä oli pelaajien tiukka sitoutuminen Kangasniemen tiimin visioimaan projektiin.
EM-kisoissa joukkue asetti tavoitteekseen jatkopaikan. Se oli kunnianhimoinen tavoite kisojen kovimmassa alkulohkossa, mutta sen saavuttaminen oli silti täysin realistista. Jo etukäteen oli ennakoitavissa, että voitot Ranskasta ja Kreikasta toisivat todennäköisesti lohkosta neljännen sijan ja jatkopaikan.
Suomi hallitsi peliä Kreikkaa vastaan, mutta kaksi täysin hallussa ollutta erää lipsahtivat helleenien nimiin. 1–3-tappio turnauksen tärkeimmässä pelissä vaikeutti jatkohaaveita. Serbian ja Bulgarian paremmuudesta ei jäänyt epäselvyyttä, Turkin haastaminen viisieräiseen ja Ranskan lyöminen olivat naisten joukkueelta lupauksia herättäviä esityksiä.
Turnauksen parhaan pelin pelaaminen hallitsevaa EM-kolmosta vastaan tämän kotikentällä kertoo maajoukkueen potentiaalista.
Suomi ei hermoillut, vaikka yli 7000 ihmistä vislasi sinivalkoisille kaksi ja puoli tuntia putkeen. Kreikkaa vastaan virheitä puolestaan tuli juuri tärkeimmillä hetkillä. Rutiini ei vielä silloin riittänyt ensimmäisen EM-otteluvoiton ottamiseen 42 vuoteen.
Suomen joukkueen runko on tulevaisuuden kannalta lupaava.
Maajoukkueeseen palannut libero Roosa Koskelo ja passari Kaisa Alanko ovat 28-vuotiaina kovan kansainvälisen tason pelaajia. Väkevillä näytöillä hakkurin tonttia hallitsevan, vasta 22-vuotiaan Piia Korhosen taso on jo nyt vahvaa eurooppalaista luokkaa. Keskitorjujien paikat tässä turnauksessa vallanneet Roosa Laakkonen ja Michaela Madsen ovat 25 vuoden ikäisiä, samoin myönteisesti yllättänyt laituri Salla Karhu. Toinen laituri, 19-vuotias Suvi Kokkonen on ottanut kehityksessään isoja askeleita. Penkin puoleltakin löytyy Noora Kososen ja Laura Pihlajamäen kaltaisia, hyvän kansainvälisen uran tehneitä pelaajia.
EM-kisojen ja Suomen viime vuosien otteiden perusteella joukkue voi hyvin yltää myös seuraaviin vuoden 2021 EM-kisoihin. Tapio Kangasniemen sopimus päättyy ensi vuoden lopussa, mutta päävalmentaja on antanut väkevät näytöt osaamisestaan. Yllätykselliseen syöttöön, tarkkaan vastaanottoon ja uhrautuvaan puolustukseen perustuva pelitapa toimii erinomaisesti Suomen pienikokoisella joukkueella. Parhaimmillaan sillä voi haastaa Turkin kaltaisia jättiläisiä.
On selvää, että juuri niiden isojen pisteiden kääntäminen voitoksi muuttuu helpommaksi, kun kokemusta karttuu. Siksi Suomen on hyvä jatkaa kehitystään Ankarasta.
Vertailukohdaksi voi ottaa Suomen miehet vuodelta 2007. Tuolloin maajoukkuemiehet yllättivät kaikki nujertamalla ratkaisupeleissä kovia lentopallomaita ja etenemällä välieriin. Turnauksesta alkoi edelleen jatkuva arvokisaputki, ja samaa voi povata naisille.
MM-kisoihin ja olympialaisiin matka on vielä lähivuosina liian pitkä, mutta Turkin kisoissa koettu pettymys jätti jokaiselle pelaajalle takuulla kovan halun kehittyä ja parantaa seuraavissa EM-kisoissa.
Lue myös:
EM-unelma jatkopaikasta elää! Lentisnaiset taistelivat voiton Ranskasta