Johns Hopkinsin yliopisto Yhdysvalloissa tekee maailman ensimmäisen kliinisen ihmiskokeen, jossa selvitetään, voisiko psilosybiininä tunnetulla psykedeelillä hoitaa anoreksian oireita.
Psykedeelit ovat lyhyesti sanottuna aistien vääristymiä ja hallusinaatioita aiheuttavia aineita. Psilosybiiniä esiintyy muun muassa golfkentillä ja laitumilla kasvavissa madonlakkisienissä.
Psilosybiinin ja sitä sisältävien sienten omaehtoinen käyttö on kielletty Suomen laissa, sillä ne luokitellaan huumausaineiksi. Sienten ja psilosybiinin käyttö tutkimuksen ulkopuolella on lailla kiellettyä myös tutkimusmaa Yhdysvalloissa, lukuunottamatta Denverin ja Oaklandin kaupunkeja, jotka dekriminalisoivat sienet tänä vuonna.
Psilosybiinin hyödyntämistä lääketieteessä on tutkittu viime vuosina myös masennuksen ja alkoholismin yhteydessä. Muista psykedeeleistä on selvitetty muun muassa MDMA:n hyötyjä traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) hoidossa. MDMA on katukaupassa ekstaasina tunnetun huumeen puhdas muoto, ja se on sekä piriste että psykedeeli.
Tutkimusten tuloksia on pidetty läpimurtoina. Aineista on löydetty lääkinnällistä hyötyä. Vuonna 2018 esimerkiksi selvitettiin, että 66,2 prosenttia PTSD-potilaista, joita on hoidettu MDMA-avusteisella psykoterapialla, on saavuttanut remission. Se tarkoittaa sairauden elpymisvaihetta.
Myös Suomessa on pyritty käynnistämään tutkimusta, jonka tarkoituksena on selvittää, olisiko niin kutsuttujen taikasienten vaikuttavasta aineesta apua masennusoireisiin.
Psykedeelien lääketieteellisiä hyötyjä tutkitaan siis yhä enemmän ja enemmän. THL:n tutkimuksen mukaan huumaavien sienten kokeilumäärät ovat Suomessa yli kymmenkertaistuneet 0,3 prosentista 3,3 prosenttiin vuosien 1992 ja 2018 välisenä aikana.
Käyttö lisääntyy laittomuudesta huolimatta. Samalla jotkut lääkärit ja kansalaistoimijat peräänkuuluttavat aihepiirin ennakkoluulotonta käsittelyä.
Ainoa laatuaan, oikea pioneeri
Lääkäri Antti Hupli on ainoa suomalainen lääkäri, joka käy tällä hetkellä kansainvälistä koulutusta sekä psilosybiini- että MDMA-avusteiselle terapialle.
– Maailman huippuyliopistojen tekemät tutkimukset aiheesta ovat hyviä ja perusteellisia, ja niiden perusteella asiaan kohdistuvaa mielenkiintoa on helppo ymmärtää, Hupli kertoo.
Hupli toimii vuonna 2016 perustetun monialaisen Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n (Psyty) hallituksessa. Psytyn tarkoitus on edistää psykedeeleihin liittyvää tieteellistä tutkimusta ja siihen perustuvan tiedon kansantajuista saatavuutta. Yhdistyksen hallitukseen ja aktiivijäestöön kuuluu erityisesti lääketieteen, psykologian ja sosiologian asiantuntijoita, ammattilaisia ja opiskelijoita.
Psyty järjestää esimerkiksi lokakuussa Helsingissä seminaarin, jossa käsitellään MDMA-avusteista psykoterapiaa.
– 40 vuotta vanha huumepropaganda elää edelleen vahvana. Se, että yhtäkkiä näistä huumeista olisikin potentiaalista hyötyä, ei mene ihan helposti perille, Hupli sanoo.
Hupli on Suomessa MDMA:n lääkekäytön tutkimuksen pioneeri, ja hän on mukana syksyllä, mikäli tutkimukselle heltiää lupa. Suomessa tutkimusten etiikkaa arvioivat eettiset lautakunnat, jollaiselta MDMA-tutkimus vaatii hyväksynnän.
Tutkimusta tehtäisiin Turun yliopistossa.
Psilosybiinitutkimus on kohdannut Suomessa haasteita. Lupien kanssa on ollut tiukkaa. Suomi on pyrkinyt vuoden ajan liittymään mukaan monikansalliseen tutkimukseen, jossa selvitettäisiin psilosybiinin hyötyjä masennuksen hoidossa. Lupa on hylätty kahdesti.
– Tämä, vaikka ei ole todettu vaarallisia haittoja, ja tulokset ovat olleet hyviä. Vaikuttaa jotenkin siltä, että aihe on niin tabu, ettei sitä anneta edes tutkia, Hupli sanoo.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan hallituksen puheenjohtaja Sirkku Jyrkkiö ei ota kantaa toimikuntien tekemiin yksittäisiin päätöksiin, mutta muistuttaa eettisen toimikunnan yleisistä tehtävistä. Toimikunnan tarkoituksena on pitää huolta tutkimuksiin osallistuvien potilaiden turvallisuudesta ja tutkimuksen korkeasta tasosta.
Huplin mukaan MDMA:ta saatetaan hyödyntää lääkkeenä jo 2022, psilosybiiniä parhaassa tapauksessa muutamia vuosia myöhemmin.
Reseptillä psykedeelejä ei saisi kotiin "missään tapauksessa", vaan kaikki käyttö tapahtuisi lääkäreiden valvomana kliinisessä sairaalahoidossa.
Aineiden käyttöön omin päin sisältyy merkittäviä riskejä. Lääkeaineen on oltava puhdasta ja ainetta saavien tulee olla henkisesti hyvin valmisteltuja näihin kokemuksiin.
Lääkäri Antti Hupli
MDMA-hoidoissa tulisi lisäksi olla aina mukana myös pätevä psykoterapeutti, sillä hoito olisi MDMA-avusteista psykoterapiaa. Psilosybiiniä annettaisin psilosybiiniavusteisessa terapiassa, jossa psykoterapeuttia ei tarvita, vaan paikalla on muita terveydenhuollon ammattilaisia, jotka on koulutettu terapeuteiksi.
– Jarru on pidettävä päällä. Aineiden käyttöön omin päin sisältyy merkittäviä riskejä. Lääkeaineen on oltava puhdasta ja ainetta saavien tulee olla henkisesti hyvin valmisteltuja näihin kokemuksiin. Vähintään kaksi terapeuttia olisi aina läsnä, Hupli painottaa.
Terveiden ihmisten parantamiseksi?
Psykedeelisen sivistyksen liitto ry (Psysli) on yhdistys, joka verkkosivujensa mukaisesti "loihtii Suomeen tilaa käsitellä psykedeelejä vastuullisesti ja monipuolisesti". Liitto pyrkii edistämään psykedeelien vaikutusten, niin myönteisten kuin kielteistenkin, avoimempaa käsittelyä.
Psyslin linjan voisi tiivistää seuraavaan: Ihmiset käyttävät päihteitä, olivat ne laittomia tai eivät, joten ajantasainen tutkittu tieto niiden vaikutuksista on tärkeää. Näin pystytään minimoimaan haitat. Psysli ei kuitenkaan keskity pelkästään haittojen minimointiin, vaan tuo esiin myös myönteisiä vaikutuksia.
Psyslin varapuheenjohtaja Henry Vistbacka pitää psykedeelien lääkekäytön tutkimuksen yleistymistä erinomaisena asiana.
– Tieteellinen tutkimus on lähtökohtaisesti positiivinen asia, etenkin kun sen kohteena ovat ongelmat, jotka vaivaavat monia ihmisiä. Työ on arvokasta, hän sanoo.
Vistbacka on vapaaehtoisena mukana myös aiemmin mainitussa Psykedeelitutkimusyhdistyksessä, jossa hän toimii muun muassa tiedottamisen parissa.
Psykedeelikulttuurin piirissä törmää tämän tästä seuraavanlaiseen fraasiin "The betterment of well people", eli "terveiden ihmisten parantaminen". Tällä viitataan siihen, että psykedeeleistä voisivat hyötyä myös sellaiset ihmiset, joilla ei ole mitään diagnosoitua sairautta.
– Nykyihminen on kasvokkain monenlaisten kriisien kanssa. Monilla on vaikeuksia hahmottaa, mistä löytäisi merkitystä elämälle, mihin käyttää rajallista aikaansa ja energiaansa tavalla, joka tuntuisi arvokkaalta. Monet psykedeelejä terapiassa tai omaehtoisesti käyttäneet kuvaavat kokemustensa ohjanneen pohtimaan näihin teemoihin liittyviä kysymyksiä, ja löytäneensä niihin tuoreita näkökulmia.
Psysli ei aja aktiivisesti poliittisia muutoksia, mutta Vistbacka näkee nykytutkimuksen valossa, ettei nykyinen päihteidenkäytöstä rankaiseva linja toimi, vaan jopa pahentaa monia päihteisiin liittyviä ongelmia.
– Pikemminkin kannattaisi pyrkiä tarjoamaan oikeaa tietoa ja luoda tilaa keskustelulle, tukea ja auttaa ihmisiä tekemään riskitietoisempia päätöksiä. Sama koskee päihteiden lisäksi muitakin riskialttiita aktiviteetteja, esimerkiksi vuorikiipeilyä ja surffausta. Riskien välttämiseksi kokeneempien ymmärrykseen perustuva tieto on arvokasta ja sitä on syytä olla saatavilla.
Vistbackan mukaan kieltolaki on aiheuttanut vastareaktioita, jotka näkyvät esimerkiksi kannabiksen ympärillä. Kun vuosikymmeniä puhutaan lähes yksinomaan aineen kielteisistä puolista, alkavat positiiviset puolet käyttäjien keskuudessa ylikorostua. Ongelmia ei haluta tai edes osata nähdä.
– Sitä mukaa, kun me yhteiskuntana hahmotamme rangaistusvetoisen päihdepolitiikan ongelmat, syntyy tilaa puhua aiheesta avoimemmin ja vivahteikkaammin, Vistbacka sanoo.
Myöskään lääkäri Antti Hupli ei näe huumeiden vastaista sotaa järkevänä. Hän kannattaa päihdepolitiikkaa, jossa nyt käytöstä rankaisemiseen käytettävät resurssit ohjattaisiin ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.
Samalla kannalla on jo Maailman terveysjärjestö WHO ja Yhdistyneet kansakunnat (YK). Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) otti vuonna 2018 kantaa huumeiden käytön dekriminalisoinnin puolesta. Lait muuttuvat kuitenkin hitaasti, jos ollenkaan.
Portugali dekriminalisoi kaikkien huumeiden käytön jo vuonna 2001. Kannabista on voinut jo pidempään käyttää useissa maissa lääkkeenä, rajatusti myös Suomessa. Viime vuosina kannabiksen viihdekäyttöä on vapautettu muun muassa Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Huplin mukaan huumeiden käytön dekriminalisointia ei voitaisi toteuttaa hetkessä.
– Dekriminalisointi vaatisi uudenlaista infrastruktuuria. Mihin apua tarvitsevat ohjataan, millä aikataululla hoitoa saa. Muutos vaatii aikaa, Hupli sanoo.
Dumbo ja pinkit hallusinoidut elefantit
Psyslin Henry Vistbackan mukaan psykedeeleistä on olemassa kaksi yleistä harhakäsitystä, jotka juontavat juurensa pitkälle.
Ensimmäinen on se, että ihminen psykedeelin nauttimisen jälkeen lähinnä näkisi visuaalisesti "hassuja" ja "outoja" asioita. Hän muistelee Disneyn Dumbo-elokuvan kohtausta, jossa Dumbo ja Timotei-hiiri juovat vahingossa samppanjalla terästettyä vettä ja alkavat hallusinoimaan pinkkejä elefantteja.
– Monien mielikuva on, että psykedeelien nauttimisesta seuraa vain jännien värien näkemistä ja musiikin aistimista väreinä.
– Visuaaliset elementit ovat yksi osa psykedeelien vaikutuksia, mutta niitä keskeisempää on mielestäni se, miten psykedeelit muuttavat ajattelu- ja tunneprosesseja. Tämä on keskeinen syy sille, että näitä aineita tutkitaan psykoterapian välineenä. Monissa mielenterveyshäiriöissä on keskeisenä ongelmana se, että ihmisen ajattelu- ja käyttäytymismallit ovat ikään kuin jumittuneet tietylle radalle. Tällöin omaa toimintaa on hankala muuttaa, Vistbacka pohtii.
Toisena harhakäsityksenä Vistbacka mainitsee yleisen pelon siitä, että psykedeelit aiheuttaisivat automaattisesti psyykkisiä häiriöitä. Tämä ei Vistbackan mukaan pidä nykytutkimuksen (esim. Pål-Ørjan Johansenin ja Teri Suzanne Krebsin tutkimus vuodelta 2015) valossa paikkansa.
– Mutta ei käsitys tietenkään ole aivan täysin tuulesta temmattu. Käytöstä voi seurata ongelmia, ja kokemukset voivat joskus olla traumaattisia, sillä psykedeelit herkistävät ihmistä. Jotkut olemassaolevat mielenterveysongelmat voivat pahentua, jos psykedeelejä käytetään huonossa ympäristössä.
Vistbacka mainitsee myös, että monet alkavat myönteisten kokemustensa myötä pitää psykedeelejä kaiken parantavina ihmelääkkeinä. Jos jollekin on ollut psykedeeleistä hyötyä, se on hyvä asia, mutta tästä ei voi johtaa, että ne auttaisivat jokaista.
Koulutuksessa voi halutessaan kokeilla psykedeeliä
Kuten jutussa aiemmin todettiin, lääkäri Antti Hupli on ainoa lääkäri Suomessa, joka on tällä hetkellä kouluttautumassa sekä MDMA- että psilosybiiniavusteisen terapian antajaksi. Hänen lisäkseen on muutamia suomalaisia psykologeja ja muita sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisia, jotka käyvät kansainvälisiä koulutuksia.
Koulutukset ovat yksityisten organisaatioiden ja lääkefirmojen järjestämiä. Hupli on mukana sekä mielenterveyteen erikoistuneen Compass Pathwayn että psykedeelitutkimukseen keskittyvän MAPS:n koulutuksissa. Opintoihin sisältyy muun muassa laajat taustamateriaalit, tentit, videoitujen terapiasessioiden katsominen sekä viikon intensiivikoulutus harjoituksineen.
Pätevöitymisen yksi vaihe on läpikäydä itse sekä MDMA- että psilosybiinisessio. Niissä kokeillaan ainetta. Tähän ei pakoteta, mutta sitä voidaan suositella samaan tapaan kuin psykoterapeuteille perinteisesti suositellaan oman psykoterapiaprosessin läpikäymistä. Hupli on jo kokeillut psilosybiiniä King's Collegessa Lontoossa.
MDMA olisi edessä vuodenvaihteen jälkeen Yhdysvalloissa. MDMA-koulutuksessa vapaaehtoisten koehenkilöiden sessiot kuvataan ja hoito arvioidaan, jonka jälkeen päätetään, onko Hupli pätevä antamaan MDMA-avusteista terapiaa yhteistyössä psykoterapeutin kanssa.
Pätevöitymisen yksi vaihe on läpikäydä itse sekä MDMA- että psilosybiinisessio. Niissä kokeillaan ainetta. Tähän ei pakoteta, mutta sitä voidaan suositella. Hupli on jo kokeillut psilosybiiniä King's Collegessa Lontoossa.
Kun Huplilta kysyy, miltä psilosybiinikokemus tuntui, hän hiljenee hetkeksi.
– Kokemus oli sen verran henkilökohtainen, että en nyt lähde sitä koko Suomen kansalle avaamaan. Ehkä joku päivä sitten, Hupli sanoo.
Voit keskustella aiheesta kello 22 saakka.
Jutun pääkuva on vaihdettu 8.9.2019 kello 10.57.
Juttua korjattu 9.9.2019 kello 14.17. Hupli sai psilosybiiniä Lontoon King's Collegessa, ei Imperial Collegessa. Posttraumaattisen stressihäiriön virallinen nimi on suomeksi traumaperäinen stressihäiriö.
Lue lisää:
Tuhannen vuoden ikäisestä nyssykästä löytyi viittä huumekasvia ja välineitä niiden käyttämiseen