Kerttu Nevala syntyi vuonna 2012 keskipohjalaiseen Lestijärven kuntaan. Muita vauvoja kunnassa ei sinä vuonna syntynytkään, ja siksi päättäjät havahtuivat siihen, että jotain pitää tehdä.
Syntyi maan hulppeimmaksikin kutsuttu vauvaraha: 10 000 euroa, joka annetaan tonni vuodessa kymmenen vuoden aikana, kunhan kotikunta pysyy.
Samaan ovat sittemmin päätyneet vuoden 2018 alusta Kymenlaakson Miehikkälä ja Manner-Suomen pienin kunta, Keski-Suomen Luhanka.
Pienempiä vauvarahoja tai lapsilahjoja jakaa ainakin pari–kolmekymmentä kuntaa. Valtaosa niistä on 300–500 euron kertalahjoituksia, mutta esimerkiksi Juupajoki Pirkanmaalla, Savitaipale Etelä-Karjalassa ja Hartola Päijät-Hämeessä tukevat lasta tuhannella eurolla.
Osa vauvarahoista on pitkäikäisiä, osa kunnista jakaa tai on jakanut tukea esimerkiksi juhlavuotensa kunniaksi.
Eskareita on jo 12, syntyperäisiä ekaluokkalaisia vain yksi
Lestijärvellä syntyi ensimmäisenä vauvarahan vuonna 14 lasta. Vaikka tahti on tasaantunut, nousee näiden vuosien aikana syntyneiden määrä yli 60:een. Tukea maksetaan nykyään noin 50:lle, sillä osa perheistä on muuttanut muualle.
Nyt vauvaraha näyttää tulleen Lestijärvellä tiensä päähän. Se on voimassa tämän vuoden loppuun, ja Lestijärvellä aletaan pohtia muita keinoja pitää kunta elinvoimaisena. Esillä on ollut esimerkiksi maksuton päivähoito.
– Tämä tie on varmaan käyty loppuun. Nyt tarvittaisiin täsmäiskuja koko perheelle, sanoo kunnanjohtaja Esko Ahonen.
Kerttu Nevala aloitti syksyllä koulun. Hän olisi siis kunnan ainoa ekaluokkalainen, jollei Lestijärvelle olisi muuttanut kaksi samanikäistä. Kolmen hengen luokka on Kertun mielestä oikein sopiva – enempää ei tarvitse olla. Ykkös–kakkosluokalla lapsia on yhteensä kahdeksan.
– Koulun alku on tuntunut kivalta. Kaikki on mukavaa, sanoo Kerttu.
Innokkaita eskareita yhtenäiskoulun tiloissa temmeltää tusinan verran. Pari lasta ikäluokasta on muuttanut muualle.
– Siellä se tulevaisuus näkyy! Ihan mahtavalta tuntuu, että sellainen ikäluokka on tulossa, sanoo luokanopettaja Paula Jokela.
Hän on opettanut Lestijärvellä yli 30 vuotta – koko tuon ajan yhdysluokkia. Se on haastava tuplatyö: opetettavana on jatkuvasti kaksi luokkatasoa, joista molemmille pitää olla oikeanlaista tekemistä.
– Toisaalta olen niin tottunut siihen, etten tiedä, miltä tuntuisi pitää vain yhtä vuosiluokkaa. Voisi olla outoa sekin!
Lasten näkökulmasta yhdysluokassa on hyötynsä: pienemmät voivat jo ikään kuin käydä osittain ennakkoon tulevaa luokkaa. Jos taas jotain kertaamisen tarvetta on, se hoituu nuorempien vanavedessä.
– Molemmat oppivat toisiltaan.
Muutenkaan luokkarajat eivät ole pienessä koulussa tiukat, vaan oppilasaines ratkaisee. Yhtenäiskoulussa lapset myös hitsautuvat yhteen.
– Isot koululaiset osaavat ottaa pienemmät huomioon: välillä kannetaan pienempiä reppuselässä. Kyllä se on mahtava yhteisö, sanoo Paula Jokela.
Vauvarahan vaikutuksia syntyvyyteen ei seuraa mikään taho. Kunnat arvioivat Ylelle antamissaan vastauksissa, että vaikutukset ovat pieniä eikä ylimääräisen tuen tietenkään voi sanoa ratkaisseen lapsen hankkimista.
– Yhdenkään rinnassa ei lue lappua: minut tehtiin tenavatonnin takia, kommentoi yksi kunnanjohtaja.
Lestijärvellä suuren tuen katsotaan pysäyttäneen väestökadon.
– Kyllä noista oppilasmääristä voi päätellä suoraan, että sillä on ollut merkitystä. Että jos ensin oli vain yksi Kerttu ja sitten on 12 eskaria. Tokikaan sitä ei voi sanoa, kuinka paljon suoranaisesti vauvaraha on siihen vaikuttanut, mutta oppilasmäärällisesti katsottuna sillä on ollut vaikutusta, sanoo luokanopettaja Paula Jokela.
Lapsia muistetaan myös pienemmillä lahjoilla
Vauvarahasta ollaan monta mieltä. Joukko kuntia virittelee sellaista parhaillaan, mutta moni on luopunutkin siitä. Lapsiperheitä muistetaan kirjavasti villasukilla, lampaantaljoilla ja rotinalahjoilla, mutta myös maksuttomalla kotipalvelulla ja perhekerhoilla.
Osa Ylen kyselyyn vastanneista kuntien edustajista suhtautuu ajatukseen vauvarahan kaltaisesta "palkitsemista" kielteisesti. Lestijärvinen opettaja näkee asian toisin.
– Jotakinhan pitää tehdä, ja jos tällainen vauvaraha saa tämmöisen kehityksen aikaiseksi niin mikä ettei. Ei se haitaksi ainakaan ole, sanoo Paula Jokela.
Työpaikat ja hyvät palvelut ovat monen kuntapäättäjän mukaan olennaisimmat asiat, joilla elinvoimaisuus pidetään yllä. Samaa sanoo opettaja.
– Kyllähän työpaikat aina ratkaisevat, kuinka paljon väkeä muuttaa. Kun tuulimyllyjä ruvetaan rakentamaan Lestijärvelle, toiveissa on, että tänne muuttaisi työntekijöitä, jotka tulevat niitä tekemään. Sitä kautta ainakin voisi väkeä tulla lisää.
Mutta mitä sanoo vauvarahan aikaan saanut Kerttu Nevala: onko Lestijärvi hyvä paikka elää?
– On!
Aiheesta voi keskustella 2.9. klo 22 saakka.