Poliisi käyttää vihapuheen paljastamiseen ja tutkintaan enintään kymmenen ihmisen työpanoksen vuodessa, sanoo poliisitarkastaja Måns Enqvist Poliisihallituksesta.
Sisäministeriöön on tullut Enqvistin mukaan viime vuosina useita selvityspyyntöjä kansanedustajilta. Poliisin on haluttu selvittävän, kuinka paljon se käyttää resursseja erityyppisten rikosten tutkintaan.
Pyyntöjen taustalla on huoli siitä, että poliisi käyttäisi voimavarojaan vääriin asioihin. Viimeksi torstaina perussuomalaisten kesäkokouksessa puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi, miten "tarvitsemme henkilöstöä oikeiden rikosten tutkintaan ja ehkäisyyn, emme somepuheita kyttääviä vihapuhepoliiseja".
Rikoslaissa ei ole erikseen määritelty vihapuhetta. Netissä tapahtuvasta vihapuheesta tulee poliisiasia, jos se täyttää esimerkiksi kunnianloukkauksen, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen, uskonrauhan loukkaamisen tai kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkit.
Jotkut tahot tuovat jatkuvasti esille mielikuvaa, että poliisi tonkii ja väkisin kaivelee näitä asioita.
Måns Enqvist
Enqvistin mukaan netin rangaistavan vihapuheen tutkinta on keskitetty Suomessa Helsingin poliisilaitokselle, jossa siihen on varattu kahden henkilötyövuoden panos. Muissa poliisilaitoksissa poliisit tutkivat tapauksia oman työnsä ohella.
– Uskallan sanoa, että puhutaan ehkä noin kymmenestä henkilötyövuodesta kaiken kaikkiaan. Kymmenen voi olla jopa yläkanttiin, hän arvioi.
Arvio perustuu siihen, mitä poliisilaitoksilta on Poliisihallitukselle vastattu aiheesta tehdyissä kartoituksissa. Tarkkaa lukua ei saa, sillä poliisilla ei ole ollut kahteen vuoteen korvamerkittyä rahaa netissä tapahtuvan vihapuheen paljastamiseen ja tutkimiseen.
"Ei syy resurssipulaan"
Sisäministeriön laskelman mukaan poliiseja on nyt noin 7 300. Esimerkiksi rikostorjunnassa henkilötyövuosia oli viime vuonna 3 699 ja valvonnassa 1 250. Enqvistin mielestä onkin väärin väittää, että netin vihapuheen tutkinta olisi syynä poliisin resurssipulaan.
– Jotkut tahot tuovat jatkuvasti esille mielikuvaa, että poliisi tonkii ja väkisin kaivelee näitä asioita. Ihmiset eivät myöskään ymmärrä, että ei se ole poliisi, joka tätä ohjaa. Me seuraamme lakia.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio onkin esittänyt, että esimerkiksi lakipykälä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta pitäisi ottaa tarkasteluun.
Enqvistin tavoin myös poliisijohtaja Sanna Heikinheimo puolustaa poliisin toimintaa netin vihapuheiden torjunnassa. Heikinheimo kommentoi asiaa Ylelle Poliisin päivän tapahtumassa Helsingissä lauantaina.
– Meillä on ollut tietoinen päätös, että vihapuheen torjuntaan laitetaan resursseja, niin kuin kaikkiin muihinkin poliisin toiminnan sektoreille. Ei sitä ole yliresursoitu, Heikinheimo sanoo.
Työryhmä: Vihapuhe on saanut vaarallisia muotoja
Netin vihapuhe on tullut yhteiskunnalliseksi keskustelunaiheeksi varsinkin tällä vuosikymmenellä. Hallituksen viime vuonna asettaman työryhmän mukaan (siirryt toiseen palveluun) vihapuhe on viime vuosina yleistynyt ja normalisoitunut, sekä saanut maalittamisen kaltaisia vaarallisia muotoja.
Vuonna 2017 palkattiin 25 uutta poliisia muun muassa netin sananvapausrikosten tutkintaan. Sen jälkeen korvamerkittyä rahoitusta ei ole kuitenkaan Poliisihallituksen mukaan tullut ja ryhmän kokoa on pienennetty.
– Ennen puhuttiin nettipoliiseista. Nykyään sosiaalinen media on joka ikisen poliisin työtä. Ja jos voitaisiin määritellä kaikki henkilötyövuodet, mitä poliisilla menee mihinkin asiaan, siitä tulisi helposti moninkertainen määrä henkilötyövuosia todellisuuteen verrattuna, poliisitarkastaja Pekka Heikkinen sanoo.
Rangaistavien vihapuheiden lisäksi poliisissa puhutaan viharikoksista. Niitä ovat kaikki rikokset, jotka kohdistuvat henkilöön sen takia, että uhri kuuluu johonkin kansalliseen, etniseen, seksuaaliseen tai muuhun vastaavaan kansanryhmään (siirryt toiseen palveluun).
Poliisihallitukselta on hiljattain pyydetty tietoa myös viharikoksia tutkivien poliisien määrästä. Heikkisen mukaan vastaus on noin 20 henkilötyövuotta.
– Viharikoksissa oleellisinta on, että poliisilla, muilla viranomaisilla ja järjestöillä pitäisi olla kykyä tunnistaa ja ottaa huomioon viharikokset ilmiönä.
Korjaus 31.8. kello 17.07: Poliisin päivä oli lauantaina eikä perjantaina, kuten artikkelin alkuperäisessä versiossa virheellisesti luki