Lapsen hankkimisen ilmastovaikutuksista puhuminen menee helposti tunteisiin – tiedelehden asiaa käsitellyt kansikuva oli liikaa kansanedustajalle

Lehden kannessa on suuri maapallo. Maapallon vieressä on iloisen näköinen vauva, jonka päällä on ruksi. Kannessa lukee: mitä sinä voit tehdä?

Tieteen Kuvalehden uusimmassa numerossa (13/2019) esitellään eri keinoja, joilla omaa hiilijalanjälkeä voi pienentää. Esiteltyjä keinoja ovat lihansyönnin lopettaminen, autosta luopuminen, lentämisen välttely ja lapsen hankkimatta jättäminen.

Sivun mittaisessa jutussa kerrotaan, että paras henkilökohtainen ilmastoteko on olla hankkimatta lapsia.

Joillekin tämä oli liikaa.

Oulun vaalipiirin keskustan kansanedustaja Pekka Aittakummun (kesk.) kirjoittaa tuohtuneena tiedotteessaan, että kyseinen Tieteen Kuvalehti pitäisi piilottaa kaupoissa, kirjastoissa ja kioskeissa. Soitimme Aittakummulle ja kysyimme, miksi hän vaatii lehtien piilottamista?

– Minusta on menty liian pitkälle, kun annetaan viestiä, että lapsi on päästölähde. Lapsille ja nuorille luodaan mielikuva, että he olisivat taakka, minusta se on kamala ajatus, Aittakumpu kertoo Ylelle.

Ennen kansanedustajan uraa Pekka Aittakumpu on työskennellyt muun muassa vanhoillislestadiolaisen liikkeen Päivämies-lehden päätoimittajana. Hän on myös kirjailija ja pappi.

Myös kristillisdemokraattien ryhmäjohtaja Päivi Räsänen kommentoi asiaa Facebook-tilillään.

Tieteen Kuvalehden päätoimittaja Sebastian Relster kommentoi asiasta noussutta kohua lehden verkkosivuilla.

– Kannen ja siihen liittyvän artikkelin tarkoitus on luonnollisesti herättää lukijan kiinnostus. Mutta ei missään tapauksessa lapsiperheiden loukkaaminen. Minulla itselläni on kaksi lasta, joten olen myös syyllinen! Tavoitteenamme oli tuoda perspektiiviä ilmastokeskusteluun, Relster sanoo jutussa.

Lehti ilmestyy Suomen lisäksi myös muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Emme tiedä, onko artikkeli herättänyt närää muissa maissa.

Myös Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta muutama viikko sitten. Jutun kirjoittanut ilmastokirjeenvaihtaja Piia Elonen kertoo saaneensa jutusta keskimäärin enemmän palautetta kuin yleensä.

– Palautetta tuli sekä puolesta että vastaan. Osa sanoi, että viimeinkin tästä aiheesta kirjoitetaan ja osa, että olen ekofastisti. Paljon kysyttiin myös minun omaa ja Helsingin Sanomien linjaa asiasta.

Perinteinen lapsikortti

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen muistuttaa, että tiede tuo toisinaan esiin asioita, jotka voivat johtaa moraalisiin kysymyksiin.

– Kannen kysymys, mitä sinä voit tehdä, on kuitenkin eri asia kuin se, mitä sinun pitää tehdä. Joku voi nähdä otsikon niin, että näin sinun pitää tehdä ja suuttua siitä.

Suomessa syntyvyys on tällä hetkellä historiallisen alhainen ja myös siitä syystä herkkä aihe.

Tilastokeskuksen huhtikuussa julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2018 syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyysluku oli kaikkien aikojen matalin, 1,41 lasta naista kohti. Syntyvyys laski selvästi edellisvuodesta, jolloin luku oli 1,49.

Teivaisen mukaan nyt käydyssä keskustelussa Pekka Aittakumpu ja Päivi Räsänen vetivät esiin perinteisen lapsikortin, joka on vetoava tapa argumentoida.

Teivainen sanoo, että lapsikortti tulee tässä tapauksessa esiin kahdella tavalla: siinä vedotaan ihmisten mieleen sillä, että lapsi ei saa jäädä syntymättä ilmaston vuoksi, sekä sillä, että ilmastonmuutoksesta puhuminen ahdistaa lapsia tarpeettomasti.

"Suomi ei voi vetäytyä vastuustaan"

Pari vuotta sitten julkaistun ruotsalaisen Lundin yliopiston tutkimuksen mukaan lapsen tekemättä jättäminen on suurin ilmastoteko, jonka voi tehdä.

Lundin yliopiston tutkimus on saanut myös paljon kritiikkiä usealta eri taholta. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jáchym Judlin mukaan lasten saaminen ei tarkoita automaattisesti suurempaa hiilijalanjälkeä (Suomen ympäristökeskus).

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sanoo, että mitä vähemmän Suomessa syntyy lapsia, sitä parempi se on maailman kokonaiskantokyvylle. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei tämä tarkoita, että lapsien tekeminen olisi moraalisesti väärin.

– Lasten tekemiseen liittyy monenlaista eettistä harkintaa. Suomi ei kuitenkaan voi vetäytyä vastuustaan perustelemalla asiaa niin, että olemme pieni kansa, jonka syntyvyydellä ei ole merkitystä maailmanlaajuisesti.

Saako lapsen hankkimisen ilmastopäästöistä mielestäsi kirjoittaa? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka.

Juttua päivitetty 10.9.2019 kello 15.58: Juttuun lisätty Tieteen Kuvalehden päätoimittajan kommentit. Yle ei aikaisemmin tavoittanut häntä kommentoimaan asiaa.

Lue myös:

Yksi asia on ihmiskunnan kohtalonkysymys, mutta silti siitä ei halua puhua kukaan – Miksi väestönkasvusta tuli ilmastokeskustelun tabu?

Suomessa väki harmaantuu ja vauvat vähenevät – Yle kysyi kaikilta puoluejohtajilta, mitä asialle pitäisi tehdä

Nämä naiset eivät tee lapsia, koska haluavat pelastaa maapallon – “En synnytä yhtään kuluttajaa lisää”

Reetta Rädyn kolumni: Onko liioittelua olla haluamatta lapsia ilmastokriisin takia?