Suomen ja muiden maiden on leikattava hiilipäästöjään äärimmäisen kiireesti, jotta maapallon lämpeneminen saataisiin pysäytettyä.
Näin sanoo tasavallan presidentti Sauli Niinistö Ylen haastattelussa. Hän antoi haastattelun Ylen uutisten 60-vuotisjuhlaviikon kunniaksi virka-asunnollaan Mäntyniemessä maanantaina.
– Jos meillä on vakava uhka, reaktion pitäisi tietysti olla mahdollisimman nopea, Niinistö toteaa.
Syyskuun lopulla presidentti osallistuu YK:n ilmastokokoukseen New Yorkissa. Kokouksella on kovat tavoitteet: suurvaltojen pitäisi siellä voittaa ristiriitansa ja päättää, miten ilmastopäästöistä päästään eroon vuoteen 2050 mennessä.
Samaan kokoukseen on matkustanut ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg. Thunberg ei halua lentää ja purjehti siksi Euroopasta Yhdysvaltoihin. Niinistö kertoo seuranneensa nuoren aktivistin matkaa.
– Sen verran kuin sitä julkisuudessa on kiitelty ja arvosteltu. Mutta jos tarkoituksena oli herättää huomiota, niin siinä hän on onnistunut.
New Yorkissa Suomi aikoo pitää esillä esimerkiksi maailman valtiovarainministerien noin vuosi sitten laatimia päästövähennystavoitteita, joissa kannustetaan hiilettömään talouteen ja pannaan saastuttaja maksamaan. Tavoitteiden laatimisessa oli keskeisessä roolissa Suomen edellinen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.)
Niinistöön puree muutenkin se, että ilmaston säästäminen on myös taloutta.
Niinistö: Yhden ihmisen teoilla on vähän merkitystä, mutta välinpitämättömyys ei saa levitä
Ilmastotekoja tehdään myös yksilön tasolla. Tasavallan presidentti Niinistö on halunnut haastaa itsensä: hän kertoo avartaneensa ajatteluaan ja ottaneensa muutoksen "positiivisen kautta". Hän sanoo halunneensa tutkia, miten oma käyttäytyminen vaikuttaa.
Ilmastosta ei kannata ahdistua, presidentti sanoo.
Jotkut taas ovat päättäneet olla muuttamatta omia elintapojaan. Niinistö kannustaa miettimään omaa asennetta.
– Totta on, että yksittäisten ihmisten tavoilla ei ole merkitystä, jos mitataan hiilijalanjälkeä ihan kiloina. Mutta sellaisella asenteella kyllä on, jos se leviää.
Filosofisella tasolla näin. Mitä presidentti on itse käytännössä tehnyt?
– Aika paljonkin. Vaihdoimme maalämpöön ja kaikkea tällaista. Ennen kaikkea sen kuitenkin huomaa, kun menee kauppaan.
Maalämmöllä lämpiää nykyään presidenttiparin oma koti.
Niinistö sanoo, kuinka hän ennen vanhaan "vempainta" tarvitessaan vertaili tehoja ja hintoja. Nykyisin hän miettii, mistä laite on tehty ja mitä se kuluttaa. Hän miettii myös, tarvitseeko vempainta ylipäätään.
Presidentin kansliassa Niinistö on asettanut ilmastotavoitteeksi pienentää hiilijalanjälkeä vuoden 2016 tasosta kaksi kolmasosaa vuoteen 2024 mennessä. Se on Niinistön mielestä niin helposti saavutettavissa, että hän aikoo kiristää tavoitetta.
Hän haastaa ministeriöt tavoittelemaan samaa: päästöt ronskisti alemmas.
Niinistö kehottaa tukemaan Macronia
Presidentti Niinistö pohti pari viikkoa sitten suurlähettiläspäivillä Euroopan unionin ulkopolitiikkaa. Sitä kun ei tunnu olevan. Muutakin puuttuu:
– Euroopalla nyt ei ole kovin yhteistä henkeä muutenkaan.
Bryssel on Niinistön mielestä pudonnut pois Washingtonin, Moskovan ja Pekingin rinnalta. Niinistö sanoi suurlähettiläspäivillä olevansa jopa valmis vähentämään presidentin valtaoikeuksia, jos vain EU:lla olisi yhteinen ulkopolitiikka. Silloin presidentti ja hallitus vaikuttaisivat yhdessä Euroopan linjaan.
Toistaiseksi tätä ei kuitenkaan tarvitse miettiä, sillä EU-mailla ei käytännössä ole yhteistä ulkopolitiikkaa.
– En minä ole mikään yksipuolisen aseistariisunnan mies, että luopuisin valtaoikeuksista jos edessä on tyhjiö – mitä minusta Euroopassa nyt vähän on.
Euroopan ulkopolitiikassa on yksi uusi toimija: Ranskan presidentti Emmanuel Macron.
Niinistö sanoo seuranneensa Macronin aktiivisuutta. Jo pari vuotta tämä on kiinnittänyt paljon huomiota Euroopan turvallisuuspolitiikkaan – aiheeseen josta Niinistö on puhunut vuosia.
Nyt Macron on Niinistön mielestä ollut todella aktiivinen Iranin suuntaan. Iranin ja länsimaiden välit ovat kiristyneet sen jälkeen, kun Yhdysvallat irrottautui Iranin ydinsopimuksesta keväällä.
– On syytä voimakkaasti kannustaa ja tukea, jotta Macron pääsisi neuvottelemaan eteenpäin.
Niinistöä kiinnostaa myös Ranskan halu luoda yhteyksiä Venäjään. Macron hahmottelee "luottamuksen ja turvallisuuden arkkitehtuuria", josta Niinistön mukaan ei ole vielä paljon tarkempaa käsitystä. Keskusteluyhteyksille kuitenkin on tarvetta.
Esimerkiksi Viron presidentti Kersti Kaljulaid aikoo tavata Venäjän presidentin Vladimir Putinin, jota Niinistö tapaa säännöllisesti.
Al-Holin leiri syntyi Isisin takia
Suomen julkisessa keskustelussa paljon huomiota ei saa se, että Syyriassa käydään yhä sotaa presidentti Bashar al-Assadin vallan takaamiseksi. Mutta Isisin raunioille jäänyt al-Holin leiri puhuttaa.
Leirillä on noin 20 000 Isis-taistelijoiden omaista. Suomalaisia on yhteensä nelisenkymmentä. Yhdysvallat ja kurdihallinto ovat kehottaneet valtioita hakemaan kansalaisensa pois.
Maanantaina Yle kertoi, että leirillä olevien suomalaisten joukossa on kaksi orpolasta.
Toistaiseksi Suomen hallitus ei ole noutanut orpoja pois. Moni muu maa on sen tehnyt.
Ministerit eivät ole viime viikkoina ottaneet kantaa leirillä olijoihin, eikä sitä halua ennen ministereitä tehdä myöskään presidentti.
– Ei varmasti ole Suomen käsissä, mitä leirille pitäisi tehdä. Kun syntyy pahoja kansainvälisiä selkkauksia ja sotimista, tällaista jälkeä tulee. Tietysti Isis saa aika pitkälti itseänsä syyttää, Niinistö sanoo.