Helsinkiläinen ravintola-alan amattilainen Esa Puhakka kertoo painineensa työttömyyden kanssa uransa aikana pariinkin otteeseen. Työttömyysjaksot ovat olleet 57-vuotiaan Puhakan mukaan ikäviä kokemuksia.
– Tavallaan sitä tippuu yhteiskunnan ulkopuolelle, Puhakka kuvailee.
Jo 40 vuotta työelämässä ollut Puhakka kertoo työskennelleensä myös vakituisissa työsuhteissa, mutta viime vuodet ovat menneet yksinomaan keikkatöissä. Viimeisin työttömyysjakso päättyi noin vuosi sitten, jolloin hän löysi uuden työpaikan vuokratyöfirman kautta.
Puhakka sanoo, että hänellä ei mielestään ole erityisiä esteitä, jotka olisivat vaikeuttaneet palkkaamista, mutta etenkin pienille yrityksille rekrytointi tuntuu olevan aina iso päätös.
Yrityksillä on mahdollisuus hakea henkilöstöä rekrytoidessaan myös palkkatukea. Tuen tarkoituksena on madaltaa työllistämisen kynnystä. Palkkatuella kompensoidaan esimerkiksi kustannuksia, joita voi syntyä uuden työntekijän kouluksesta, osaamisen kehittämisestä ja perehdytyksestä uuteen työtehtävään.
Puhakka kertoo, että hänen kohdallaan palkkatukea ei ole vielä käytetty, mutta hän uskoo, että se voisi vielä auttaa häntäkin löytämään vakituisen työsuhteen.
– Työttömiä ei pitäisi nähdä massana vaan kartoittaa aina yksilön tilanne ja vahvuudet tarkasti, Puhakka sanoo.
Kuten ravintola-alalla on tavallista, Puhakka paiskii töitä usein silloin kun muut ovat vapaalla ja päin vastoin.
– Uskon, että pitkää kokemusta ja kykyä joustaa arvostetaan jatkossa, Puhakka sanoo.
TE-toimiston johtaja: Tukia suunnattava enemmän yrityksiin
Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen aloittaisi työllisyystoimien korjaamisen palkkatuen uudelleen suuntaamisella. Ukkosen mielestä palkkatukea pitäisi ohjata nykyistä enemmän vaikeasti työllistyville ja pitkäaikaistyöttömien sekä osatyökykyisten työllistymisen tukemiseen.
Ukkonen sanoo, että tällä hetkellä jopa 40 prosenttia palkkatukipäätöksistä kohdentuu alle vuoden tai vain muutamia päiviä työttömänä olleisiin henkilöihin.
Ukkonen toteaa, että mikäli palkkatukea suunnattaisiin nykyistä voimakkaammin vaikeasti työllistyville, pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisten työllistämiseen niin silloin palkkatukeen käytettävällä rahapotilla onnistuttaisiin vieläkin tehokkaammin saamaan näitäkin ryhmiä työmarkkinoille.
– Saataisiin varmasti väkeä liikkeelle työvoimapulasta kärsiville aloille, Ukkonen sanoo.
Ukkonen muistuttaa, että tuki perustettiin alun perin vaikeasti työllistyvien, pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymisen tukemiseen.
– Siitä on nyt tullut vähän tällainen all-around tyyppinen yleistuki, jota jaetaan moneen suuntaan eli kaikenlaisten rekrytointien yhteydessä, Ukkonen hämmästelee.
Ukkonen: Palkkatuki oikein kohdennettuna toimii hyvin
Hallitus on nostanut palkkatuen yhdeksi keskeiseksi keinoksi, jolla työllisyysastetta pyritään kohottamaan tavoiteltuun 75 prosenttiin.
Ukkonen sanoo, että palkkatuki oikein kohdennettuna ja yhdistettynä muihin työllistämispalveluihin toimii hyvin.
Hänen mukaansa yksityiselle sektorille myönnettyjen palkkatukien vaikuttavuutta voidaan pitää hyvänä, koska työttömänä on kolmen kuukauden päästä palkkatuen päättymisestä vain hieman päälle 30 prosenttia tukea saaneista.
Julkisella sektorilla tillanne on toinen, koska jos kunnille tehdään palkkatukipäätös henkilön työllistämiseksi niin kuukauden päästä palkkatuen päättymisestä työttömänä on vajaa 60 prosenttia tukea saaneista.
– Osoittaa sen, että yksityiselle sektorille näitä varoja kannattaa suunnata, Ukkonen sanoo.
Ukkonen kertoo, että hänen johtamansa Uudenmaan TE-toimiston myöntämistä palkkatukipäätöksistä suuntautuu tänä päivänä vajaa 70 prosenttia yksityiselle sektorille.
Palkkatukeen käytetään tällä hetkellä Suomessa kaikkiaan 230–250 miljoonaa euroa vuosittain. Hallitusohjelmassa on kirjaus 18 miljoonan euron lisärahoituksesta vuodessa.
Näkemykset palkkatuen vaikuttavuudesta vaihtelevat
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Antti Kauhanen puolestaan sanoi aiemmin tällä viikolla Ylen haastattelussa, että yrityksiin suuntautuva palkkatuki auttaa työttömiä työllistymään jonkin verran palkkatukijakson jälkeen. Hänen mukaansa vaikutus ei kuitenkaan ole suuri vaan siinä puhutaan keskimäärin muutamasta työkuukaudesta vuodessa.
Sen sijaan julkiselle sektorille tai yhdistyksiin kohdistuva palkkatuki ei Etlan Kauhasen mukaan auta työllistymään. Hänen mukaansa ero johtuu siitä, että julkisella puolella tuetut työttömät ovat vaikeammin työllistettäviä kuin yrityksiin päätyvät työttömät.
Kauhanen sanoo, että lopullinen tavoite ei olekaan näiden ihmisten työllistyminen avoimille työmarkkinoille, vaan tavoitteet ovat enemmän sosiaalisia: Katkaistaan hetkeksi ihmisen työttömyys ja tarjotaan mielekästä tekemistä.
Kauhasen mukaan olisi ehkä syytä miettiä, onko palkkatuki oikea keino heidän työllistymisensä tukemiseen, vai tarvittaisiinko jotain muuta sen lisäksi tai tilalle.
Pariinkin otteeseen työttömyyden syövereihin suistunut helsinkiläinen Esa Puhakka sanoo, että mikäli työttömänä olo pitkittyy, niin uuteen alkuun pääseminen usein vaikeutuu. Puhakka sanoo siksi olevansa erityisen huolissaan nuorisotyöttömyydestä, jonka katkaisuun on syytä käyttää hänen mielestään kaikki keinot.
Työnantajat arvostelevat byrokratiaa
Työnantajat ovat arvostelleet palkkatuen byrokratiaa. Hallitus aikoo yksinkertaistaa tuen ehtoja ja nopeuttaa maksatusta.
Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen ei parjattua byrokratiaa tunnista.
– Jos muutamalla näpäytyksellä voi tehdä palkkatukihakemuksen ja lähettää sen käsittelyyn, niin mikä se hankalaksi koettu byrokratia oikein on, Ukkonen hämmästelee.
Niin Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen kuin Etlan Kauhanenkin sanovat kannattavansa etujärjestöjen SAK:n ja EK:n ehdotusta palkkatuen osuuden nostamisesta 70 prosenttiin palkkakustannuksista erityisesti vaikeasti työllistyvien kohdalla.
– Palkkatuen tarkoituksena on madaltaa työllistämisen kynnystä, Ukkonen korostaa.
Lue myös: