Hyppää sisältöön

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kuva: Jani Saikko / Yle

Ihmelääke unta etsimässä – saako sitä mittaamalla?

Uni on ilmainen ihmelääke, ja silti nukumme vähemmän kuin koskaan. A-studion toimittaja testasi, onko unta mittaavista laitteista apua oman unen parantamiseen – ja voiko niihin luottaa.

Teksti: Heli Suominen, Graafinen suunnittelu: Stina Tuominen, Koodaus: Eemeli Martti.

Kieriskelen piuhojen ympäröimänä ja yltä päältä hikisenä. Onkohan uniprojektini mennyt liian pitkälle?

On menossa kolmas viikko projektia, jossa olen päättänyt ottaa haltuun vuosia vaivanneen ongelman, yöheräilyn.

Herään usein öisin 3–5 kertaa. Nukahdan helposti uudestaan, mutta aamulla usein väsyttää.

Tässä jutussa selvitetään, mistä maailmalla jylläävä unibuumi alkoi. Testaan myös kolmen uniseurantalaitteen luotettavuutta ja kerron, paransiko mittaaminen minun untani.

Miten sinä nukut? Artikkelin lopussa voit testin avulla löytää keinoja omiin öihisi. Mutta palataan ensin uniprojektini alkuun.

Tiedätkö sinä, miten nukut? Tältä näyttää nukkuminen pikakelauksella. Kuva: Heli Suominen / Yle

Viikko yksi:

Kuninkaalliselta tuttu sormus johdattaa unen mittauksen maailmaan

Pyörittelen sormessani ihan tavallisen näköistä, isoa sormusta. Yksinkertainen ulkonäkö pettää.

Älysormus sisältää anturit pulssin ja sykevälien mittaukseen, 6D-liikemittaukseen ja ihon lämpötilamittaukseen, prosessorin ja bluetooth-yhteyden.

Toivon siitä apua oman nukkumiseni parantamiseen – enkä ole ainoa!

Viimeistään Prinssi Harry toi suomalaisen Oura-sormuksen maailmanlaajuiseen tietoisuuteen. Prinssin sormessa huomattiin isohko sormus lokakuussa 2018, kun hän vieraili vaimonsa Meghanin kanssa Australiassa.

Kun perinteiset urheilukellot ovat keskittyneet liikuntasuorituksiin ja sykkeeseen, Oura keskittyy uneen ja palautumiseen.

Heti ensimmäisen yön jälkeen näen kännykästä jotain, minkä oikeastaan tiesinkin. Nukun juuri ja juuri suositusten verran eli runsaat seitsemän tuntia ja heräilen. Aikuisille suositellaan 7–9 tunnin yöunia.

Sormuksia on maailmalla jo yli 100 000 kappaletta. Ouran sormus on silti vain yksittäinen esimerkki isommasta ilmiöstä, kasvavasta unibisneksestä.

Kuluttajalaitteista testiin valittiin kolme erilaista: sormus, ranneke ja patjan alle asetettava anturi. Kuva: Jani Saikko / Yle

On erilaiset rannekkeet ja sormukset, joilla oman unen määrää ja laatua voi seurata. Laitteiden luotettavuuteen palataan vielä myöhemmin.

Yllättävän moni menestynyt laite on suomalainen. Nokia kasvatti kokonaisen kuluttajateknologian suunnittelijoiden sukupolven, josta Suomen uudempi vientiveturi terveysteknologiakin hyötyy.

Urheilukelloista tunnetut Polar ja Suunto ovat tuoneet laitteisiinsa enemmän ominaisuuksia, jotka arvioivat unta ja palautumista.

Patjankin kautta unen määrää ja laatua voi seurata. Vaajakoskelainen Emfit myy lituskaa anturia, joka sijoitetaan patjan alle. Teknologiajätti Apple osti vuonna 2017 toisen suomalaistaustaisen patjamittariyrityksen, Bedditin.

Myös useat kännykkäsovellukset lupaavat auttaa rauhoittumaan tai arvioivat unta.

Elokuun lopussa Suomen kymmenen suosituimman sovelluksen listalla oli esimerkiksi keskittymistä auttava Forest – Stay focused ja unen etsimisen pelillistävä SleepTown. Kesällä tehdyn kyselyn mukaan jo runsas kolmaosa suomalaisista on mitannut terveyttään tai aktiivisuuttaan teknologialla.

Laitteet: Oura, Polar, Emfit
Kolme kotimaista keksintöä arvioivat aktiivisuutta eri tavoin: Oura sormesta, Polar ranteesta ja Emfit patjan kautta. Kuva: Tapio Rissanen

On lievästi sanottuna paradoksaalista, että älylaitteet, joita syytetään keskittymiskyvyn tuhoamisesta, valjastetaan nyt unen ja rauhoittamisen auttajiksi.

Jopa lapsista näyttää tulevan kohderyhmää. Hittipeli Pokémon Gosta on tulossa ensi vuonna unen etsinnän viihteellistävä versio tai sovellus, Pokémon Sleep.

Mutta miten älysormus ja sen kertomat tiedot vaikuttavat minuun viikon käytön perusteella?

alt-teksti
Kello päättelee liikkeiden ja sykkeen perusteella, milloin ja miten nukun. Kuva: Tapio Rissanen / Yle

Viikko kaksi:

Kirjapino yöpöydällä kasvaa – miksi nukumme koko ajan huonommin?

On eri asia tuntea arjessa tai todella nähdä kännykästä oman unensa määrä.

Tieto saa minut innostumaan unesta. Uni- ja nukkumisaiheisten kirjojen pino yöpöydälläni kasvaa. Olenko tavallinen tai epänormaali? Mikä on tyypillistä?

En ainakaan ole yksin pulmani kanssa. Suomalaiset nukkuvat koko ajan huonommin, ja vähemmän kuin haluaisivat.

alt-teksti
Liian vähän nukkuvien naisten osuus on noussut viisi prosenttiyksikköä vuoteen 2011 verrattuna. Miehillä osuus on noussut kuusi prosenttiyksikköä. Lähde: Finterveys, 2017. Grafiikka: Stina Tuominen / Yle.

Vuonna 2017 toteutetun Finterveys-tutkimuksen mukaan joka neljäs nainen (25 %) ja joka viides mies (22%) ei mielestään nuku tarpeeksi. Unettomuus vaivaa yli miljoonaa suomalaista vähintään kuukausittain.

Myös yöuni on vähentynyt 1970-luvulta 16 minuuttia. Vuonna 2017 keskimääräinen suomalaisaikuinen nukkui yössä 7 tuntia 21 minuuttia. Tässäkin olen erittäin keskimääräinen suomalainen.

Ovatko muutokset isoja vai pieniä?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen on tutkinut suomalaisten nukkumista vuosia. Hän pitää muutoksia merkittävinä.

– Etenkin 2010-luvun aikana on tapahtunut lisäys niissä, jotka eivät mielestään nuku tarpeeksi. Tämä on minusta tärkeämpi tieto kuin se, kuinka monta tuntia tai minuuttia nukkuu.

Nukkumisen väheneminen on globaali, etenkin rikkaita länsimaita koskeva ilmiö. Vuonna 2017 Yhdysvaltojen tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskukset kutsui unenpuutetta peräti liittovaltion ”kansanterveysepidemiaksi”.

Miksi nukkumisen väheneminen on niin vaarallista?

Huonosti nukutun yön jälkeen tarkkaavaisuus ja huomiokyky heikkenevät ja suututtaa helpommin. Timo Partonen muistuttaa, että kaikkien muiden hyvien unitapojen noudattaminen on vaikeaa, jos on väsynyt. Illalla tekee mieli napostella, eikä huvita urheilla. Tunnistan!

Jos univaje jatkuu, muut terveysongelmat lisääntyvät. Verenpaine nousee ja ylipainoa kertyy.

Univaje lisää Alzheimerin taudin riskiä. Univaje järkyttää verensokeria ja voi johtaa diabetekseen. Univaje kasvattaa sepelvaltimotaudin todennäköisyyttä. Univaje pahentaa masennusta!

On tosin olemassa kadehdittava geenimutaatio, jonka haltijat selviävät neljän tunnin yöunilla. Tällainen geenimutaatio on kuitenkin hyvin harvinainen. Suurin osa ihmisistä, jotka kuvittelevat pärjäävänsä neljän tunnin unilla, tarvitsisi todellisuudessa enemmän.

Kaikki uniohjeet neuvovat rauhoittamaan iltoja ja makuuhuonetta. Kuva: Jani Saikko / Yle

Unettomuuden tappavilla vaaroilla pelottelu huolestuttaa, mutta enemmän unen parantamiseen minua kannustavat lisäunen houkuttelevat hyödyt. Niitä maalailee runollisesti esimerkiksi unitutkija Matthew Walker teoksessaan Miksi nukumme – Unen voima.

Kuunnelkaapa tätä: Uni on öinen runsaudensarvi ja ihmerohto, joka pidentää elämää, kohentaa terveyttä, lisää onnellisuutta – ja tekee meistä hoikempia, viehättävämpiä ja luovempia!

Tutkimusten perusteella unettomuus on siis lisääntynyt. Tuntuu siltä, että unesta ja nukkumisesta puhuminen on lisääntynyt vielä paljon enemmän.

Walkerin teoksen suomennostakin on myyty yli 10 000 kappaletta. Se on valtavasti tietokirjalle.

Mistä valtaisa kiinnostus kertoo?

–Tietämys unen merkityksestä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, sanoo THL:n Timo Partonen.

– Samalla yhteiskunta pyörii yhä enemmän iltapainotteisesti, ja unelle on vaikeampi rauhoittaa aikaa.

Kiinnostavan havainnon ajan hengestä tekee Wired-lehden haastattelema patjayritys Casperin perustaja Nils Parikh. Hänestä yksi käännekohta oli vuoden 2008 finanssiromahdus. Wall Streetin pankkiirit olivat paahtaneet sata tuntia viikossa töitä ja ylpeilleet nelituntisilla yöunilla. Finanssikriisi teki siitä naurunalaista.

Uniprojektin toisella viikolla teen itse merkittävän muutoksen. Alan mennä nukkumaan tuntia aiempaa aikaisemmin. Olen huomannut Oura-sormuksesta, että nukun sikeimmin alkuyöllä. Haluan sellaista unta lisää.

Poimin Walkerin ja Partosen ohjeista itselleni mieluisimmat. Lopetan kahvin juomisen viimeistään iltapäivällä kolmelta ja tv:n katselun viimeistään kymmeneltä.

Rauhoitan iltoja älylaitteilta. Menen joka ilta lähes samaan aikaan nukkumaan.

Törmään myös moneen kriittiseen artikkeliin unenmittauksesta. Unitutkija varoittaa luottamasta laitteisiin, otsikoi Helsingin Sanomat. Surullinen totuus unimittauslaitteista, julistaa New York Times.

Päätän selvittää, kuinka Ouran ja muiden laitteiden tieto täsmää unipolygrafian eli aivotoimintaa seuraamalla tehtävän unimittauksen kanssa. On aika kiinnittää piuhat päähän.

alt-teksti
Tutkimushoitaja Nina Lapveteläinen kiinnittää päähäni savea muistuttavalla pastalla useita antureita aivosähkökäyrän seuraamista varten. Rintakehän ja pallean ympärille sidotaan vyö, joka mittaa hengitysliikkeitä. Rinnasta seurataan sydämen sykettä. Kuva: Jani Saikko / Yle

Viikko kolme:

Laitetaan piuhat päähän ja etsitään tieteellinen totuus unesta

Otsaani ja silmäkulmiini teipataan kynnen kokoisia elektrodeja seuraamaan silmänliikkeitäni. Päälaelleni kiinnitetään elektrodit mittaamaan aivosähkökäyrää ja leukaan lihasjännityksen mittaamista varten.

Istun Työterveyslaitoksen laboratoriossa ja saan laitteet, joilla seuraavien öideni unta mitataan suoraan aivotoiminnan, silmänliikkeiden ja lihasjännityksen kautta.

Laitos on luvannut selvittää kahden yön osalta uneni keston ja vaiheet. Tätä perinpohjaista tutkimusta kutsutaan unipolygrafiaksi tai polysomnografiaksi.

Vastaantulijat tuijottavat päästäni sojottavia johtoja, kun kävelen kotiin. Unitutkimukselle paras paikka on tuttu sänky, jotta yö olisi mahdollisimman tavallinen.

Tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin unta arvioivien kuluttajalaitteiden kertoma tieto täsmää unipolygrafian kanssa. Testiin valittiin kolme erityyppistä suomalaista laitetta,

Saan laitevalmistajilta älysormuksen lisäksi testattavaksi Polarin Ignite -kellon ja Emfitin patja-anturin. Laajemmin mittareita on vertaillut esimerkiksi Mikrobitti.

Nukun kaksi yötä piuhat päässä. Sen jälkeen tapaamme Työterveyslaitoksen sairaalafyysikon Jussi Virkkalan kanssa. Hän analysoi tuloksia.

Taas tulee tuttu tieto: uneni näyttää normaalilta, mutta havahtumisia on melkoisesti. Toki asiaan voi vaikuttaa se, että yö anturien ja laitteiden kanssa oli hikinen.

Tästä näet koosteen, mitä kolme eri kuluttajalaitetta kertoi unen määrästä ja vaiheista, sekä miten TTL:n unipolygrafia ne arvioi.

alt-teksti
Kuva näyttää ensimmäisen testiyön tulokset. Kaikki kuluttajalaitteet yliarvoivat REM-unen määrän verrattuna unipolygrafiaan, reippaimmin Ouran sormus. Syvän unen osalta isoin ero oli Polarin ja unipolygrafian välillä. Toisena testiyönä (ei näy kuvassa) REM-unen arvioi eniten yläkanttiin Emfit. Syvässä unessa isoin ero polygrafiaan verrattuna oli Polarilla, joka arvioi sen alakanttiin. Grafiikka: Stina Tuominen / Yle

Työterveyslaitoksen Jussi Virkkala pitää tuloksia kiinnostavina.

– Kokonaisunen määrässä kaikki (kuluttajalaitteet) ovat tarkimpia. Sen ne arvioivat aika hyvin, hän kiittelee.

Kokonaisunen määrän eri laitteiden ja TTL:n polygrafiassa näet yllä olevasta grafiikasta.

Erotus ensimmäisenä testiyönä oli suurimmillaan 17 minuuttia: Polar arvioi kokonaisunen 17 minuuttia suuremmaksi kuin polygrafia. Muilla laitteilla yliarviointi oli pienempi.

Toisena testiyönä Oura arvioi kokonaisunen määrän 9 minuuttia suuremmaksi kuin polygrafia. Muut laitteet pääsivät vielä lähemmäs.

Sairaalafyysikko näkee myös sormuksen, rannekkeen ja patja-anturin puutteet.

–REM-unen eli vilkeunen määrässä tarkkuus alkaa kärsiä. Tämä on monessa tutkimuksessa tullut aiemminkin esiin. Kuluttajan kannattaa suhtautua vilkeunen määrään varauksella.

Seuraavana yönä nukun paremmin kuin pitkään aikaan. Kun uniprojektiani on jatkunut kolme viikkoa, voin jo sanoa, että tietoa enemmän on lisääntynyt ymmärrykseni. Ymmärrän, että hyvä uni rakentuu sopivan aktiivisista päivistä ja rauhallisista illoista.

Omasta unestani minulla on ollut hyvin tyypillinen käsitys. Olen luullut nukkuvani puoli tuntia tai tunnin enemmän kuin todellisuudessa nukun. Vuonna 2006 tehdyssä laajassa tutkimuksessa selvisi, että ihmiset yliarvioivat oman unensa määrän jopa tunnilla verrattuna rannemittariin.

Ennen kuin kuullaan laitevalmistajien kommentit tuloksiin, käydään tapaamassa yksi kriitikko.

Uni jaetaan eri vaiheisiin, jotka toistuvat yön aikana. Erityisen tärkeää on syvä uni, joka elvyttää aivoja ja kehoa, sekä REM-uni, jossa aivot järjestävät päivän tapahtumia. Kuva: Tommi Pesonen / Yle

Viikko neljä:

Uhkaako minua orthosomnia, pakonomainen nukkumisen tarkkailu?

”Miten hyvin nukuit?” kysyy aulan automaatti ja pyytää valitsemaan iloisten ja surullisten lampaiden välillä. Painan ei-niin-tyytyväistä lammasta ja astelen sisään tapaamaan Coronaria Uniklinikan unilääkäriä Henri Tuomilehtoa.

Tuomilehdon uusi kirja Nukkumalla menestykseen ilmestyi elokuussa. Hänen mielestään unen vaiheita ei voi mitata ranteesta tai sormesta, eikä patjan kautta.

– Tässä on unibuumi, ja uni on bisnestä. Totta kai bisneksestä tulee lieveilmiöitä ja halutaan tuottaa tietoa, joka ihmisiä kiinnostaa, hän lataa.

– Se, että sykkeellä ja sykevälillä ruvetaan puhumaan unesta, kyllä se on kuluttajien huijausta. Laitteet voivat mitata sykkeen tarkasti, mutta unta ne eivät mittaa.

Toinen kritiikki koskee liiallista keskittymistä mittaamiseen.

Yhdysvaltalaiset tutkijat puhuvat jopa orthosomniasta, sairaalloisesta täydellisen unen tavoittelusta. Ristiriitaisesti se aiheuttaa niin paljon stressiä, että nukkuminen häiriintyy.

– Hyvä uni lähtee hyvistä elämäntavoista. Jos fokus on mittaamisessa, eikä elämäntapoja muuta, voi tulla vain huolestumista.

Maailmalla mittausbuumista on julkaistu jo useita kriittisiä artikkeleita.

Yhdysvaltalainen kulttuuriantropologi Natasha Dow Schull näkee mittaamisen yhtenä kontrollin muotona, vaikka ihmiset ryhtyvät siihen vapaaehtoisesti. Diktaattorien pakkovalta on muuttunut nykyajan normeiksi siitä, millainen on hyvä kuluttaja ja työntekijä.

Dow Schullin mukaan itseään mittaavat kuluttajat tekevät “digitaalista työtä” kerätessään tietoa. Tuon datan omistus ja yksityisyys ja käyttö on kasvava huolenaihe.

Yhdysvalloissa vakuutusyhtiö Aetna tarjosi vuonna 2006 jopa 300 dollarin bonuksia työntekijöille, jotka lisäävät nukkumisaikaansa. Vuonna 2018 amerikkalaissotilaiden suosima liikunta-appi Strava paljasti ulkopuolisille tietoja, joista voi päätellä tukikohtien kokoja ja paikkoja.

alt-teksti
Henri Tuomilehto Coronaria Uniklinikka, Raija Laukkanen Polar, Jussi Virkkala, TTL, Hannu Kinnunen Oura Health, Heikki Räisänen, Emfit.

Mutta miten unituloksia kommentoivat testin kuluttajalaitteiden valmistajat?

Ne korostavat, että yksityisyyden suojan rikkomiseen ei ole varaa. Yritykset eivät kiistä sitä, että unipolygrafiat ovat kaikista tarkimpia tapoja mitata unta.

He puolustavat silti omia laitteitaan.

Polarin tiedejohtaja Raija Laukkanen pitää laitteen mittatarkkuutta “kohtuullisena”.

– Millään rannelaitteella ei päästä samaan tarkkuuteen kuin laboratoriossa. Meillä on kuitenkin paljon tutkimusyhteistyötä, jossa on osoitettu, että mittaus pelaa kohtalaisen hyvin isoissa joukoissa.

Ouran tiedejohtaja Hannu Kinnunen muistuttaa, että Ouran sormus ei ole kliininen diagnostinen laite vaan elämäntapojen ohjaukseen tähtäävä laite.

Näin hän kommentoi arvostelua, jonka mukaan REM-unta ei pitäisi kertoa, koska sitä ei suoraan voi sormuksella mitata:

– Ei tämä ole ensinkään huijausta. REM-unen aikana hengitysrytmi esimerkiksi muuttuu epäsäännölliseksi ja unen ajatukset nostavat sykettä. Se ihan oikeasti heijastaa REM-unta.

Emfitin, sen patjan alle laitettavan mittarin, toimitusjohtaja Heikki Räisänen lisää, että kahden eri lääkärin tulkitsemissa unipolygrafioissakin on eroja.

Kaikkia laitevalmistajia haastateltiin perusteellisesti tätä juttua varten. Heidän yhteinen näkemyksensä on, että laitteet toimivat terveiden ihmisten elämäntapamuutoksen tukena ja kokonaisunen seurantaan pidemmällä aikavälillä.

Jos epäilee uniapneaa tai kärsii vakavammista unihäiriöistä, on syytä mennä lääkäriin ja hakeutua unipolygrafiaan.

alt-teksti
Grafiikka: Stina Tuominen / Yle

Loppusanat:

Uniprojektin tuloksina oli välillä huolta ja usein parempaa unta

Kun ensimmäisen mittarin käyttöönottamisesta on kulunut kuukausi, on hyvä miettiä, mitä tuloksia uniprojektillani on ollut.

Oliko laitteista apua? Minulle selvästi oli. Nukun enemmän ja paremmin kuin ennen.

Vaikka tiesin hyvistä unitavoista, unen määrän näkeminen kännykän ruudulla sai panemaan toimeksi: rauhoittamaan iltoja, vähentämään älylaitteita. Nyt nukun useampinä öinä yli seitsemän ja puoli tuntia. Aamuisin olen virkeämpi.

Entä oliko laitteista haittaa?

Hieman. Huonosti nukuttujen öiden jälkeen “tuloksen” näkeminen kieltämättä hieman masensi. Joskus aamuyöllä herätessä en voinut vastustaa kiusausta ja katsoin keskeneräisen yön unitilastoja. Se ei auttanut loppuyön nukkumisessa.

Haluatko lukea vielä vinkkejä oman unen parantamiseen? Tästä testistä saat niitä.

Testin toimitti Anne-Pauliina Rytkönen. Sen lähteet: Henri Tuomilehdon kirja Nukkumalla menestykseen (2019), Käypä hoito: Unettomuus ja Käypä hoito: Uniapnea.

A-studiossa TV1 klo 21 pohditaan, onko nukkumisesta, syömisestä ja liikunnasta tullut stressiä aiheuttavaa suorittamista?

Juttua varten on haastateltu jutussa mainittujen lisäksi Työterveyslaitoksen tuotepäällikköä Teppo Valtosta.

Lähteitä:

The Guardian kirjoittaa orthosomniasta eli sairaalloisesta hyvän unen tavoittelusta.

Kattava tutkimusartikkeli suomalaisten uniongelmista 1972–2005.

Kattava tutkimusartikkeli suomalaisten uniongelmista 2000-luvulla

FinTerveys 2017 -tutkimus kertoo laajasti suomalaisten terveydestä

Artikkeli on julkaistu 17.9.2019.

alt-teksti
Olo kahdeksan tunnin yöunien jälkeen on virkeä ja vahva. Kuva: Tommi Pesonen