Valtaosa kuntien ilmastopäästöistä tulee lämmittämisestä ja liikenteestä. Asiantuntijoiden mielestä juuri niistä kunnissa kannattaisi ilmastotyö aloittaa.
– Ensimmäisenä kunnan kannattaa katsoa omien rakennusten energiatehokkuutta ja lämmitysmuotoa. Lämpölaitos on usein kunnan ainakin osaksi omistama, joten siihen suuntaan vaikutusmahdollisuudet ovat suuret, ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston asiantuntija Miia Berger sanoo.
Liikenteen päästöihin kunnat pääsevät Bergerin mielestä hyvin esimerkiksi kaavoituksen kautta. Hän suosittaa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tehostamista.
Berger kehottaa kuntia miettimään päästövähennyksiä ihan tosissaan, sillä Suomen hallitusohjelmassakin ilmastoasioista on lukuisia kirjauksia – niistä monet koskettavat kuntia.
– Oleellisinta kuntien kannalta on öljylämmityksestä luopuminen. Siihen kannustetaan erillisen tukiohjelman kautta.
Kunnille ilmaiset päästölaskelmat
Kaikki Keski-Suomen kunnat ovat mukana Keski-Suomen liiton vuoden mittaisessa hankkeessa, jonka tarkoituksena on tuoda ilmastotyö luonnolliseksi osaksi kuntien toimintaa.
Hanke ei vielä sitoutua kuntia mihinkään, mutta Berger toivoo, että jatkossa kunnat myös sitoutuisivat hiilettömyyteen. Esimerkiksi liittymällä Hinku-verkostoon, jossa kunnat tavoittelevat hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.
– Sinänsä tilanne on hieno tällä hetkellä: jo 40 prosenttia suomalaisista asuu hiilettömyyttä nopealla aikataululla tavoittelevien kuntien alueella, Berger sanoo.
Suomen ympäristökeskus tukee jatkossa ilmastotyötä aloittavia kuntia tarjoamalla myös muille kuin Hinku-kunnille ilmaiset päästöraportit.
– Jokaisen kunnan kohdalla lasketaan, miten eri sektorit tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä, tutkimusinsinööri Jyrki Tenhunen sanoo.
Saarijärvellä suunnitellaan biokaasulaitosta
Monissa maakunnissa ilmastotyö on jo pitkällä, mutta Keski-Suomen lisäksi Pohjanmaa ja Pohjois-Suomi ovat vielä alkumetreillä. Jokaisella alueella on kuitenkin kuntien välisiä eroja: Keski-Suomessa Kuhmoinen ja Jyväskylä ovat työssä muita paljon pidemmällä.
Esimerkiksi Saarijärvellä hankkeen toivotaan tuovan vauhtia ilmastotyöhön. Kaupunki on jo tehnyt päätöksen hankkia jatkossa vain vihreää sähköä. Myös investointeja on tehty.
– Kaikki kaupungin säilytettävät kiinteistöt on vaihdettu öljylämmityksestä kauko- tai maalämpöön. Lisäksi kaukolämpöyhtiö, jossa kaupunki on mukana, suunnittelee biokaasulaitosta, jossa voitaisiin hyödyntää jätevesilaitoksen lietteitä sekä asukkailta tuleva biojäte, tekninen johtaja Vesa Ronkainen kertoo.
Ronkaisen mukaan uuden, rakennettavan koulun pihalle tulee latauspisteitä sähköautoille. Kaupungissa on myös kaupallisesti toimivat sähköautojen latauspiste.
Ronkainen uskoo, että jossain vaiheessa kaupungin päättäjät saavat eteensä kunnallisen ympäristöohjelman.
– Toivon mukaan siitä seuraa myönteisiä asioita kaupunkilaisille.
Vaikka päästöjen vähentämisessä oleellista on puuttua eniten saastuviin asioihin, Bergerin mielestä myös kuntalaisia kannattaa kannustaa energianeuvonnan avulla muuhunkin kuin päivittäiseen kierrättämiseen.
– Jätteiden kierrättämistä vielä isommat vaikutukset voi olla, jos vaikka luopuu oman auton käytöstä tai miettii oman kodin energiaratkaisuja.