Eduskunnan syksyn ensimmäinen kyselytunti pyöri valtionyhtiö Postin tilanteen ympärillä.
Kerta oli ensimmäinen, kun suurin oppositiopuolue perussuomalaiset esiintyi kyselytunnilla Jussi Halla-ahon johdolla. Edellisellä, kesän alun kyselytunnilla puheenjohtaja Halla-aho ei ollut vielä palannut Brysselistä takaisin kotimaan parlamenttiin.
Ensimmäisen puheenvuoron käyttänyt Halla-aho peräsi hallitukselta vastausta siihen, miksi osan postilaisten palkkoja ollaan leikkaamassa jopa 30 prosentilla samalla kun Postin johtajan ansiot nousevat. Halla-aho halusi tietää, aikooko hallitus leikata valtionyhtiöiden johdon palkkiota ja estää suunnitellut palkanalennukset.
– Onko valtion edun mukaista, että ihmiset eivät saa työstään palkkaa, jolla tulee toimeen, vaan joutuvat turvautumaan tulonsiirtoihin, Halla-aho kysyi.
Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) vastasi, että yleiset linjaukset valtionyhtiöiden palkitsemisjärjestelyihin tehdään aina hallituskauden alussa. Hän piikitteli, että nyt on toteutettu linjausta vuodelta 2016, jolloin nykyiset oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus olivat hallituksessa.
– Olen pyytänyt Postin johtoa tekemään syyskuun aikana arvion johdon palkkioista, Paatero kertasi.
Paatero kertoi tiistaina, että kiistaan työehtojen heikentämisestä Posti ottaa aikalisän.
Perussuomalaiset ja kokoomus maahanmuutosta eri linjoilla
Kaksi Ylen kannatuskyselyn kärjessä olevaa puoluetta, perussuomalaiset ja kokoomus, kilpailevat profiloitumisesta opposition vahvimpana puolueena. Ylen aamulla julkaistussa kyselyssä perussuomalaiset vahvisti asemaansa ja jätti kakkosena olevaa kokoomusta yhä kauemmas taakse.
Torstain kyselytunnilla esiintynyt oppositio oli hyvin jakautunut. Halla-aho kytki Postin tilanteen heti toisessa kysymyksessään maahanmuuttoon.
– Työvoimavaltaisilla aloilla, kuten Postissa, työperäinen maahanmuuto vääristää työmarkkinoita. Työnantaja voi huoletta kyykyttää työntekijöitään ja alentaa palkkoja, koska vaikka työntekijät lähtisivät, tilalle saadaan koska tahansa halvempia, Halla-aho väitti.
– Uskooko hallitus todella, että syy siihen ettei suomalaisia duunareita ole enemmän rakennuksilla, siivomassa ja jakamassa postia, johtuu siitä että meillä on työvoimapula ja kohtaanto-ongelma, jatkoi kansanedustaja Riikka Purra (ps).
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sen sijaan kysyi hallitukselta, onko työvoimapulaan mahdollista vastata ilman ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistoa.
Harakka: Päinvastaiset mielipiteet
Työministeri Timo Harakka (sd.) ihmetteli, että oppositiossa on saatavuusharkinnasta kaksi täsmälleen päinvastaista mielipidettä.
Mykkäselle Harakka vastasi, että hallituksella ei ole aikeita, "kuten käytännössä millään muullakaan maalla maailmassa, luopua vallasta kontrolloida mille aloille tarvitaan ulkomaista työvoimaa".
Perussuomalaisille Harakka sanoi, että hallituksen ohjelmassa on kirjauksia alipalkkaukseen puuttumisesta ja harmaan talouden kitkemisestä.
Kokoomus on ollut runsaan kolmenkymmenen vuoden aikana oppositiossa vain kerran, joten oppositio on puolueelle oudompi paikka kuin perussuomalaisille. Vuosina 2003–2007 kokoomus oli suurin oppositiopuolue, mutta keväällä siitä tuli opposition kakkospuolue, joka joutuu odottamaan ääneen pääsyä kun perussuomalaiset saavat avata kyselytunnin.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) ei ollut kyselytunnilla paikalla, koska hän on vierailulla Ruotsissa.
Torstai oli myös viimeinen kerta, jolloin kyselytunnilla esiintyi Juha Sipilän keskusta, sillä puolue valitsee uuden puheenjohtajan viikonloppuna.