Vuonna 2015 turkulainen Joni Vainio nautti heinäkuisesta auringonnoususta ilman kiirettä. Kotimatkan rauha muuttui kuitenkin äkisti, kun kävelyreitille osui arviolta parikymppinen, Vainiolle entuudestaan tuntematon mies.
Miehen olemus kiinnitti Vainion huomion. Hän pysähtyi ja alkoi juttelemaan.
– Menin vierelle ja kysyin, onko kaikki ok. Tajusin heti, että ei ole.
Nyyhkivä mies alkoi kertoa ongelmistaan. Vainio muistaa miehen toistelleen, kuinka hänen elämänsä on pilalla ja turhaa – kuinka hän on pilannut kaiken.
Miehet jatkoivat keskustelua, ja samalla Vainio asettui niin, että voisi estää mahdollisen itsemurhayrityksen parhaansa mukaan. Mies kielsi soittamasta apua, mutta Vainio näppäili vaivihkaa hätänumeron ja antoi päivystäjän kuulla keskustelun.
Minuutteja myöhemmin poliisit saapuivat paikalle, ja tilanne raukesi.
– Siinä hetkessä sitä ei oikein edes tajunnut. Olin vain siinä ja pyrin estämään yrityksen. Kun poliisit lähtivät, istuin hetkeksi alas. Siinä vasta iski päälle emotionaalinen puoli, että mitä juuri tapahtui.
MIELI Suomen Mielenterveys ry:n tuoreen kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas 18–34-vuotiaista suomalaisista kertoo harkinneensa vakavasti itsemurhaa jossain elämänsä vaiheessa.
Puhuminen saa aivot järkeilemään
Joni Vainio teki itsetuhoisen kohdatessaan sen, mikä on kaikkein tärkeintä: hän pysähtyi ja puuttui tilanteeseen.
– Tärkeää on yrittää saada puhekontakti ihmisen kanssa ja hälyttää apua, sanoo kriisityöntekijä Jannecke Lindqvist MIELI ry:stä.
112:een kannattaa soittaa, vaikka itsemurhaa aikova sen kieltäisi. Vaikka ihmisen pyrkimys kuolla on hyvin voimakas, se voi hetken päästä olla aivan toinen.
– Se avun tarve ylittää kaiken muun, samalla tavalla kuin vaikka sydänkohtauksen saaneen ihmisen kanssa, Lindqvist sanoo.
Ylläpitämällä keskustelua voi saada arvokkaita lisäminuutteja, ennen kuin muu apu ehtii paikalle. Itsetuhoisen kanssa puhuminen on muutoinkin viisasta, sillä pelkkä puhe sulattaa tuskan tunnetta.
– Puheen tuottaminen aktivoi etuaivolohkoa, joka on rationaalinen puoli meissä. Se tuo ymmärrystä siitä, mitä kaikkea tässä elämässä on. Itsetuhoisessa tilassa ihmisen rationaalinen puoli ei toimi. Silloin vain tunnekeskus on aktiivinen, ja ihminen haluaa pois tästä hirvittävästä tunteesta.
"Tilanteeseen ajaneet tunteet voivat olla kauhean tosia"
Koulutettu kokemusasiantuntija Riikka Nieminen korostaa keskustelun tärkeyttä. Nieminen oli itsekin päättänyt tehdä itsemurhan, ennen kuin sai apua.
Itsemurhatilanteessa huomion vieminen edes hetkeksi pois ahdistuksesta on tärkeää. Jopa huono musta huumori voi olla tilanteessa parempi kuin ei mitään, jos ei keksi muuta sanottavaa.
Itsetuhoisen pyyntöihin ei kannata suostua, jos ne ovat logiikan vastaisia, Nieminen sanoo. Esimerkiksi, ettei hätänumeroon saisi soittaa, on juuri tällainen pyyntö. On kuitenkin tärkeää hyväksyä itsetuhoisen ihmisen tunnetilat.
– Jos toinen sanoo haluavansa tehdä itsemurhan, on nopea reaktio todeta, että ei niin saa tehdä. Silloin lyttää täysin toisen ihmisen tunteet siitä, että elämän pitää päättyä. Tilanteeseen ajaneet tunteet voivat olla kauhean tosia ja oikeita asioita, Nieminen sanoo.
Yli neljä vuotta sitten tapahtunut kohtaaminen ei enää pyöri Joni Vainion päässä, vaikka hän saattoi pelastaa tuntemattoman ihmisen elämän. Nimiä ei tilanteessa vaihdettu, eivätkä miehet ole kohdanneet sen koommin.
– Muistaakseni joutuessaan poliisiautoon hän vielä huusi, että kiitos.