Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

"Mikään ei hälytä, jos sama potilas käy vuoden aikana 20 kertaa päivystyksessä" – Hyvinvointianalyytikko haluaa asiaan muutoksen

Suomen ensimmäinen hyvinvointianalyytikko miettii työkseen, miten sairaalapalveluita parannetaan samalla, kun kustannuksista pitäisi säästää.

Hyvinvointianalyytikko Minna-Maarit Ampio.
Tilastoista ei selviä, miksi joku käy esimerkiksi sairaalan päivystyksessä usein. Sitä hyvinvointianalyytikko Minna-Maarit Ampio yrittää työssään selvittää. Kuva: Jari Pelkonen / Yle
Jenni Joensuu
Avaa Yle-sovelluksessa

Miksi 75-vuotias Sirpa on odottanut sairaalan päivystysaulassa kahdeksan tuntia? Tai miksi Matti, 40, käy vuodessa 35 kertaa terveyskeskuksessa?

Henkilöt ovat kuvitteellisia, mutta tapahtumat ovat tosielämän Suomesta. Tällaisia asioita pohtii työkseen Suomen ensimmäinen hyvinvointianalyytikko Minna-Maarit Ampio. Hänen työhönsä kuuluu selvittää, miksi ylläkuvattuja tilanteita tapahtuu ja mitä niille voisi tehdä.

– Sairaaloissa ei seurata tarpeeksi, ketkä käyttävät palveluita paljon. Jos yksittäiset ihmiset saataisiin poimittua ja syitä selvitettyä, voisi tällaisesta olla isot säästöt pikkukunnille. Mikään ei hälytä, jos sama potilas käy vuoden aikana 20 kertaa päivystyksessä, Ampio sanoo.

Projektiluonteinen hyvinvointianalyytikon työ alkoi Porissa Satasairaalassa maaliskuussa. Ampio on selvittänyt Porissa esimerkiksi sairaalan päivystyksen ongelmia.

Tieto ei kulje

Mikä sairaaloissa sitten on vinksallaan? Minna-Maarit Ampio tietää, että yleisimmät ongelmat löytyvät tiedonkulusta.

– Potilasjärjestelmiä on paljon ja ne ovat pirstaleisia. Suurin aika menee potilaan tietojen etsimiseen eri paikoista.

Potilas saattaa siirtyä sairaalaan esimerkiksi terveyskeskuksesta. Koska terveystietoja on ripoteltuna eri järjestelmiin, osa niistä saattaa jäädä kulkematta oikeaan paikkaan.

– Tässä ei ole epäonnistuttu vain Suomessa, vaan ongelma tuntuu olevan ihan kansainvälinen.

Ampio joutuu tuijottamaan myös lukuja ja miettimään kustannuksia. Tehdäänkö joitain asioita päällekkäin, voidaanko jostain säästää tekemällä eri tavoin. Hyvinvointianalyytikon työssä tarkoituksena on löytää säästöjä, mutta myös parantaa potilaan hoitoonpääsyä.

– Tarkoitus ei ole lakaista luudalla läpi sairaalan. Säästöissäkin on pakko miettiä, minkälaiset toimet tuovat säästöjä tulevaisuudessa ja mitkä nyt.

Tulevaisuus on moniammatillinen

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta puhuttaessa usein nousee esiin termi moniammatillisuus.

Sitä toistaa myös Minna-Maarit Ampio. Mutta mitä moniammatillisuus tarkoittaa potilaan näkökulmasta?

– Paljon palveluita käyttäville moniammatillinen työryhmä olisi tärkeä. Ryhmä paneutuisi potilaan ongelmiin ja selvittäisi, miksi tämä käyttää vaikkapa päivystystä niin paljon ja osaisi myös ohjata potilaan eteenpäin oikean palvelun piiriin, Ampio selittää.

Hyvinvointianalyytikon työ on Porissa projektiluonteinen. Hanke on Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Sitran yhteisesti rahoittama ja rahoitus on tällä hetkellä helmikuun 2020 loppuun.

– Toivottavasti työn hyödyt ymmärretään. Tämä pestihän on tällaisenaan kopioitavissa mihin tahansa sairaalaan ja muillekin aloille.

Lue lisää:

Yksi ratkaisu lääkäripulaan: Lääkäri käy hoitajan huoneessa tarvittaessa – "Lääkärin aikaa säästyy, kun potilas on alustavasti tutkittu"

Kun lääkärillä on kiire, flunssapotilaat jäävät helposti muiden jalkoihin – pikkukaupungissa kehitettiin vastalääkkeeksi nopean hoidon linja

Sairaalapäivystykset ruuhkautuvat ajoittain pahastikin "turhista potilaista" – riski jo potilasturvallisuudelle

Suosittelemme