Venäläisillä on Suomesta erittäin hyvä käsitys, ja kuva Suomesta on vain kohentunut viimeisten kahden vuoden aikana. Asia ilmenee Suomen ulkoministeriön teettämästä kyselystä, jossa 1 600 venäläiseltä tiedusteltiin heidän suhtautumistaan ja tietojaan Suomesta.
Peräti 71 prosenttia suhtautui Suomeen myönteisesti. Luku on noussut kolmella prosenttiyksiköllä verrattuna kaksi vuotta sitten tehtyyn edelliseen kyselyyn. Pietarissa peräti 95 prosenttia vastaajista suhtautui Suomeen myönteisesti.
Negatiivisesti suhtautuvien osuus on kutistunut puoleen edellisen kyselyn kymmenestä prosentista. Tästä voidaan laskea, että vain noin kuudella miljoonalla venäläisellä on Suomesta huono kuva. Venäjällä asuu noin 145 miljoonaa ihmistä.
Maiden väliset suhteet ovat vastaajien mielestä hyvät tai naapurilliset. Kaksi prosenttia kyselyyn osallistuneista katsoi välien olevan jännittyneet. Vastausvaihtoehdolle, jonka mukaan maat olisivat keskenään vihamieliset, ei löytynyt lainkaan kannatusta.
Sotavuodet eivät enää vaikuta maiden suhteisiin
Venäjän tiedotusvälineissä on ollut jonkin verran uutisia, joissa on kerrottu venäläisten lapsiperheiden joutuneen Suomessa ongelmiin. Näitä uutisia oli pannut merkille vain kahdeksan prosenttia vastaajista.
Kun kysymys kuului, mikä voisi heikentää Suomen ja Venäjän välisiä suhteita, 29 prosentin mielestä se olisi Suomen liittyminen sotilasliitto Natoon. 23 prosenttia arveli, että EU:n Venäjään kohdistamien pakotteiden tiukentaminen olisi suhteita heikentävä tekijä.
Vastaajilta kyseltiin myös talvisodasta, jonka puolet sanoi tietävänsä hyvin tai ainakin pääpiirteissään. Noin puolet vastaajista sanoi, että sodan syy olivat Neuvostoliiton puolustustarpeet tai maan johtajan Josif Stalinin valloituspolitiikka.
29 prosenttia vastasi, että syynä oli Suomen Neuvostoliitolle aiheuttama uhka. Kannat eivät olleet juuri muuttuneet viime kyselystä.
Toisaalta jo 40 prosenttia vastaajista katsoi, ettei sota ollut oikeutettu. 78 prosenttia arvioi, että sodasta on jo niin kauan, ettei se enää vaikuta millään tavalla maiden välisiin suhteisiin.
Tiedot yhä enemmän televisiosta ja netistä
Venäläiset saavat eniten tietoa Suomesta televisio-ohjelmien ja internetin kautta. Myös sanomalehtien ja sosiaalisen median merkitys oli kasvussa.
Vain seitsemän prosenttia vastaajista sanoi, ettei tiennyt Suomesta mitään.
Yle kyseli moskovalaisisilta ajatuksia Suomesta.
– Suomi? Pellot, mustikka, kalastus ja vodka, pohdiskelevat kaverukset Kirill Volvatšjov ja Saša Filipov, joita Suomi ei kuitenkaan erityisesti kiinnosta.
– Pietari on naapurissa ja suurin osa pietarilaisista menee sinne viikonlopuiksi lomalle ostoksille ja viihtymään, he tuumivat.
Vapaa maa ja kaunis luonto
Kun venäläisiltä kyseltiin mielikuvia Suomesta, eniten kannatusta saivat myönteiset arviot. Lähes joka kolmas nosti ensimmäisenä esiin elintason. Seuraavina tulivat vapaus, hyvinvointivaltio, demokratia ja nykyaikaisuus.
Kun kysymys kuului, mitä Suomesta tulee ensimmäisenä mieleen, eniten ääniä saivat juuri luonto, sauna ja suomalainen korkea elintaso.
Negatiivisia arvioita, kuten konservatiivisuus ja periaatteettomuus antoi vain muutama prosentti vastaajista.
Ylen haastattelema Tamara Felšenko nosti myös ensimmäisen esiin Suomen luonnon ja hiljaisuuden, joka miellyttää häntä. Suomalaisista henkilöistä hän muisti Venäjällä suositun suomalaisnäyttelijän Ville Haapasalon.
Suomesta venäläisiä kiinnostaa selvästi eniten luonto. Osuus oli nyt peräti 40 prosenttia, kun kaksi vuotta sitten se oli 11 prosenttiyksikköä pienempi.
Noin viidennestä kiinnosti matkailu Suomessa ja ostokset, hieman harvempia kulttuuri ja taiteet. Nähtävyyksien ja suomalaisten tuotteiden kiinnostavuus oli laskenut, mutta kansainvälistä mainetta saaneen koulutuksen kiinnostavuus puolestaan noussut.
Moskovalainen Tatjana Zolkina mietti, tunteeko hän suomalaisia elintarvikkeita.
– Suomestahan aina tuodaan karpalolikööriä, kuului vastaus.
Kyselyyn vastaajista 15 prosenttia oli halukas muuttamaan pysyvästi Suomeen. Edellisessä kyselyssä osuus oli 12 prosenttia.
Kyselyn tilasivat Suomen Moskovan-suurlähetystö ja Pietarin pääkonsulaatti ja sen toteutti tutkimusyhtiö Levada Market Research.
Lue lisää: