Suomalaissyntyisen arkkitehdin Eero Saarisen (1910–1961) suunnitteleman lentoterminaalin kohtalo Ateenassa näyttää sinetöidyltä.
Vuonna 1969 valmistunut, modernin lentokenttäarkkitehtuurin merkittävä monumentti on seissyt käyttämättömänä kaksikymmentä vuotta. Terminaali sijaitsee Ellinikón kansainvälisellä lentokentällä, joka suljettiin keväällä 2001, kun Ateenan nykyinen lentoasema avattiin kaupungin itälaidalle. Saarisen rakennus toimi kansainvälisten lentojen lähtö- ja saapumispaikkana.
Nyt koko lentokenttä näyttää aavekaupungilta, ja ruoho puskee asematason läpi.
Koko Saarisen terminaalin rakentamiseen johtanutta hanketta voi kiittää nolosta sattumuksesta.
Kun Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower teki valtiovierailun Kreikkaan, presidentin suihkukoneen tieltä piti purkaa etukäteen rakennuksia, jotta neljällä suihkumoottorilla varustettu Boeing 707 pystyi laskeutumaan Ellinikón kentälle.
Siitä alkoi uuden lentokentän ja uuden lentoterminaalin suunnittelu.
Kreikka halusi avata maata matkailulle, ja Ateenan uuden lentoterminaalin suunnittelijaksi piti saada arkkitehtuurin maailmantähti. Lentokentälle haluttiin rakennus, joka antaisi kuvan modernista Kreikasta.
Marmoria peliin
Kirkkonummen Hvitträskissä syntynyt Saarinen, arkkitehti Eliel Saarisen poika, oli tullut tunnetuksi lentokenttäsuunnittelijana, kun Kreikan hallitus palkkasi hänet vuonna 1960. Saarisen toimisto oli niittänyt mainetta New Yorkiin tulevan Trans World Airlinesin (TWA) ekspressiivisen, neo-futuristisen terminaalin suunnittelijana, ja Saarisella oli työn alla myös toinen projekti, Dullesin lentokenttä Washingtonissa.
Saarisen Ellinikón-suunnitelmaa rukattiin moneen kertaan, ja lopputuloksena syntyi kahdesta suorakaiteesta muodostuva moderni ja käytännöllinen rakennus. Nelikerroksisen terminaalin silmiinpistävä elementti on ylimmän kerroksen ulokepalkki, jossa sijaitsi ravintola. Sieltä oli upeat näkymät Välimerelle.
Sisällä terminaalissa oli tilaa ja avaruutta, ja puolikerroksessa sijaitsevaan transit-halliin noustiin mahtavia portaita. Terminaalin lattiat ja tiskit tehtiin marmorista.
Saarisen terminaali on rakennettu betonista, jossa on käytetty raaka-aineena myös Pentélin marmoria. Se tunnetaan Akropolis-kukkulalla sijaitsevasta Parthenonin temppelistä.
Pakolaisleiri kiitoradalla
Ellinikón lentokenttää alettiin muokata jo sen sulkemisen jälkeen 2000-luvun alussa. Alueen pohjoisosa muutettiin urheilupuistoksi, ja sitä käytettiin vuoden 2004 kesäolympialaisissa. Vuoden 2016 pakolaiskriisin aikana lentokentällä toimi valtava telttakylä.
Pian käynnistyvän suunnitelman mukaan Ateenan entiselle lentokentälle nousee luksusasuntoja, hotelleja, rantapromenadi, huvivenesatama ja kasino yhteensä noin kahdeksalla miljardilla eurolla.
The Hellinikon Project -nimellä kulkeva suunnitelma on ollut vuosikausia jäissä, mutta nyt se lähtee liikkeelle.
Projektia ovat vastustaneet sekä paikalliset asukkaat, ympäristöjärjestöt että Kreikan museovirasto. Heinäkuussa valtioneuvosto päätti, että hanke toteutetaan. Siihen tarvittiin ennenaikaiset parlamenttivaalit ja uusi konservatiivihallitus, joka on luvannut edistää Ellinikón uuden “kaupunkipuiston” syntymistä kaikin tavoin. Projekti voisi käynnistyä vielä tänä vuonna.
Suunnitelma muuttaa dramaattisesti Ateenan rannikon ilmettä, ja Kreikalle se jää muistoksi talouskriisistä.
Ikonisen rakennuksen kohtalo
Ellinikón uudet maamerkit, taivaaseen kurottavat tornitalot, nousevat 200 metriin korkeuteen, ja ne muuttavat lopullisesti Ateenan siluetin. Alueelle istutetaan valtava puisto.
Kreikkalaisella, kiinalaisella ja Arabiemiirikuntien rahoilla tuettu hanke on osa Kreikan ja sen velkojien takaisinmaksusopimusta, ja Saarisen terminaali kuuluu kauppaan.
Rakennuksen onneksi Kreikan valtio suojasi sen vuonna 2006. Silloin se liitettiin merkittävien modernia arkkitehtuuria edustavien monumenttien kansalliselle listalle.
Ellinikón “kaupunkipuiston” rakennuttajalla, Lamda Developmentilla, on Saarisen terminaalille jo suunnitelma, ja kohdetta kuvaillaan yhtiön sivuilla “ikonisena rakennuksena”. Tulevaisuudessa entisen matkustajaterminaalin täyttävät näillä näkymin näyttelyvieraat.
Jutun teossa ovat auttaneet Suomen Ateenan-suurlähetystö sekä toimittaja Giorgos Lialios Kathimerini -sanomalehdestä. Muina lähteinä on käytetty Eero Saarinen: Shaping the Future -teosta (2011).
Juttuun lisätty kuva terminaalin pienoismallista 16.9. klo 10.10.