Hurrikaani Dorian iski syyskuun alussa Bahamalle. Kadoksissa on yhä yli tuhat ihmistä, ja aineelliset tuhot ovat valtavat.
Ylen kirjeenvaihtajan Paula Vilénin raportin avustusmatkasta voit lukea tästä. Atlantilla jatkuu myrskykausi.
Suomen Punainen Risti lähetti Bahamalle logistiikan ja viestinnän asiantuntijoita. Paikalta tavoitetut tiimin jäsenet vertaavat näkyä maailmanloppuun.
SPR:n kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Tiina Saarikoski vastasi kysymyksiin avustustyöstä.
Sääkysymyksiin vastasi Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Mäkelä. Hän toimii ryhmäpäällikkönä ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutukseen keskittyvässä Ilmatieteen laitoksen yksikössä.
Kysymysten esittäminen on päättynyt ja kommenttipalsta suljettu, kuten ennalta ilmoitettiin.
Kiitoksia aktiivisuudesta!
"Perimmäinen syy on lämpötilojen nousu"
1. kysymys: – Onko tiedossa kuinka monta prosenttia sään ääri-ilmiöiden muutoksista johtuu ihmisten toimista? Eikö merkittävin säiden ääri-ilmiöitä aikaansaava tekijä ole ilmakehän kosteuden määrä?
Antti Mäkelä: – Meneillään olevassa ilmastonmuutoksessa ydinasia on lämpötilojen kohoaminen. Tämä taas vaikuttaa eri tavoin eri sääilmiöihin ja niiden “äärimmäisyyksiin”.
– Esimerkiksi äärimmäisen korkeat lämpötilat seuraavat Suomessa likimain keskilämpötilan kohoamista: jos siis vaikkapa keskilämpötila on kohonnut tiettyyn vuoteen mennessä 3°C, niin meillä on odotettavissa 3°C korkeampia ylimpiä lämpötiloja kuin nykyään.
– Näin ollen lämpötilan ääri-ilmiöiden esiintymisen muutokset voidaan yhdistää melko suoraan ihmiskunnan aikaansaannokseksi.
– Esimerkiksi hirmumyrskyissä, kytkös ei ole yhtä suoraviivainen, koska ilmiö vaatii syntyäkseen muutakin
kuin vain lämpöä. Näissä ilmiöissä yksi keskeisimmistä tekijöistä on ilmaan mahtuva kosteus, joka riippuu lämpötilasta: lämpimämpi ilma voi pitää sisällään enemmän kosteutta, joten lämpimämmässä ilmastossa veden olomuodon muutoksiin voi liittyä entistä suuremmat energiat.
– Tässäkin tapauksessa perimmäinen syy on lämpötilojen nousu, joka meneillään olevan ilmastonmuutoksen tapauksessa liittyy meihin ihmisiin.
"Köyhät kärsivät ilmastonmuutoksesta"
2. kysymys: – Köyhien maiden asukkaat eivät ole juuri voineet ilmastonmuutosta kiihdyttaa, mutta joutuvat sen seurauksista kärsimään. Törmätäänkö avustustoiminnassa siihen että tämä aiheuttaa katketuutta ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusta?
Tiina Saarikoski: – Pitää paikkansa, että köyhien maiden asukkaat kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista eniten.
– Oma kokemukseni on, että katastrofitilanteessa ihmiset kuitenkin keskittyvät oman ja toisten auttamiseen ja tilanteesta selviämiseen.
3. kysymys: – Punainen Risti lähetti ensimmäisenä avustustiimin Bahamalle. Onko avustusjärjestöjen välillä kilpailua vai miten sovitaan yhteistyöstä?
Tiina Saarikoski: – Eri avustusjärjestöillä on erilaisia osaamisalueita ja painotuksia, joihin ne keskittyvät. Esimerkiksi SPR:llä on muun muassa vahvaa katastrofiterveys-, logistiikka-, viestintä- ja telekommunikaatio-osaamista.
– Osittain hyödynnämme samoja resursseja, kuten rahoitusta. Käytännön tasolla työtä koordinoidaan ja suunnitellaan eri toimijoiden kesken paikanpäällä erilaisten koordinaatiomekanismien kautta.
– On kaikkien etujen mukaista, että olemassa olevat resurssit käytetään mahdollisimman tehokkaasti päällekkäisyyksiä välttäen. Punainen Risti on vahvasti mukana tässä yhteistyössä.
"Lämpeneminen voimistaa hirmumyrskyjä"
4. kysymys: – CO2 päästöjen vaikutukset ovat häviävän pieniä, ja olen lukenut että hurrikaanien voimakkuus ja esiintymistiheys eivät ole kasvaneet. Levittikö YKn pääsihteeri levitti virheellistä tietoa väittäessään ilmastonmuutoksen voimistaneen hurrikaaneja?
Antti Mäkelä: – Ihmiskunnan CO2-päästöjen vaikutukset ovat valtavan suuria: maapallon ilmastohistoriasta ei löydy mitään vastaavaa jaksoa, jossa jokin planeetan eliölaji olisi vapauttanut hyvin lyhyen ajan kiihtyvällä tahdilla kasvihuonekaasuja ilmakehään. Näin siis verrattuna kaikkiin aiempiin maapallon historiassa tapahtuneisiin ilmastonmuutoksiin.
– Meneillään olevassa ilmastonmuutoksessa ihmiskunta on ottanut käytännössä silmänräpäyksessä – taas kerran verrattuna kaikkiin aiempiin maapallon historiassa tapahtuneisiin ilmastonmuutoksiin – käyttöön fossiilisia polttoaineita, jotka ovat olleet miljoonia vuosia pois luonnon normaalista hiilenkierrosta.
– Näin ollen olisi suorastaan ihme, jos tällä EI olisi vaikutuksia maapallon ilmastoon. Havaittu lämpeneminen kulkee käsi kädessä teorian kanssa.
– Sääilmiöiden - kuten hirmumyrskyjen, myrskyjen ja rajuilmojen osalta - ilmaston lämpeneminen ei kuitenkaan tarkoita suoraan sitä, että tästä hetkestä eteenpäin kokisimme joka vuosi entistä enemmän tai entistä rajumpia sääilmiöitä.
– Tämä johtuu siitä, että pelkästään lämpötila ei synnytä ilmiötä, vaan se vaatii ilmakehältä muitakin ominaisuuksia. Esimerkiksi hirmumyrskyjen tapauksessa ilmakehän virtausrakenteen täytyy olla sopiva, jotta kehittyvä myrsky ei kuihdu nopeasti pois. Välttämättä hirmumyrskyjen kokonaismäärissä ei nähdä suuria muutoksia.
– Mutta koska hirmumyrskyjen esiintymisen sekä voimakkuuden yksi keskeinen tekijä on valtameren pintalämpötila, ilmaston lämpeneminen luo paremmat olosuhteet voimakkaimpien myrskyjen esiintymiselle.
"Myrskyjen sademäärät ovat kasvaneet"
5. kysymys: – Ilmastonmuutoksen on sanottu voimistavan hirmumyrskyjä. Onko Dorianin osalta laskelmia kuinka paljon se voimistui?
Antti Mäkelä: – Tämä on kaiken kaikkiaan yleisimmin (ainakin minulta) kysytty kysymys ilmastonmuutokseen liittyen: mikä on ilmastonmuutoksen osuus tässä tai missä tahansa yksittäisessä sään ääri-ilmiössä? Kysymykseen ei ainakaan minulla ole suoraa vastausta, tai sitten on hyvinkin yksinkertainen vastaus.
– Esimerkiksi Dorianin osalta on käytännössä mahdoton sanoa esimerkiksi että "20% oli ilmastonmuutosta ja loput 80% tavallista ilmastoa". Tämä on sama kuin toteaisi, että dopingia käyttäneen urheilijan olympiakultasuorituksesta "20% oli dopingin ansioita ja loput 80% urheilijan omaa kykyä".
– Tutkijoilla on mielestäni melko hyvä yhteisymmärrys siitä, että etenkin hirmumyrskyjen sademäärät ovat kasvaneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Vaikka sademäärä ei olekaan hirmumyrskyjen voimakkuuden mittari, se aiheuttaa usein jopa pahempaa tuhoa kuin voimakkaat tuulet. Näin ollen hirmumyrskyn tuhojen/ voimakkuuden kannalta pitää katsoa muutakin kuin vain tuulen nopeutta.
– Sitten se yksinkertainen vastaus: ilmasto on jo nyt muuttunut/lämmennyt ihmiskunnan toimesta. Voisiko siten yksinkertaisesti todeta että ilmastonmuutos on tavalla tai toisella osa kaikkea mitä ilmakehässä tapahtuu. Mutta ilmastonmuutoksen erottaminen yksittäisestä ilmiöstä on toinen juttu.
"Täystuho pakottaa evakuoimaan"
6. kysymys: – Onko avustustöissä tarkoitus evakuoida pahiten kärsineet alueet kokonaan vai onko tarkoitus toimittaa hätäapua ja jälleenrakentaa alue? Onko yleensä järkevää uudisrakentaa alueen taloja, jos sinne osuu suurella todennäköisyydellä seuraaviakin hurrikaaneja?
Tiina Saarikoski: – Tähän on vaikea antaa yhtä pitävää vastausta. Niiltä Bahaman saarilta, jotka ovat kokeneet lähes täystuhon, on ihmisten evakuoiminen ollut lähes ainoa vaihtoehto avun järjestämiselle. Mutta niihin paikkoihin, joissa tuhot ovat olleet osittaisia, apua pyritään toimittamaan alueelle jääneille ihmisille.
– Monta kertaa rahoitusta löytyy hätäavulle, mutta jälleenrakennusvaiheessa riittävän rahoituksen turvaaminen voi olla vaikeaa. Tähän vaikuttaa myös se, että katastrofi poistuu otsikoista hyvin nopeasti, vaikka avun tarve on edelleen suuri.
Jälleenrakentamisen suunnittelusta vastaavat yleensä paikalliset viranomaiset. On tärkeää, että jälleenrakennuksessa huomioidaan mahdolliset tulevat riskit, kuten hirmumyrskyt.
7. kysymys: Voiko käydä niin että että Dorianin uhrit jätetään lähes oman onnensa nojaan?
Tiina Saarikoski: – Bahaman Punainen Risti ja kansainvälinen Punainen Risti tarjoavat parhaillaan hätäapua Dorian-hirmumyrskystä kärsineille ihmisille. Kansainvälisen Punaisen Ristin hätäapuvetoomuksen tavoitteena on tarjota apua 20 000 ihmiselle sekä hätäapuun että jälleenrakennukseen.
"Tuulien muutoksia vaikea ennakoida"
8. kysymys: Ilman nopea hiilidioksipitoisuuden lisäys ja maapallon keskilämpötilan nousu näyttävät hyvinkin korreloivan, mutta miten luotettavia ovat mittauspisteet eli kuinka kaukana ne ovat itse asutuksesta ?
Antti Mäkelä: – Säähavainnot ovat meteorologian ehkäpä keskeisin osa. Koska esimerkiksi (ja etenkin) kaupungistuminen vaikuttaa paikalliseen ilmastoon ja myös lämpötiloihin, täytyy pitkiä mittausaineistoja käsiteltäessä ymmärtää myös tämä (siis jos mittaukset ovat kaupunkiympäristöstä): melko yksinkertaisilla menetelmillä voidaan mittauksista erottaa luonnollisen vaihtelun ja mittauksissa mahdollisesti mukana olevien ympäristön muutosten osuus.
– Lisäksi on olemassa suuri määrä havaintoasemia eristyneissä paikoissa, joissa rakennetun ympäristön muutokset eivät vaikuta.
– Lämpötilamittausten osalta ympäristön muutokset on suhteellisen helppo huomioida. Sen sijaan esimerkiksi tuulen osalta tämä on huomattavasti vaikeampaa.
"Paikallisten resurssit eivät riitä"
9. kysymys: – Eikö Bahama-saaret olekin keskimääräistä EU-maata vauraampi? Eivätkö he itse ota vastuuta jälleenrakentamisesta? Mitä erinomaista asiantuntemusta suomalaiset voivat tuoda hirmumyrskyn tuhojen arviointiin?
Tiina Saarikoski: – Paikallisten ihmisten asiantuntemus ja osaaminen ovat todella tärkeitä katastrofityössä. Myös Bahamalla paikallisen Punaisen Ristin henkilökunta ja vapaaehtoiset aloittivat tarvearvioinnin tekemisen ja hätäavun antamisen ensimmäisinä. He tulevat olemaan tärkeä toimija myös Punaisen Ristin jälleenrakennustyössä.
– Kun kysymys on näin laajamittaisesta katastrofista, paikalliset omat resurssit eivät riitä. Silloin ulkopuolinen apu on tarpeen. Kansainvälisen Punaisen Ristin arviointitiimissä olevat työntekijät ovat eri alojen kokeneita ammattilaisia, joilla on alan koulutus ja vankka kokemus vastaavanlaisista katastrofeista.
"Arvio Golf-virran muutoksesta on entisellään"
10. kysymys: –Onko edelleen vallalla teoria, jonka mukaan napajäätiköiden sulaessa Golf- virtaa uhkaa sen kääntyminen, jolloin pohjoismaihin ulottuisi jatkuva kylmän ilman virtaus?
Antti Mäkelä: – Tuoreimmissa ilmastonmuutosennusteissa esimerkiksi Suomen osalta Pohjois-Atlantin merivirran (Golf-virran) arvioidut muutokset ovat mukana, samoin tämän vaikutus ilmastoomme: tätä ei siis ole tarve arvioida jotenkin erikseen.
– Lämpötilaero Karibian alueen ja Jäämeren välillä pienenee ilmaston lämmetessä kun pohjoiset napa-alueet lämpenevät voimakkaammin, minkä pitäisi näkyä merivirran heikentymisenä. Käsittääkseni näin onkin jo havaittu.
– Tämä ei ilmastomallien mukaan kuitenkaan riitä viilentämään ilmastoamme – ainakaan riittävän nopeasti – vaan kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus jyrää.
11. kysymys: - Viimeaikoina on uutisoitu paljon metsäpaloista ympäri maailmaa. Voiko tämä jossain vaiheessa johtaa noidankehään, eli että metsää palaa enemmän kuin se kykenee luontaisesti vuosittain uudistumaan?
Antti Mäkelä: – Periaatteessa kyllä, ainakin pienempien alueiden osalta. Ehdottomasti suurin osa metsä- ja maastopaloista on ihmisen sytyttämiä, joten niiden vuotuinen lukumäärä ja laajuus riippuu ihmisten toimista.
– Lisäksi monet paloista liittyvät metsän raivaukseen, eli metsäalaa otetaan esimerkiksi maanviljelyksen käyttöön.
– Tämä voi vaikuttaa myös paikalliseen pienilmastoon. Joka tapauksessa lämpimämmät ja kuivemmat tulevaisuuden kesät vaikkapa Euroopassa luovat entistä paremmat olosuhteet laajoillekin paloille.
"Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin"
12. kysymys: – Eikö olisi helpompaa luetella ne säähän ja ympäristöön liittyvät ilmiöt joita nykyisen ilmastohuuman pyörteissä ei katsota ilmastomuutoksen syyksi?
Antti Mäkelä: – Ilmastonmuutos vaikuttaa käytännössä kaikkiin sääilmiöihin tavalla tai toisella.
– Mutta koska kyseessä on nimensä mukaisesti ”ilmaston”muutos, helpoimmin ymmärrettävät ja selvimmin näkyvät muutokset näkyvät ilmastollisissa tilastoissa – siis kymmeniä vuosi pitkissä aineistoissa – ei yksittäisissä ilmiöissä.
13. kysymys: – Tuottaako väestönkasvu ja lisääntyvät luonnonkatastrofit kestämättömän määrän autettavia kansanryhmiä ja valtioita, joiden hätään ei ole mahdollista vastata?
Tiina Saarikoski: – Valitettavasti katastrofien ja sitä kautta avuntarvitsijoiden määrät ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti, eikä suunta näytä olevan parempaan.
– Tästä syystä on tärkeää panostaa ilmastonmuutoksen vastaiseen työhän ja vahvistaa yksilöiden, yhteisöjen ja viranomaisten valmiutta ja varautumista tuleviin katastrofeihin.