Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen keskeiset tavoitteet saivat kyytiä maanantaina julkaistussa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennusteessa.
Tutkimuslaitoksen mukaan hallitus ei tule ilman merkittäviä uudistuksia pääsemään työllisyystavoitteeseensa.
– Työllisyysaste nousee vuoteen 2023 mennessä 73 prosenttiin eli Rinteen hallituksen 75 prosentin työllisyystavoite jää toteutumatta, ellei uusia merkittäviä työllisyystoimia tehdä, Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus sanoo.
Lehmuksen mukaan hallituksen tavoitteen ja Etlan ennusteen väliin jää yli 60 000 työllistä.
Ennusteen mukaan myös toinen keskeinen tavoite on jäämässä toteutumatta.
Hallituksen on määrä saada julkinen talous tasapainoon vuoteen 2023 mennessä, mutta Etlan mukaan julkisen talouden tasapaino heikkenee hidastuvan kasvun ja hallituksen menolisäysten takia.
Julkistalouden alijäämän ennustetaan tänä vuonna olevan 0,9 prosenttia bruttokansantuotteesta ja kasvavan seuraavien kahden vuoden aikana 1,4 prosenttiin bkt:sta.
"Palkkatuki riittämätön keino"
Huomenna budjettiriiheen kokoontuvan hallituksen keskeiseksi työllisyystoimeksi on ennakkoon povattu palkkatukea. Palkkatukea voidaan myöntää työnantajalle työttömän työnhakijan palkkauskustannuksiin.
Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju pitää palkkatukea julkisen talouden kannalta riittämättömänä työllisyyskeinona. Kangasharjun mukaan palkkatuki lisää työllisyyttä ainoastaan tuen ollessa käynnissä ja se on kallis julkiselle sektorille.
– Nyt tarvitaan todella voimakkaita työmarkkinauudistuksia, koska kansainvälinen talous ei tuo kysyntäapua. Työmarkkinauudistukset määrittelevät, miten hallitusohjelmalle käy, Kangasharju sanoo.
– Koko hallitusohjelma seisoo tai kaatuu työllisyystavoitteen mukana, hän lisää.
Talouskasvu hiipuu maailmantalouden mukana
Etlan suhdanne-ennusteen mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 0,9 prosenttia. Ennustetta tämän ja ensi vuoden kasvusta on laskettu 0,3 prosenttiyksikköä alaspäin maaliskuun ennusteesta.
Etlan mukaan Suomen kasvua painaa ensisijaisesti maailmantalouden hidastuva kasvu.
– Koko meidän kansainvälinen talousympäristö vetää alas jossain määrin, ennustepäällikkö Lehmus sanoo.
Etla arvioi, että teknisen taantuman todennäköisyys on tänä vuonna 18 prosenttia ja ensi vuonna 48 prosenttia. Tekninen taantuma tarkoittaa kahta peräkkäistä bruttokansantuotteen negatiivisen kasvun vuosineljännestä.
– Sanoisin, että todennäköisyys on siis varsin suuri, ennustepäällikkö luonnehtii.
Talouskasvun pääpaino siirtyy kotitalouksien harteille, sillä viennin määrä heikkenee ensi vuonna selvästi.
– Kun kansainvälinen ympäristö hiipuu, niin ensi vuonna viennin ja tuonnin erotus vaikuttaa negatiivisesti talouskasvuun meidän ennusteessa. Näin ollen kaikki vastuu on kotimaisella kysynnällä, Lehmus sanoo.
Tutkimuslaitoksen mukaan riskit myös ennustettua huonommasta kehityksestä ovat merkittäviä, sillä "suurten negatiivisten shokkien" ennustaminen on vaikeaa.