Viime vuosina ulkomailta on Suomeen tuotu tuhansia löytökoiria. Esimerkiksi pelkästään toissa vuonna niitä tuli peräti 2 000.
Tällaista ulkomailta Suomeen adoptoitua koiraa on kutsuttu nimellä rescuekoira. Sana rescue viittaa englannin kieleen, jossa se tarkoittaa pelastamista. Pelastuskoirasta ei kuitenkaan ole kyse.
Suomen pelastuskoiraliiton toiminnanjohtaja Mika Soininen hymähtää. Sekaannuksia on sattunut.
– Joskus luullaan, että pelastuskoirat ovat rescuekoiria, sanoo Soininen.
Etsintätehtäviin koulutettu pelastuskoira on englanniksi search-and-rescue dog . Niiden tehtävä on löytää esimerkiksi metsään kadonneita ihmisiä.
Kun julkisuudessa esiintyy vielä kansainvälisiin etsintä- ja raivaustöihin erikoistunut Finn Rescue, on sekaannus valmis.
Kävisikö löytökoira?
Sekaannusten välttämiseksi olisi Kotimaisten kielten keskuksen mukaan paikallaan erottaa toisistaan pelastuskoira ja ulkomailta esimerkiksi seurakoiraksi Suomeen tuotu löytökoira eli rescuekoira.
– Kun itse ensimmäisen kerran kuulin puhuttavan rescuekoirasta, hämmästyin itsekin, että se on aivan jotain muuta kuin pelastuskoira, sanoo Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Henna Makkonen-Craig.
Makkonen-Craig kertoo, että viime aikoina kielineuvonnasta on kovasti kysytty rescuekoiralle suomenkielistä nimitystä. Sellainen voisi hänen mukaan olla esimerkiksi sana löytökoira tai ulkomailta tuotu löytökoira.
– Pelkkä löytökoira-sana ei ehkä ole riittävä. Siinä mielessä ulkomailta tuotu löytökoira voisi olla tarkempi, pohtii Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Henna Makkonen-Craig.
Makkonen-Craigin mukaan kannattaa pohtia käyttötilanteen mukaan, mitä ilmausta milloinkin käyttää. Ulkomailta tuotu löytökoira -ilmaus on varsin selkeä ja kertoo asiasta tietämättömälle, mistä on kyse. Rescuekoira taasen vaatii usein selittämisen.
Läheskään kaikkia vieraskielisiä ilmauksia ei voi suomen kieleen kääntää yhdellä sanalla. Tällainen on esimerkiksi pieni kauko-ohjattava miehittämätön helikopteri eli drooni. Sitä on yritetty suomentaa nelikopteriksi, minikopteriksi tai pienoiskopteriksi, mutta ne eivät ole oikein ottaneet tulta.
Niinpä yleiskieleen on jäänyt alkujaan englanninkielisestä drone-sanasta suomen kieleen muotoiltu drooni tai alkuperäisempi drone.
Löytökoirasta rescuekoiraksi
Kun kaduilla vapaana juossut, irrallaan oleva koira on vielä ulkomailla, se on siellä löytökoira tai katukoira. Kun koira tuodaan Suomeen, se muuttuu rescuekoiraksi.
– Omistajat puhuvat mielellään rescuekoirasta, eivät niinkään löytö- tai kulkukoirasta, kertoo Henna Makkonen-Craig.
Taustalla voi olla sama ilmiö, kun ennen puhuttiin vanhainkodista, mutta nykyään sama paikka on palvelutalo tai senioriasunto. Kun tietty sana saa liikaa epämiellyttäviä mielleyhtymiä, ihmiset alkavat korvata sitä toisella sanalla tai alkavat muuten välttää sanan käyttöä.
– Kovinkaan moni ei halua kulkukoiraa kotiinsa, tuumii Henna Makkonen-Craig.
Koirien tuominen Suomeen ulkomailta on nykyään kansainvälistä toimintaa. Suomessakin on useita järjestöjä, jotka eläimiä Suomeen tuovat.
– Kun toimitaan kansainvälisesti, on hyvin luontevaa, että sitä kautta tulee myös uusia ilmauksia.
Rescue kelpaa
Yksi lukuisista Suomeen ulkomailta koiria Suomeen tuovista järjestöistä on Rescueyhdistys Kulkurit. Se tuo Suomeen adoptoitavaksi koiria Romaniasta.
Yhdistyksen toiminnanjohtaja Salla Honkapää muistelee, että rescue-sana on ollut käytössä ulkomailta tuotujen löytökoirien yhteydessä ainakin 15 vuotta.
– En minäkään osaisi siihen sanoa suomenkielistä vastinetta.
Honkapää pyörittelee asiaa hetken, ja ehdottaa muotoa adoptoitu löytökoira tai ulkomailta adoptoitu löytökoira.
Varsinkin jälkimmäinen tuntuu Honkapään mielestä tolkuttoman pitkältä.
– Rescuekoira on selkeä ja napakka, ja näissä meidän piireissämme selkeä, sanoo Salla Honkapää.
Löytökissa ei olekaan rescuekissa
Rescue-sana on suomen kielessä käytössä pääasiassa vain silloin, kun puhe on koirista. Kissaan rescue-sanaa harvoin liitetään.
– Kissoista puhutaan vain, että on löytökissa. Tosi vähän kuulee puhuttavan rescuekissoista, sanoo Rescueyhdistys Kulkureiden toiminnanjohtaja Salla Honkapää.
Honkapään mukaan kissoja tuodaan ulkomailta paljon vähemmän kuin koiria, mikä selittäisi rescue-sanan olevan käytössä lähinnä puhuttaessa koirista.
– Minusta rescuekoira viittaa nimenomaan ulkomailta tuotuun adoptoituun koiraan. En ajattele, että se olisi jotenkin hieno termi, sanoo Honkapää.
Salla Honkapäällä on itsellään kolme rescuekoiraa. Yksi niistä on tuotu Virosta ja kaksi Romaniasta.
– Meidän yhdistys tuo Romaniasta Suomeen vuodessa noin 400–500 koiraa.
Honkapää näkee koirien maahantuonnin eettisenä asiana.
– Minä en tarvitse näyttelykoiraa tai varta vasten minulle jalostettua rotukoiraa, vaan haluan mieluummin antaa kodin jo olemassa olevalle kodittomalle koiralle.
Suomessa kodittomia koiria on Honkapään mukaan todella vähän ja tarjontaa niukasti.
– Sen sijaan Romaniassa on yli 2 miljoonaa koditonta koiraa. Minä haluan auttaa siellä, missä sille yksilölle on elämää kääntävä merkitys.
Riskit tiedostettava
Eläinlääkärit ovat olleet huolissaan koirien lisääntyvästä tuonnista ulkomailta. Erityisesti Venäjältä tuodut koirat voivat kantaa monenlaisia tauteja, eivätkä rokotustodistukset aina ole aitoja.
Myös koirien salakuljetus lisää vaarallisten tautien, kuten rabieksen uhkaa.
Eläinten maahantuontiin liittyykin lukuisia ehtoja. Niitä on selvitetty perusteellisesti Ruokaviraston sivuilla (siirryt toiseen palveluun).