1
Palkkatuen käyttöä lisätään, aktiivimallin leikkuri romutetaan
Palkkatuen käyttöä lisätään merkittävästi. Palkkatuki on rahaa, jonka työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle, joka palkkaa työttömän. Valtio maksaa palkkatukea ensi vuonna yli 77 miljoonaa euroa, mikä on 24 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019.
Työttömien aktiivimallin leikkuri poistetaan ensi vuoden alusta alkaen. TE-toimistot saavat roimasti lisärahaa esimerkiksi määräaikaishaastatteluihin ja nuorisotakuun edistämiseen. Osatyökykyisten työllistymistä tuetaan perustamalla erityinen työkykyohjelma.
2
Korkeakoulujen lisärahat täysimääräisenä jo ensi vuonna
Yliopistot saavat ensi vuodelle 40 miljoonan ja ammattikorkeakoulut 20 miljoonan euron lisäyksen perusrahoitukseensa. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksi palautetaan vuonna 2020, mikä kasvattaa korkeakoulujen rahoitusta entisestään.
Lisärahasta sovittiin jo hallitusneuvotteluissa. Elokuussa ministeriöiden välille syntyi kuitenkin kiistaa siitä, tulevatko kaikki lisärahat käyttöön heti ensi vuonna vai jaksottain.
Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin hallitus ehdottaa 80 miljoonan euron lisämäärärahaa ensi vuodelle.
3
Kansallispuistoja kunnostetaan, kävelyä ja pyöräilyä tuetaan
Luonnonsuojeluun on varattu ensi vuodelle 100 miljoonaa euroa lisärahaa. Osa lisäyksistä on pysyviä ja osa kertaluonteisia menoja.
Tällä lisärahoituksella esimerkiksi elvytetään vaelluskalakantoja, ennallistetaan soita ja kunnostetaan retkeilyalueita ja kansallispuistoja.
Polttoainevero nousee elokuussa 2020 niin, että bensan hinta nousee noin 6 senttiä litralta. Vastaavasti sähköautojen latausverkoston kasvattamiseen varattu määräraha yli kolminkertaistetaan. Myös kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on luvassa ensi vuonna 21 miljoonaa.
Valtio tukee asuinkerrostalojen energiaremontteja ensi vuonna 20 miljoonalla eurolla.
4
Eläkeputki alkaa aiempaa myöhemmin
Eläkeputken alaikäraja nousee odotetusti ensi vuoden alusta. Jatkossa vuonna 1961 tai myöhemmin syntyneen pitää olla täyttänyt 62 vuotta, jotta hänellä on oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin eli niin sanottuun eläkeputkeen. Samalla työnantajan omavastuun raja lisäpäivien päivärahamenoista kasvaa yhdellä vuodella.
5
Limsa ja tupakka kallistuvat, alkoholin verotukseen ei vielä kosketa
Ensi vuonna virvoitusjuomien verotusta kiristetään 25 miljoonalla eurolla ja tupakan verotusta 50 miljoonalla. Veronmaksajien keskusliitto arvioi, että tupakka-aski kallistuu noin 50 senttiä ja 1,5 litran limsapullo noin 10 senttiä.
Alkoholin verotus kiristynee vasta myöhemmin tämän hallituskauden aikana.
Pienituloisimmille veronkorotuksia korvataan alentamalla tuloveroja 200 miljoonalla eurolla. Hallituksen mukaan tavallisten kotitalouksien verotus ei siis juuri muutu.
6
Yritystukiin ei vielä mittavia leikkauksia
Hallitus on tavoitellut leikkauksissa ympäristölle haitallisten yritystukien karsimista, mutta vielä ensi vuoden budjetissa näihin ei merkittävästi kajota.
Nyt julkistetussa ensimmäisessä vaiheessa yritystukien leikkaus toteutetaan poistamalla asteittain parafiinisen dieselöljyn veronalennus, 120 miljoonaa euroa.
Yritystukia tarkastellaan uudelleen jatkotyössä, jossa hallitus ilmoittaa tavoittelevansa ympäristö- ja ilmastovaikutuksiltaan haitallisten tukien merkittävää leikkausta. Jatkotyön perusteella päätökset tehdään syksyllä 2020.
Luonnonsuojeluliiton arvion mukaan ympäristölle haitallisten tukien kokonaissumma on noin 3,5 miljardia euroa vuodessa.
7
Ensi vuonna 80 poliisia lisää
Ensi vuonna poliisien määrä nousee 80 henkilötyövuodella. Nyt poliiseja on noin 7 320. Tavoite vuoteen 2022 mennessä on 7500. Budjettiriihen neuvottelutulos ei kerro, lisätäänkö ensi vuonna poliisikoulutuksen vuotuista aloituspaikkamäärää sadalla, kuten valtiovarainministeriö esitti budjettiehdotuksessaan.
8
Tulevaisuusinvestoinnit puolittuivat
Hallitusohjelmassa luvattiin enintään kolmen miljardin väliaikaisia satsauksia "tulevaisuusinvestointeihin". Alun perin ensi vuonna oli tarkoitus käyttää tulevaisuusinvestointeihin 1,5 miljardia, mutta summa puolittui 750 miljoonaan.
Suuren osan summasta haukkaa ensi vuodelle luvattu 256 miljoonan euron investointi koulutukseen ja osaamiseen.
Tulevaisuusinvestointeja on kaavailtu rahoitettavan valtion omaisuutta myymällä.
Tarkoitus on esimerkiksi edistää digitalisaatiota, lisätä Business Finlandin avustusvaltuuksia ja tukea kivihiiltä korvaavia energiamuotoja sekä kiertotaloutta.
