Jämtlanninpystykorva Tinka on tyypillinen syksyn tapaus. Runsaat kaksi vuotta vanha narttu oli haukkumassa hirviemää ja kahta vasaa Pielaveden Vaaraslahdessa, kun sen kimppuun käytiin.
Koiran omistaja Arto Pelkonen on vakuuttunut, että kyseessä oli susi.
– Niskassa ja selässä lähellä häntää on ihan selvät puremajäljet, Pelkonen sanoo ja näyttää ilkeännäköisiä haavoja.
Tapahtumapaikasta on kilometri metsätyömaalle, jossa monitoimikoneen kuljettaja näki samana aamuna kaksi sutta.
Alueella on jo parin viikon ajan liikkunut susilauma, joka Luonnonvarakeskuksen (Luke) riistahavaintorekisterissä kulkee Revonlahden lauman nimellä. Yksi lauman susista on Lumiksi ristitty naaraspentu, joka on pannoitettu viime keväänä.
Puhdasrotuisen koiran korvaussumma vähintään 1 600 euroa
Tinkalla oli onnea, sillä se selvisi antibioottikuurilla. Muille vastaavanlaisessa tilanteessa olleille koirille on tämän syksyn aikana käynyt huonommin.
Viranomaisten mukaan Pohjois-Savossa on parin viikon aikana menettänyt susien hampaissa henkensä jo kaksi metsästyskoiraa, yksi Pielavedellä ja toinen Kiuruvedellä. Pohjois-Karjalassa sudet ovat puolestaan tappaneet kolme karhunmetsästyksessä mukana ollutta koiraa.
Viranomaiset tutkivat kaikki hakemukset, joissa koiravahingon epäillään olevan susien aiheuttama. Mikäli epäily varmistuu vahinkopaikkatutkimuksessa, valtio maksaa hakijalle asetuksessa määritellyn korvauksen.
Perusarvo puhdasrotuiselle koiralle on 1 600 euroa. Korvaussummaa nostaa esimerkiksi se, jos koira on muotovalio, se on koulutettu metsästyskoiraksi, tai jos sillä on hyväksytty taipumuskoesuoritus.
Suomessa oli vuonna 2018 yhteensä 34 rekisteröityä suden aiheuttamaa koiravahinkoa. Määrä on pienempi kuin sitä edeltävien vuosien aikana, jolloin susien kynsissä vahingoittui vuosittain 45–50 koiraa.
Myös valtion korvaamien susien aiheuttamien koiravahinkojen korvaussummat ovat vaihdelleet. Huippuvuosi oli 2017, jolloin valtio korvasi vahinkoja runsaalla 156 000 eurolla.
Valtio on kuluvan vuoden aikana korvannut kymmenestä susien aiheuttamasta koiravahingosta lähes 38 000 euroa. Summasta lähes puolet on maksettu Pohjois-Karjalassa tapahtuneista vahingoista.
Pohjois-Karjalan riistapäällikön Juha Kuittisen mukaan kyseessä ei ole kuitenkaan koko totuus, sillä kaikki tapahtuneet koiravahingot eivät näy viranomaisten ylläpitämässä riistavahinkorekisterissä.
– Jos koiralle on otettu vapaaehtoinen vakuutus, siitä ei ole mahdollista hakea korvausta valtiolta.
Luke arvioi Suomen susikannaksi pari sataa sutta
Tapaukset, joissa sudet ovat tappaneet tai vahingoittaneet koiria, jakautuvat Luken mukaan karkeasti puoliksi metsästystilanteissa ja kotipihoilla tapahtuneisiin vahinkoihin. Metsästyksen yhteydessä vahinkoja kohdistuu pääosin ajokoiriin ja hirvikoiriin, kun taas kotipihoilta sudet ovat vieneet lähinnä suomenpystykorvia.
Lukessa on arvioitu (siirryt toiseen palveluun), että selityksenä ovat erirotuisten koirien haukkumiskäyttäytyminen eri tilanteissa. Pystykorvat vartioivat äänekkäästi omaa aluettaan pihalla, kun taas metsästyskoirat haukkuvat nimenomaan metsästystilanteessa. Sudet puolestaan kuulevat haukkuvan koiran äänen jo pitkän matkan päästä.
Tällaisia kuulevia korvapareja oli Luken tuoreimman arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) maaliskuussa Suomessa 185–205 kappaletta. Määrä on lisääntynyt edellisvuodesta kymmenkunta prosenttia.
Poliisi: "Siedätyshoitoa"
Susien lisääntynyt liikkuminen on tänä syksynä näkynyt ensimmäistä kertaa Pielaveden Vaaraslahdessa. Pielaveden ja Kiuruveden rajamailla on jo parin viikon ajan kuljeskellut susilauma.
Vaaraslahden petoyhdyshenkilö Esa Lappi on saanut kylän alueella kiertelevistä susista tietoonsa jo puolenkymmentä näköhavaintoa. Suurin osa havainnoista on metsäautoteiden varsilta, mutta yksi kohtaaminen on tapahtunut myös pihapiirissä.
Lapin mukaan sudet ovat herättäneet kyläläisissä pelkoa ja hämmennystä.
– Tämä herättää kyläläisissä ihan pelkotiloja, että tulevatko sudet päälle ja tekevätkö ne jotain. Tämä on meidän kylällä täysin uusi asia.
Vastaavanlaisia tuntemuksia on monilla muillakin alueilla, joissa susia ei ole aiemmin ollut. Itä-Suomen poliisi puolestaan ennakoi uusia konflikteja, jos susilauma jää Varaslahden alueelle.
– Riskit konflikteihin tulevat varmuudella kasvamaan, jos eläimet jäävät pyörimään alueelle, ja jos ne käyttäytyvät kuten ovat nyt käyttäytyneet, ennustaa Itä-Suomen poliisin eräyhdyshenkilönä toimiva rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen.
Hän arvioi, että kyse on 2–6 suden laumasta. Kyläläisille kyse on hänen mukaansa eräänlaisesta siedätyshoidosta.
– Jos eläimet jäävät alueelle, niiden kanssa on vain opittava elämään.
Viisaampi väistää?
Pohjolaisen kanssa samaan metsästysseuraan kuuluvaa Arto Pelkosta tällaiset puheet eivät hymyilytä.
– Se kun yhden kerran käy johonkin pieneen lapseen kiinni, niin siinä on konfliktia, hän synkistelee.
Pelkosen mukaan syntynyt tilanne huolestuttaa koiran kanssa liikkuvia metsästäjiä, jotka haluaisivat pian aloittaa hirvenmetsästyksen.
–Kun hirvikoira haukkuu, niin se on kuin vellikelloa soittaisi sille sudelle, että tulepa syömään.
Pelkonen ottaa esille myös alueella asuvat lapset.
– Pienet lapset odottavat pimeässä koulukyytejä ja sudet pyörivät vieressä. Kyllähän se vähän huolestuttaa.
Vastaavanlaisia ajatuksia on ollut Pielaveden pohjoisrajan takana Kiuruvedellä, jossa kaupunki on huoltajien aloitteesta järjestänyt Rytkyn kouluun ylimääräisen "susikyydin".
Kuukauden kestävän järjestelyn piirissä on kymmenkunta lasta.
– Lapset ovat suhtautuneet tilanteeseen fiksusti ja asiallisesti, eikä pelkoa ole ollut, kiittelee koulunjohtaja Sanna Falck.
Rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolaisen mukaan virkavalta puuttuu asiaan, jos ihmisten henki tai turvallisuus on vaarassa. Sitä ennen maltti on valttia.
– Koiria ei kannata viedä metsään alueella, jossa tietää olevan susia, varsinkin jos ne sudet ovat aiheuttaneet vahinkoa koti- tai tuotantoeläimille. Viisaampi väistää, sanotaanko näin.
Lue lisää:
Suomessa on nyt noin 200 sutta pentuineen – Katso kartalta, millä alueilla sudet liikkuvat
Susikannan uusi hoitosuunnitelma tähtää vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja susien parempaan sietämiseen