Hallituksen budjettiriihessä päätettiin, että ensi vuonna valtio ottaa kaksi miljardia euroa lainaa.
Juuri nyt velan ottaminen on halpaa, itse asiassa halvempaa kuin koskaan aikaisemmin.
Käytännössä lainarahan valtion kassaan ottaa Valtionkonttori. Sen toimialajohtaja Teppo Koiviston mukaan Suomi laski elokuussa liikkeelle velkapapereita, jotka menivät hyvin kaupaksi, vaikka korko oli ennätyksellisen halpa.
Korko oli -0,734 prosenttia.
Se on Koiviston mukaan vähemmän kuin koskaan Suomen historiassa.
Itse asiassa Valtiokonttori tuli tehneeksi eräänlaisen maailmanennätyksen.
Koiviston mukaan mikään valtio ei ole aikaisemmin saanut näin halpaa viiden vuoden täysin uutta lainaa. Tosin syyskuussa Saksa sai -0,88 prosentin korolla laajennettua vanhaa lainaohjelmaansa.
Velkamäärä kasvaa, korkomenot laskevat
Miinuskorkojen maailmassa valtio ei maksa sijoittajille korkoa. Päinvastoin – sijoittajat ovat valmiita maksamaan valtiolle yhä enemmän saadakseen hyvän riskin lainapapereita salkkuunsa.
– Nyt eletään hyvin erikoisessa markkinaympäristössä. Sijoittajat ovat valmiita maksaamaan turvallisista, hyvän luottoluokitusten sijoituksista vähän ylimääräistä. Tämä alentaa korkomenoja, Koivisto sanoo.
Lainarahaa olisi ollut Suomelle tarjolla lähes 14 miljardia euroa. Valtiokonttori otti velkaa "vain" kolme miljardia.
Kuten yleensäkin, maailmanennätykset vaativat taitoa, mutta myös onnea.
Korkomarkkinat olivat laskeneet entisestään kesän aikana. Suomen onneksi koitui se, että täällä oltiin hakemassa lainarahaa markkinoilta heti kesälomien jälkeen, ennen muita valtiolainojen liikkellelaskuja.
Toistaiseksi muut lainaa hakevat maat eivät ole ehtineet lyödä ennätystä.
Kesäkuussa liikkeellä ollut Itävaltakin sai viiden vuoden lainaa miinuskorolla, mutta 0,3 prosenttiyksikköä kalliimmalla kuin Suomi.
Korkomenot putosivat 90-luvun tasolle
Kahden miljardin lisävelka nostaa valtion velan ensi vuonna 108 miljardiin euroon.
Velkapotin kasvusta huolimatta lainoista maksettavien korkojen kokonaismäärä (siirryt toiseen palveluun) laskee. Suomen lainoista maksamat korot ovat tänä vuonna 1,18 miljardia euroa. Ensi vuonna korkokulujen odotetaan laskevan 0,97 miljardiin.
Korkomenot ovat nyt 1990-luvun alun tasolla, vaikka velkaa oli silloin vain noin kahdeksasosa nykyisestä.
Korkomenojen lasku voi myös jatkua.
– Jos korkotaso pysyy näillä tasoilla tulevina vuosina, vanhojen lainojen jälleenrahoittaminen edullisemmin ehdoin tulee painamaan korkomenoja alaspäin myös vuodesta 2021 eteenpäin, Koivisto sanoo.
Vaikka korot ovat nyt houkuttelevan matalalla, valtio hakee rahoitusta lainan lisäksi omaisuuden myynneillä. (siirryt toiseen palveluun) Hallitus kertoi budjettiriihen jälkeen, että tulevaisuusinvestointeja rahoitetaan pääosin valtion omaisuuden myynnillä, josta päätetään myöhemmin.