Tietokoneen näytölle piirtyy vaatimaton viiva.
Sen ulkonäkö hämää: ihmiskunnan kohtalo riippuu isolta osin käppyrän suunnasta.
Kuva kertoo Kiinan hiilidioksidipäästöjen tasosta.
Tietokone taas kuuluu kansainvälisesti arvostetulle Kiinan päästöjen raportoijalle, ympäristöjärjestö Greenpeacen energia-analyytikolle Lauri Myllyvirralle.
Juuri nyt ei näytä hyvältä.
– Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Kiinan päästöt kasvoivat neljä prosenttia, mikä tarkoittaa melkein prosenttiyksikön lisäystä globaalien päästöjen kasvuvauhtiin, hän sanoo.
Kiinan merkitys ilmastonmuutoksen kannalta on valtava, sillä maa tuottaa yksin yli neljänneksen maailman päästöistä.
Kiinan päästöt saattavat kasvaa kuukaudessa Suomen vuosipäästöjen verran.
Myllyvirran työnä on seurata Aasian supervallan ilmansaasteiden ja kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä. Sitä varten hän asui vuosia pääkallopaikalla Pekingissä.
Myllyvirralla ja Greenpeacen Kiinan-tiimillä on pääsy esimerkiksi finanssilaitosten dataan maan teollisuudesta sekä Kiinan tullin kauppatilastoihin.
Niiden perusteella saa piirrettyä virallisia tilastoja tarkemman kuvan Kiinan kehityksestä.
Datasta selviää, että sementti- ja terästehtaiden piiput syytävät nyt savua taivaalle entistä tiuhempaan tahtiin.
Syynä on visainen pulma, jota maata johtava itsevaltainen kommunistinen puolue yrittää ratkoa.
Paluu vanhaan edessä?
Kiinalla on edessä liuta tärkeitä kansallisia merkkipäiviä, kuten kansantasavallan 70-vuotisjuhla lokakuussa ja kommunistisen puolueen 100-vuotisjuhla vuonna 2021.
Talouskasvu sakkaa ikävästi juhlallisuuksien aattona. Huhti-kesäkuussa Kiinan talous kasvoi 6,2 prosenttia, mikä on heikoin luku 27 vuoteen.
Uutiskanava CNN:n mukaan valmiiksi heikkoa talouskasvua kurjistaa kauppasota Yhdysvaltain kanssa.
Keskushallinto on päättänyt turvautua perinteisiin elvytyskeinoihin: kiinteistöjen rakentamiseen ja infrastruktuurihankkeisiin.
Myllyvirran mukaan tämä näkyy jo selvästi sementin ja teräksen kysynnässä – ja teollisuuden päästöjen kasvuna.
Hän huomauttaa, että Kiina on pyrkinyt viime vuosina modernisoimaan talouttaan. Savupiipputeollisuuden tilalle on haluttu kasvua palveluista, yksityisestä kulutuksesta ja korkeasta teknologiasta.
Iso kysymys onkin nyt se, onko Kiinan talouspolitiikan linja muuttunut pysyvämmin suosimaan taas savupiipputeollisuutta.
– Vai onko kyse siitä, että keskusjohto haluaa pehmentää talouden rakennemuutoksen vaikutusta kotimaassa ja saada näyttävät bkt:n kasvuluvut kansallisten merkkipäivien sekä 5-vuotissuunnitelmakauden päättymisen vuoksi, Myllyvirta pohtii.
Joka tapauksessa Kiinan päästöjen kasvu luo lisää painetta kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin.
Kuka kirittäisi Kiinaa?
Pariisin sopimusta ei saataisi aikaan, mikäli sitä yritettäisiin nyt.
Tähän sävyyn ovat ilmastoneuvottelijat kuvanneet kansainvälisen ilmastopolitiikan tilaa.
Tilanne on vaikeutunut erityisesti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin myötä.
Yhdysvaltain edellinen presidentti Barack Obama sitoutti Kiinan presidentin Xi Jinpingin mukaan Pariisin ilmastosopimukseen ja päästörajoituksiin.
Trump on julistanut Kiinalle kauppasodan, purkanut Yhdysvaltain päästörajoituksia ja luvannut irrottaa maan kokonaan Pariisin sopimuksesta.
Myllyvirta arvioi, että Yhdysvaltain johtajuuden katoaminen on jo vähentänyt Kiinan intressiä kansainvälisiin sitoumuksiin.
Katseet ovat kääntyneet Euroopan unioniin.
– EU:lla on tosi vahva rooli siinä, että asetetaan rima ilmastojohtajuudelle. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa tarvittaisiin nyt ehdottomasti positiivisia voimia, kun Yhdysvallat on poissa pelistä, Myllyvirta sanoo.
Maiden halukkuutta uusiin päästövähennyslupauksiin testataan maanantaina New Yorkissa.
EU haparoi omissa tavoitteissaan
Maailman johtajat kokoontuvat New Yorkiin YK:n pääsihteerin António Guterresin kutsusta. Guterres on vaatinut maita esittämään selkeitä lupauksia päästövähennyksistä, ei kauniita puheita.
EU:n kannalta tilanne on tukala.
Yrityksestä huolimatta EU ei ole saanut sovittua omaa pitkän aikavälin ilmastotavoitettaan, joka oli alun perin määrä julkistaa New Yorkissa.
Tavoitteena on päästöjen ja hiilinielujen tasapaino, eli ilmastoneutraalius vuonna 2050. Sopua ovat jarruttaneet Puola, Unkari, Tsekki ja Viro.
Paineet ovat nyt EU:n puheenjohtajana toimivan Suomen harteilla. Kuinka kiusallista on, että EU joutuu menemään kokoukseen tyhjin käsin, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.)?
– Muita maita tietysti kiinnostaa, miten EU:n ilmastotavoitteet etenevät. Me voimme kertoa, että meillä on vuoden 2050 tavoite hyvin lähellä, Mikkonen vastaa.
Vastaan pullikoivat maat yritetään taivutella tavoitteen taakse loppuvuoden aikana sopeutumisrahaston avulla. Mikkonen huomauttaa, että Suomi on kokouksessa hyvässä asemassa.
Yhtenä harvoista maista Suomi on saanut kokoukseen oman puheenvuoron. Syynä on kansainvälisesti kunnianhimoinen tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.
Suomen puheen pitää tasavallan presidentti Sauli Niinistö. New Yorkin kokous pohjustaa samalla YK:n virallisia ilmastoneuvotteluita, jotka jatkuvat Chilessä loppuvuodesta.
Aurinkovoima etenee Kiinassa
Vaikka kansainväliset ilmastoneuvottelut etenevät tahmeasti, talouden ja teknologian saralla tapahtuu paljon myös edistystä.
Esimerkiksi Kiinassa aurinkovoima on halventunut niin paljon, että uudet hankkeet kilpailevat hintatasossa hiilivoiman kanssa, kertoo Myllyvirta.
Tämä on johtanut siihen, että Kiinaan on rakennettu kahden viime vuoden aikana selvästi enemmän aurinkoenergiakapasiteettia kuin hiili- ja kaasuvoimaloita.
Ja vaikka Kiinan päästöt ovat kääntyneet uuteen nousuun, kehitys on kuitenkin ollut selvästi parempaa kuin miltä vuosikymmen sitten näytti.
Myllyvirran mukaan Kiina on edellä Pariisin sopimuksen kansallisia tavoitteitaan.
– Uusiutuvan energian investoinnit ovat tavoitteiden edellä. Myös hiilidioksidi-intensiteetin vähentäminen ja co2-päästöjen kasvun taittaminen ovat edellä aikataulustaan, hän sanoo.
Kiina voisi siis ilmoittaa New Yorkissa uusista päästörajoituksista, jos haluaisi.
Tekemistä piisaa, sillä hiilen ylivoima maan energiantuotannossa on edelleen murskaava.
Uutistoimisto Reutersin mukaan hiilellä tuotettiin Kiinassa viime vuonna vajaat 60 prosenttia kaikesta energiasta, kun uusiutuvan energian, maakaasun ja ydinvoiman yhteenlaskettu osuus oli 22 prosenttia.
Muiden suurvaltojen tavoin Kiina rakentaa energia- ja ilmastopolitiikkansa lopulta kansallisten tarpeiden näkökulmasta.
Tässä piilee myös maailman toivo.
Kiinan keskusjohdon on pakko vähentää saastuttavimpien kivihiilivoimaloiden käyttöä, jotta kaupunkien ilmanlaatu paranisi.
Kansa kun on altis kapinoimaan, jos hengitysilma on pilalla.
Lue myös:
Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys – tutki, kuka päästöistä oikeastaan on vastuussa
Näkökulma: Miksi pienentäisin päästöjäni, kun kiinalaiset ja intialaiset saastuttavat kuitenkin?