1. Vain Suomenlinna ja Linnanmäki suositumpia
Keskellä Helsingin Töölöä sijaitseva arkkitehtiveljesten Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema Temppeliaukion kirkko on Suomen suosituin arkkitehtuurinähtävyys ja kaiken kaikkiaan Suomen kolmanneksi suosituin turistikohde (siirryt toiseen palveluun)Suomenlinnan ja Linnanmäen jälkeen.
Viime vuonna Temppeliaukion kirkossa vieraili yli 850 000 matkailijaa. Vilkkaimpina päivinä kallioon sisälle louhittua kirkkoa ihmettelee yli 10 000 kävijää.
Vuoden 2017 alusta alkaen Temppeliaukion kirkko alkoi pyytää kolmen euron sisäänpääsymaksua turisteilta. Se ei kuitenkaan hillinnyt turistivirtaa, sillä kirkko teki jo samana vuonna kävijäennätyksen (siirryt toiseen palveluun).
Viime kesästä lähtien kalliokirkossa on työskennellyt myös nimenomaan matkailijoiden kohtaamiseen keskittyvä turistipappi. (siirryt toiseen palveluun)
2. Vieraslistalla valtaapitäviä ja maailmantähtiä
Temppeliaukion kirkon käytävää pitkin on kävellyt nimekäs joukko tunnettuja henkilöitä. Toukokuussa 1976 Temppeliaukion kirkossa vieraili Ison-Britannian kuningatar Elisabet II. Helsingin sanomat kirjoitti tuolloin, että kuningatar tähyili niska kenossa milloin kuparilangalla koristettu kattoa, milloin kallioseinämiä.
Vuonna 1982 Temppeliaukion kirkossa vieraili Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter, joka kirjoitti nimensä suurella käsialallaan kirkon sakastissa säilytettävään erityiseen vieraskirjaan.
Seuraavana vuonna Intian pääministeri Indira Gandhi vieraili kirkossa omasta toivomuksestaan.
Myös pohjoismaiden kuninkaalliset ovat olleet tuttuja vieraita Töölössä.
Kun etelä-afrikkalainen rauhannobelistiarkkipiispa Desmond Tutu saapui vierailulle Temppeliaukion kirkkoon 2011, halusi hän itse soittaa urkuja.
Temppeliaukion kirkossa ovat konsertoineet myös monet nimekkäät maailmantähdet, kuorot ja orkesterit. Esimerkiksi espanjalaistenori José Carreras ja amerikkalaissopraano Barbara Hendricks ovat päässeet kokeilemaan kivikirkon poikkeuksellista akustiikkaa.
3. Puheenjohtajan ääni ratkaisi rakennuspäätöksen
Vielä joulukuussa 1967 Temppeliaukion kirkon rakentamispäätös oli vaakalaudalla.
Kirkkovaltuuston pitkäksi venähtäneessä kokouksessa äänestettiin siitä, aletaanko kirkkoa rakentaa vai palautetaanko jo moneen kertaan muutetut suunnitelmat vielä kertaalleen kirkkohallintokunnalle tutkittavaksi.
Äänet menivät äänestyksessä tasan 44–44, joten puheenjohtajan rakentamista puoltava ääni ratkaisi tiukan äänestyksen.
Timo ja Tuomo Suomalaisen voittamasta arkkitehtikilpailusta (1961) kirkon valmistumiseen kesti lopulta aikaa kaikkiaan melkein yhdeksän vuotta. Kirkko vihittiin käyttöönsä mikkelinpäivänä 1969.
4. Kalliokirkko mammuttikirjasarjan ainoa suomalaisrakennus
Lukuisien kotien kirjahyllyistä löytyy edelleen kahdeksanosainen Maailman nähtävyydet -kirjasarja.
Alkujaan Italiassa vuonna 1978 nimellä I Cento Monumenti ilmestynyt kokoelma tarjoilee tuhansien sivujen verran maailman kulttuurihistoriaa Intian Taj Mahalista Pariisin ikoniseen Eiffel-torniin.
Temppeliaukion kirkko on ainoa suomalaisrakennus, joka esitellään kirjasarjassa. Arkkitehdit Timo ja Tuomo Suomalainen pitivät kokoelmaan pääsyä suurena kunnianosoituksena.
Temppeliaukion kirkkoa kuvaillaan kirjan sivuilla poikkeuksellisena rakennuksena, jossa järki ja rationaalisuus loivat ihanteellisen paikan niille mystisille ilmiöille, jotka pakenevat rationaalisia selityksiä.
5. Auringonvalo maalaa ainutlaatuisen alttaritaulun
Seurakunnasta kerrotaan, että joskus keväisin kun aurinko paistaa matalalta, kirkon kattoikkunoista siivilöityvä valo heijastaa kallioseinälle väliaikaisen taianomaisen hienon alttaritaulun.
Tuo auringon luoma taideteos syntyy, kun teräsbetonia olevien kattopalkkien ja poikkikaaren varjot piirtävät alttarille taakse raamatullisen ristirivistön. Kuin itse Golgatan.
Valon ja varjon efekti on erityisen voimakas aamupäivällä yleensä juuri kristinuskon tärkeimmän juhlan, pääsiäisen, aikaan.
Silloin kuorolaiset ovat sanoneet kaivanneensa aurinkolaseja pystyäkseen näkemään nuotteja.
6. Kirkonkellot kajahtavat hiljaa piilokaiuttimista
Kirkon alkuperäisiin suunnitelmiin kuului korkea kellotorni, mutta se päätettiin jättää rakentamatta, kuten myös suurin osa Suomalaisten piirtämistä kirkon oheistiloista.
Tästä syystä Temppeliaukion kirkonkellot on soitettu aina nauhalta. Kirkon kellojen melodiat on säveltänyt Töölössä asunut professori Taneli Kuusisto.
Kirkonkellot äänitettiin Kaartinsoittokunnan orkesterin putkikelloilla ja suntion tehtävänä on ollut soittaa kelloja nauhalta oikeaan aikaan.
Nykyään Temppeliaukiolla soitetaan kelloa vain ennen sunnuntaimessua sekä pyydettäessä hautajaisten ja häiden yhteydessä.
Kirkonkellojen nauhoitettu sointi ei juurikaan kuulu ulkokivimuuriin kiinnitetyistä kaiuttimista ympärillä asuville töölöläisille.
Onko sinulla muistoja kohutusta ja kehutusta kivikirkosta? Ota osaa keskusteluun. Aiheesta voi keskustella tänään 24.9.2019 kello 21.00 saakka.
Jutun lähteenä on käytetty Maila Mehtälän Temppeliaukio – kirkko Suursaaresta lähteen (2003, WSOY) -teosta sekä Temppeliaukion kirkon pitkäaikaisen työntekijän, johtavan kanttorin Leena Tiitun haastattelua.
Töölön seurakunta juhlii 50 vuotta täyttävää kirkkoaan useissa kaikille avoimissa maksuttomissa tilaisuuksissa. Juhlamessu järjestetään sunnuntaina 29.9. ja se televisioidaan.
Lue myös: