Torstai-illan A-talkissa puitiin tuoretta budjettiriihtä. Keskustelua kuumensivat erityisesti hallituksen työllisyystavoitteet, sillä työllisyystoimia on kritisoitu riittämättömyydestä.
Pääministeri Antti Rinne (sd.) puolusti lujasti hallituksen työllisyystoimia.
– Pistän pääni pantiksi siitä, että ensi vuoden elokuussa on vähintään 30 000 uutta työllistä, jotka valtiovarainministeriö on arvellut toteutuneen, Rinne sanoi A-talkissa.
Hetkeä myöhemmin hän kuitenkin tarkensi, että ensi elokuussa on päätökset uusista työllisistä.
– Tähän liittyy se, että valtionvarainministeriö arvioi, pitävätkö luvut paikkansa vai eivät.
Ensi vuoden budjettiriihessä pitäisi siis olla selkeä näkymä työllisyyden parantumisesta, jotta hallituksen kaavailemat menolisäykset toteutuisivat.
Rinteen mukaan tavoitteena on, että "päätösperäisiä työpaikkoja on 60 000 tämän vaalikauden lopussa". Rinne sanoi viime viikonloppuna Iltalehden (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa, että hallitus seuraa tätä 60 000:tta. Suhdanne saattaa vaikuttaa sillä tavalla, että perusuran ennusteet muuttuvat, hän sanoi lehdelle. Työpaikat on tarkoitus luoda hallituksen omilla päätöksillä.
Keiden verotus kiristyy?
Keskustelussa puitiin myös sitä, kiristyykö pieni- ja keskituloisten verotus. Opposition Petteri Orpo (kok.) vetosi Veronmaksajien keskusliiton tietoihin, joiden mukaan keskituloisen palkansaajan verotus kiristyy noin 160 euroa.
Rinteen mukaan valtiovarainministeriön alustavat laskelmat, joita ei ole vielä julkaistu, osoittavat kuitenkin toista.
– 70 prosenttia suomalaisista saa ostovoimaan vahvistusta, eli ostovoima lisääntyy, sanoi Rinne.
Hänen mukaansa kaikista rikkaimpien ostovoima ei kehity, mutta kaikki muut saavat ostovoimaan vahvistusta.
Hallituksen koko budjettiesitys julkistetaan 7. lokakuuta.