Luulitko, että suomalaiset ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja karttavat pikamuotia?
Harhaluulosta ei käy syyttäminen, onhan vaateteollisuuden aiheuttamasta ympäristökuormituksesta puhuttu pitkään. Todellisuudessa vaatteita ostettiin viime vuonna entistä enemmän entistä halvemmalla.
Asenteet muuttuvat hitaasti. Sen ovat saaneet huomata myös vaatelainaamot, joista on povattu suosittua vaihtoehtoa ostamiselle.
Niiden asiakasvirta on kuitenkin pysynyt toistaiseksi vähintäänkin maltillisena.
Ylen haastattelemat asiantuntijat uskovat vaatelainaamoiden potentiaaliin, mutta matka menestykseen on töyssyinen.
Omistamisesta vaikeaa päästää irti
Lainaamiskulttuuriin siirtyminen ottaa aikansa, koska omistaminen on suomalaisille vielä keskimäärin tärkeää.
Tämä johtuu Aalto-kauppakorkeakoulun ohjelmapäällikön Laura Sivulan mukaan maamme historiasta, jossa on vielä vastikään ollut taloudellista niukkuutta. Omaisuuden kautta on osoitettu perinteisesti oma varallisuusaste, hyvinvointi ja sosiaalinen asema.
Vaatteet voivat tuntua erityisen henkilökohtaisilta ja siksi niiden jakaminen arveluttaa monia. Juhlavaatteita on toki haettu vuokraamoista jo pitkään, mutta arkivaatteiden jakaminen muiden kaupunkilaisten kanssa on vielä uutta.
Oululaisessa Mallaamossa ja vaatelainaamoketju Vaatepuussa on huomattu, että monet suhtautuvat lainaamiseen aluksi ennakkoluuloisesti. Kun lainaamiseen tottuu, tulee siitä luonteva osa arkea.
Entistä laajemman suosion saavuttamiseksi lainaamoiden liiketoimintaa pitäisi asiantuntijoiden mukaan vielä viilata.
Suomalainen törsää elektroniikkaan
Suomessa toimivat vaatelainaamot keskittyvät pääosin suomalaisiin brändeihin ja hyväksyvät valikoimaansa vain eettisestä ja ekologisesta näkökulmasta kestävästi tuotettuja vaatteita.
Design-luomuksista koostuva valikoima voi olla ongelmallinen, koska suomalaiset eivät varsinaisesti elä ja hengitä muodista. Ostovimmassa lähdetään vaatteiden sijaan hiplailemaan mobiililaitteita.
Vaatteisiin suomalaiset käyttävät rahaa tulotasoonsa nähden neljänneksi vähiten Euroopassa. Suomea enemmän pihistellään vain Tanskassa, Ranskassa ja Kreikassa, selviää Muoti- ja urheilukauppa ry:n tilastoista.
– Italiassa käytetään tonni kenkiin, että tulisi huomatuksi. Suomalainen hakee mukavuutta ja ostaa mieluummin hyvän television, toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää sanoo.
Vaatteisiin käytetyn rahamäärän pienuutta selittää myös se, ettei töihin välttämättä mennä enää kalliissa puvussa vaan farkuissa ja hupparissa.
Design ei kiinnosta markettikansaa
Monille ekologisuudesta kiinnostuneille suomalainen design on ensisijainen valinta, mutta enemmistö shoppailee vaatteensa lähimarketista.
Kaupan liiton viime vuonna tekemän selvityksen mukaan suomalaisten eniten käyttämä vaatekauppa on Prisma ja hyvänä kakkosena tulee K-Citymarket. Myös halpavaateketju Hennes & Mauritz sekä verkkokauppa Zalando ovat käytetyimpien vaateliikkeiden top viidessä.
Suomalaiset suhtautuvat designiin kenties hieman varauksella, pohtii markkinoinnin ja viestinnän tutkija Hannele Kauppinen-Räisänen.
– Itseään ei korosteta vaatteilla vielä isosti ja valtavirrasta poikkeavia on vähemmän kuin tuolla isossa maailmassa.
Jos vaatemuotoilusta ei ole erityisen kiinnostunut, voivat vaatelainaamoiden lainahinnat tuntua myös kalliilta.
Esimerkiksi yhdessä suomalaisessa vaatelainaamossa kahden kuukauden jäsenyys maksaa 90 euroa eli 45 euroa kuussa. Tämä on suunnilleen saman verran kuin suomalainen käyttää kuukausittain rahaa vaatteisiin.
Muoti- ja urheilukauppa ry:n tilastojen mukaan viime vuonna yksittäinen suomalainen osti vaatteita 591 eurolla, mikä on 49,25 kuussa. Lainaaminen ei siis tule suomalaiselle kovinkaan paljon halvemmaksi kuin halpavaatteiden ostaminen.
Vaatelainaamoketju Vaatepuun yrittäjä Soile-Maria Linnemäki ei kuitenkaan ole huomannut, että asiakkaat olisivat tyytymättömiä hinnoitteluun. Päinvastoin he ovat kannustaneet nostamaan hintoja, kun toiminnan ja valikoiman laajentaminen ovat sitä vaatineet.
Vaatteiden perässä saa ravata tiheään
Vaatteiden lainaaminen on vielä vaivalloista. Lainaamoja ei ole joka nurkan takana, ja niissä täytyy vierailla muutaman viikon välein – vaatteita saa mukaansa maksimissaan kolmeksi viikoksi kerrallaan.
Palveluiden siirtäminen verkkoon voisi helpottaa lainaamista. Lainaamojen nettisivuilta voi nykyään nähdä valikoiman, mutta ei esimerkiksi, onko haluttu tuote heti saatavissa oikeassa koossa.
Osa lainaamoista onkin tarttunut tähän ja on aikeissa laajentaa verkkopalveluitaan.
Toimialan kasvattamiseksi lainaamoja täytyisi myös markkinoida nykyistä enemmän. Tieto vaatelainaamoista on tällä hetkellä lähinnä puskaradion tai asiakkaan oman aktiivisuuden varassa.
Mainontaan pitäisi uskaltaa laittaa euroja jo perustamisvaiheessa ja vaatevalikoimaa rohkeasti laajentaa, näkee Laura Sivula Aalto-kauppakorkeakoulusta. Tämä voi tarkoittaa tappiollisen toiminnan sietämistä jonkin aikaa.
– Tärkeintä olisi miettiä, miten saataisiin mahdollisimman paljon asiakkaita jäseniksi, hän sanoo.
Bisnesmahdollisuus lähinnä juhlavaatteissa?
Vaikka työnsarkaa on vielä paljon, on asiantuntijoiden mukaan vaatelainaamoissa ideaa.
– Olemme menossa kuluttamisesta kokemukseen. Vuokrausmahdollisuus vastaa siihen, että halutaan kokea vaate mutta ei välttämättä omistaa sitä, tutkija Hannele Kauppinen-Räisänen sanoo.
Lainaamoissakin usko tulevaisuuteen on raudanluja, sillä ne ovat jo löytäneet uskollisia ja pitkäaikaisia jäseniä, jotka eivät halua palata ostamiskulttuuriin.
– Jotkut asiakkaani ovat sanoneet, etten saa lopettaa yrittämistä, koska tämä on heille jo elämäntapa, kertoo Soile-Maria Linnemäki Vaatepuulta.
Laura Sivula näkee vaatelainaamojen potentiaalin erityisesti edustus- tai juhlavaatteissa. Hän uskoo, että lainaaminen voisi kiinnostaa myös miehiä, mikäli se on riittävän helppoa. Tällä hetkellä lainaamoissa on pääosin naisten vaatteita.
Muoti- ja urheilukauppa ry:n toimitusjohtaja Kankaanpää näkee bisnesmahdollisuuden lähinnä tuotteissa, jotka ovat lyhyttä käyttöä varten liian kalliita ostaa.
– En usko, että jokapäiväisessä pukeutumisessa on kovin suurta bisnesmahdollisuutta.
Voisitko sinä luopua vaatteiden ostamisesta ja siirtyä lainaamiseen? Aiheesta voi keskustella kello 22:een saakka.