Saksan hallituspuolueet ovat pitkällisten neuvottelujen jälkeen päässeet sopuun valtavasta säädöspaketista, jolla maa hillitsee ilmastopäästöjä seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Maa aikoo käyttää ilmastopolitiikkaan yli 50 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Valtio ei kuitenkaan aio ottaa tätä varten uutta velkaa, investointeja rahoitetaan haittaveroin ja maksuin sekä päästökaupalla. Bild-lehden mukaan paketin arvo on 54 miljardia euroa, eli suunnilleen sama, kuin Suomen valtion vuosibudjetti.
Saksa vähentäisi ilmastopäästöjään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta, kertoo Frankfurter Allgemeine -lehti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että päästöt pitää leikata nykyisestä noin 866 miljoonasta tonnista 563 miljoonaan tonniin vuodessa. Sitä voi verrata Suomen päästöihin, jotka olivat 56,5 miljoonaa tonnia vuonna 2018 – taso on siis asukasta kohden jotakuinkin sama kuin Saksan nykyisillä päästöillä.
Jos tavoite toteutuu, vuonna 2030 päästöjen määrä on sama kuin se oli vuosina 1934 tai 1948.
Saksa aikoo asettaa ilmastotoimille sekä valtakunnallisia että EU-tasoisia tavoitteita. Niiden on määrä olla sitovia ja tavoitteiden rikkominen johtaisi sakkoihin.
Saksassa valtio alkaa monin tavoin kannustaa ihmisiä päästöjen pienentämiseen. Monet toimet kohdistuvat liikenteeseen. Sähköautoilu saa uusia tukia ja päästöjä aiheuttavaa liikennettä aiotaan verottaa aiempaa enemmän. Rekkojen tietulleja korotetaan vuonna 2023.
Rautatieyhtiö Deutsche Bahn saa runsaasti tukia junaliikenteen laajentamiseen. Lentolippujen hinnat puolestaan kallistuvat. Kansalaisia kannustetaan julkisen liikenteen käyttäjiksi muun muassa 365 euron hintaisella vuosilipulla.
Uuden öljylämmityksen rakentaminen kielletään vuodesta 2026 lähtien.
Valtio tukee investointeja päästöttömään energiaan. Esimerkiksi investointeja merituulivoimaaan lisätään.
Saksa yrittää saada hiilidioksidin päästömaksun nousemaan 35–60 euron tasolle hiilidioksiditonnilta.
Saksan päästöt vastaavat noin kahta prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Päästöjä kasvattaa osin se, että Saksa päätti luopua ydinvoimasta kokonaan vuoteen 2022 mennessä. Päästöistä noin kolmannes tulee energiantuotannosta. Toiseksi eniten tuottaa päästöjä liikenne (19 prosenttia) ja kolmanneksi eniten teollisuus ja rakennustuotanto (15 prosenttia).
"Emme elä kestävällä tavalla"
Angela Merkelin hallitus ilmoitti tammikuussa, että Saksa luopuu hiilivoimasta vuoteen 2038 mennessä, mikä on herättänyt runsaasti vastarintaa varsinkin Itä-Saksan kaivosalueilla.
Merkel perusteli ilmastopolitiikkaa hallituksen tiedotustilaisuudessa.
– Emme elä tällä hetkellä kestävällä tavalla, hän totesi Der Spiegel -lehden mukaan.
Valtiovarainministeri Olaf Scholz kertoi, että ilmastopaketti on osittain reaktiota kansalaisten vaatimuksiin ja protesteihin. Hän mainitsi esimerkiksi opiskelijoiden Fridays for Future -mielenosoitukset. Tämän lisäksi Saksan teollisuus tarvitsee uudistuksia.
– Tämä, minkä teemme, varmistaa työpaikkoja. Lähdemme siitä, että ilmaston suojelu on tilaisuus modernisoida teollisuutta ja luoda tulevaisuuden työpaikkoja, Scholz jatkoi.
Lue lisää:
20.9. klo 16.45. Uutista korjattu. Paketin arvo on yli 50 miljardia euroa. Uutistoimisto AFP:n tieto sadasta miljardista oli liioiteltu.