Ulkomaalaisen työvoiman palkkaamisen helpottamisesta on tullut suurin näkemysero oppositiopuolueiden välillä. Perussuomalaiset ei liittynyt kokoomuksen perjantaina jättämään välikysymykseen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi TV1:n Ykkösaamussa, ettei kokoomus kutsunut heitä mukaan välikysymyksen laadintaan. Halla-ahon mukaan puolueilla on erittäin suuria näkemyseroja valtion talouden ongelmien ratkaisuista.
Hän sanoi kokoomuksella olevan "jos mahdollista, vielä suurempi kiima lisätä halpatyövoiman maahantuontia kuin vasemmistohallituksella". Yhtenä esimerkkinä Halla-aho nosti ulkomaalaisten työntekijöiden saatavuusharkinnan.
Saatavuusharkinnassa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle työntekijälle, onko Suomessa jo saatavilla tehtävään sopivaa työvoimaa.
Meillä on aika iso byrokratia, joka nielee sekä virkamiesten aikaa että rahaa.
Kai Mykkänen
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ihmettelee Halla-ahon lausuntoa. Vaikka kokoomus on kannattanut saatavuusharkinnan poistamista, se ei esittänyt sitä välikysymyksessään.
– Tässä välikysymyksessä me emme esitä saatavuusharkinnasta luopumista vaan nimenomaan työperäisten oleskelulupien käsittelyn nopeuttamista. Ymmärsin, että Halla-ahokin oli sitä mieltä, että soisi nopeammin saada päätökset aikaiseksi.
Mykkäsen mukaan kokoomuksella ei ole tällä hetkellä "mitään erityisiä suunnitelmia" saatavuusharkinnan purkamiseksi.
– Mutta kokoomus sinänsä on lähtenyt pitkään siitä, että meidän olisi järkevämpää panostaa työehtojen toteutumisen valvontaan ja työnantajan nuhteettomuuden valvontaan kuin siihen, että meillä on aika iso byrokratia, joka nielee sekä virkamiesten aikaa että rahaa.
Mykkänen: Ei johtaisi halpatyövoiman käyttöön
Saatavuusharkinta ei koske tehtäviä, joihin palkataan yli 3 000 euroa kuussa ansaitseva korkeakoulutettu erityisosaaja. Ykkösaamussa Halla-aho sanoikin, ettei saatavuusharkinnan poistamisella olisi vaikutusta osaajien palkkaamiseen.
– Koska se ei tälläkään hetkellä koske osaajia, vaan nimenomaan heikosti koulutettua tai kouluttamatonta halpatyövoimaa, hän sanoi.
Saatavuusharkinnasta on myönnetty vapautuksia viime vuosina muun muassa rakennus-, sosiaali- ja terveys-, ravintola- ja siivousalalla.
Mykkänen on eri mieltä Halla-ahon kanssa siitä, että saatavuusharkinnasta luopuminen johtaisi halpatyövoiman käyttöön.
– Ei se ihan näin mene. Muistan tuoreen tapauksen Pohjanmaalta leipomoalan yrittäjältä, joka hakkasi päätään seinään, kun olisi halunnut palkata löytämänsä ulkomaalaisen työntekijän.
Mykkänen sanoo, että saatavuusharkinta esti yrittäjää palkkaamasta työntekijää ja toiminnan laajentamisen.
Tämä johtui Mykkäsen mukaan siitä, että elintarviketeollisuus lasketaan yhdeksi saatavuusharkintaluokaksi. Pohjanmaalla löytyy elintarvikealalle työntekijöitä, mutta yrittäjä ei löytänyt heistä tehtävään soveltuvaa, kertoo Mykkänen.
– Tämän tyyppisiä tapauksia kuulee vähän väliä. Viranomaisen toimiluokituksiin perustuva byrokratia istuu huonosti arkeen, jossa yrittäjät yrittävät nopeasti saada oikeanlaista työvoimaa silloin, kun ovat laajentamassa toimintaansa.
"Me luotamme rehellisiin työnantajiin"
Mykkäsen mukaan luvan saaminen venyy, kun alueellisesti pyritään arvaamaan, että missä työnimikkeessä on tarvetta ja missä ei.
– Siinä asiassa me luotamme rehellisiin työnantajiin ja yrittäjiin, että he itse mieluummin rekrytoivat aina läheltä, jos sellaista on saatavilla.
– Jos joku haluaa fuulata ja laskea palkkoja halpatyövoimalla, sellainen pitää estää huolehtimalla, että toimitaan työehtosopimuksen mukaan.
Mykkäsen mukaan saatavuusharkinta ei ole tähänkään asti pystynyt tehokkaasti estämään "vilunkipeliä".
– Siihen tarvitaan toisenlaisia jälkivalvonnan keinoja.
Lue lisää
Halla-aho: Saatavuusharkinnan poistaminen johtaisi halpatyövoiman käyttöön