Lahden pääpaloasema on yksi maan vilkkaimmista. Vuosittain tällä asemalla tulee noin pari tuhatta lähtöä hälytystehtäviin.
Lahdessa,kuten muuallakin maassa, noin viidesosa kaikista hälytyksistä on automaattisten paloilmoitinlaitteiden tekemiä, aiheettomia hälytyksiä. Turhiin lähtöihin kuluu rahaa ja ennen kaikkea aikaa, joka voi viivästyttää todellisten onnettomuuksien pelastustöitä.
– Emme laske niitä niinkään kulueränä. Siihen liittyy esimerkiksi liikenteen vaarantaminen hälytysajossa ja muiden pelastustehtävien hidastuminen. Silloin pitää hälyttää toinen yksikkö tehtävälle, ja siihen kuluu aikaa, sanoo riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta.
Sakkomaksu puree, mutta ei riittävästi
Pelastuslaitokset ovat saaneet vuodesta 2011 lähettää kiinteistönomistajille virhemaksun, jos samasta osoitteesta tulee vuoden aikana enemmän kuin kaksi virheellistä palohälytystä. Kaikki pelastuslaitokset ottivat ne käyttöön vuoden 2013 aikana.
Maksun tarkoitus on ollut vähentää aiheettomien hälytysten määrää. Ne tilastoidaan tarkistuskäynneiksi, ja niiden määrä onkin laskenut hieman virhemaksun käyttöönotosta alkaen.
Samaan aikaan uusia automaattihälyttimiä on tullut runsaasti lisää, mikä pienentäävirhehälytysten suhteellista osuutta.
Pelastuslaitosten perimien maksujen määrä on kasvanut tasaisesti ja määrä lähentelee 5 000 vuosittaista laskua.
Peritty euromäärä kasvaa myös, ja viime vuonna se hipoi jo kolmea ja puolta miljoonaa.
Aiheettomista hälytyksistä perittävän virhemaksun suuruus perustuu keikasta syntyviin kuluihin, kuten polttoaine- ja palkkakuluihin. Jos virhemaksut eivät auta, voidaan kiinteistönomistajalle asettaa uhkasakko.
Päijät-Hämeessä peräänkuulutetaan järeämpiä keinoja, jotta turhat lähdöt vähenisivät.
– Jotain varmaan pitäisi keksiä. On vaikea arvioida, mikä se keino voisi olla, jos virhemaksukaan ei kovin radikaalisti pure, huokaa riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta.
Sisäministeriössä uskotaan virhemaksun tehonneen, ainakin jonkin verran.
– Kiinteistönomistajien asenne on muuttunut. He eivät enää miellä paloilmoittimia pelastuslaitoksen laitteistoksi, vaan ne on hankittu sen kiinteistön oman turvallisuuden takia. Huolto ja kunnossapito kuuluvat kiinteistölle, muistuttaa yli-insinööri Jaana Rajakko sisäministeriöstä.
Virhemaksusta uhkasakkoon
Vaikka virhehälytysten määrä onkin vuosien varrella vähentynyt, petrattavaa riittää silti. Erheellisten hälytysten määrän vähentämisen ei pitäisi olla mahdoton tehtävä, sillä suuri osa niistä johtuu ihmisten virheistä, kuten ruuanlaitosta tai remonttitöistä.
Vain harvoin vika on ilmoitinlaitteessa.