PEKING Olisipa mielenkiintoista joskus nähdä afrikkalainen sikarutto, eläinlääkäri Edgar Wayne Johnson ajatteli opiskeluaikoinaan. 1970-luvun Yhdysvalloissa tauti kuulosti eksoottiselta ja siksi myös sellaiselta, jota nuori eläinlääketieteen opiskelija ei koskaan ajatellut kohtaavansa.
– Nyt en todellakaan haluaisi nähdä enää yhtään tapausta, Johnson sanoo toimistollaan Pekingin laitamilla.
Johnson on työskennellyt Kiinassa 14 vuotta ja toimii konsulttina kiinalaisille siankasvattajille. Viimeisen vuoden aikana hän on todistanut aitiopaikalta, miten aikoinaan harvinaiselta kuulostanut tauti on vienyt kiinalaissikalat katastrofin partaalle.
Miljoonat eläimet ovat kuolleet tai joutuneet ennenaikaisesti teuraalle.
Afrikkalainen sikarutto on sikojen ja villisikojen verenvuotokuumetauti. Se alkoi levitä Kiinassa reilu vuosi sitten. Ensimmäinen tapaus raportoitiin elokuussa 2018 Pohjois-Korean rajalla sijaitsevassa Liaoningin maakunnassa.
Viruksen arvellaan siirtyneen Kiinaan rajan yli Venäjältä tai kulkeutuneen Itä-Euroopasta saakka.
Johnsonin mukaan ensimmäiset virukset saattoivat tulla vaikka makkaran mukana. Rajan yli käydään paljon ruokakauppaa, ja virus voi siirtyä eläimeen lihapalasta tai jopa voileipäkääreestä.
Kiinassa sikoja ruokitaan edelleen yleisesti roskilla. Viruksen saastuttama elintarvike saattoi siis helposti päätyä kiinalaissian ruuaksi. Kun eläin vietiin teurastamolle, virus löysi tiensä eteenpäin.
Moni ei tiedä, mistä taudista on kyse
Kun afrikkalainen sikarutto oli päässyt maahan, Kiinan lihateollisuuden toimintatavat antoivat sille kaikki mahdollisuudet menestyä.
Roskaruokinnan lisäksi Johnson listaa useita ongelmakohtia: sikaloissa taudit ovat tavallisia ja niitä katsotaan pitkään sormien läpi, kuolintapauksia ei tutkita ja kuljetuskaluston puhtaanapito on puutteellista.
Kiinalaisviranomaiset ovat yrittäneet saada taudin kuriin kieltämällä roskien syöttämisen sioille sekä määräämällä karanteeneja ja kuljetuskieltoja. Viruksen leviäminen ei silti ole pysähtynyt.
Syynä on usein tietämättömyys.
– Tiloilla ei aluksi tiedetty, mistä oli kysymys. Kiinassa on monia asioita, jotka tappavat sikoja. Moni ehkä ajatteli, että kuolemat johtuivat tavallisista syistä, Johnson sanoo.
Afrikkalaisen sikaruton itämisaika voi olla jopa pari viikkoa. Sen jälkeen ilmestyvät oireet: ruokahaluttomuus, punoitus, hengitysvaikeudet, ihovauriot, oksentelu, lopulta sisäinen verenvuoto.
Tauti tappaa kutakuinkin kaikki siat, joihin se tarttuu. Hoitoa tai rokotetta ei ole.
Ihmiselle virus ei ole vaarallinen. Onneksi, sanoo Johnson.
– Sanotaanko näin, että en haluaisi nähdä sitä skenaariota. Tämä virus on kuin korkean teknologian tuote.
Tänä vuonna tautia on todettu myös Kaakkois-Aasiassa, muun muassa Vietnamissa, Filippiineillä ja Laosissa. Syyskuun puolivälissä Etelä-Korea ilmoitti ensimmäisestä tautitapauksesta.
Virusta on löydetty myös useista Itä-Euroopan maista, myös Virosta. Suomessa tautia ei ole koskaan todettu, mutta Ruokaviraston mukaan uhka sen leviämisestä Suomeen on kasvanut.
"Oli selvää, että loputkin tulisivat kuolemaan"
Eläinlääkäri Johnson on nähnyt, kuinka kriisi alkaa usein hiipien. Ensin kuolee sika tai kaksi, parin päivän päästä useampi. Monet afrikkalaiset sikaruton oireista muistuttavat muiden vähemmän vaarallisten tautien oireita.
Johnson kertoo usean sadan sian tilasta, jonka omistaja oli menettänyt kolmanneksen eläimistään. Oli selvää, että loputkin tulisivat kuolemaan, hän sanoo.
– Se oli hyvin asianmukaisesti hoidettu tila. Heillä oli tarkat tilastot, joista näki, kuinka tauti alkoi hitaasti ja sitten tapausten määrä lisääntyi nopeasti.
Johnsonin mukaan virus leviää teurastamoilta kuljetusautojen mukana, jolloin yksittäisen tilan on vaikea taistella vastaan. Kun asioiden laita lopulta selviää, on usein jo liian myöhäistä.
Osa kasvattajista on menettänyt kerralla tuhansia sikoja. Tiloja on mennyt konkurssiin, Johnson sanoo.
– Tilanteet ovat todella surullisia. Monet kasvattajat yrittävät tehdä parhaansa. Tauti pyyhkii mennessään kaiken kehityksen, jonka he ovat saaneet aikaiseksi.
Kasvattajia käskettiin vaikenemaan
Kiinan viranomaiset vähättelivät pitkään ongelman laajuutta. Pitkin kesää maakunnista kuului uutisia taudista, mutta virallisissa taudin leviämistä seuraavissa raporteissa paikkakuntia ei mainittu.
Johnsonin mukaan kaikki merkit viittasivat paljon pahempaan epidemiaan kuin mistä virallisesti oli kerrottu.
Netissä on levinnyt videoita, joilla näkyy kasoittain kuolleita sikoja. CNN-uutiskanavan videolla traktorikauhallisia kuolleita sianruhoja haudataan maahan yön pimeydessä.
Uutistoimisto Reuters haastatteli kesäkuussa Guangxin maakunnassa asuvaa siankasvattajaa, jonka mukaan tilallisia oli kielletty raportoimasta taudista ja "levittämästä asiasta juoruja".
Kesäkuussa Kiinan maatalousministeriö sanoi, että tauti on täysin hallinnassa. Tuolloin Kiina oli ilmoittanut, että se on teurastanut reilut miljoona sikaa estääkseen taudin leviämisen.
Elokuussa ministeriö julkaisi tilaston, jonka mukaan Kiinan sikojen määrä oli vähentynyt vuodessa 32 prosentilla. Se tarkoittaisi, että kolmannes Kiinan noin 700 miljoonasta siasta olisi vuoden aikana kuollut tai joutunut teuraaksi.
Asiantuntijoiden mukaan oikea luku on tätäkin suurempi.
– Tällä hetkellä uskomme, että todellinen määrä on ehkä puolitoista- tai jopa kaksinkertainen, Johnson sanoo.
Samansuuntaisia arvioita on esittänyt muun muassa tunnettu maataloutta rahoittava hollantilaispankki Rabobank. Arviot perustuvat muun muassa tiloilta saatuihin tietoihin ja rehuntuottajien myyntilukuihin.
Mistä possu juhliin?
Kriisi on alkanut näkyä myös tavallisten ihmisten elämässä. Sianlihan hinta on noussut kesän aikana huimasti.
Kun tauti alkoi levitä, moni kasvattaja joutui hätäteurastamaan sikansa, ja markkinoille tulvi halpaa lihaa. Nyt varastot ovat tyhjät.
– Hinta on noussut viime kuukausina melkein puolella, laskee pekingiläisessä kauppahallissa ruokaostoksilla oleva Lu Hanshuang. Mies asuu vaimonsa kanssa kahden, joten hinnan nousu ei ole vaikuttanut perheen ostopäätöksiin.
Myös virallisten tilastojen mukaan sianlihan hinta on noussut tämän vuoden aikana keskimäärin 50 prosenttia. Se ei ole mikään pikkujuttu, sillä kiinalaiset rakastavat sianlihaa ja sen kulutus henkeä kohden on Kiinassa maailman suurinta. Lihan hinnannousu on kiihdyttänyt inflaatiota.
Vain sukunimellään itsensä esittelevä lihakauppias Li sanoo, että hänelle jää enää tuskin lainkaan voittoa. Hinta on noussut viime aikoina todella nopeasti, hän sanoo.
– Moni ostaa enää puoli kiloa lihaa kokonaisen kilon sijaan, kauppahallissa työskentelevä Li sanoo.
Kiina huutokauppasi hätävarastoja
Myös Kiinan johto on huolestunut sianlihan hinnasta. Edessä on useita suuria juhlapäiviä, eikä kansa ole tyytyväinen herkkuruuan kallistumiseen.
Syksyn aikana Kiinan johto on nostanut sianliha-asian pöydälle. Valtioneuvosto julkaisi syyskuussa ohjeistuksen, jossa paikallisviranomaisia ja pankkeja kehotettiin tukemaan sikatiloja kaikin keinoin. Kuljetusautoilta ei saa periä tietulleja, varastoissa olevaa sianlihaa pitää jakaa "sopivaan tahtiin" ja muuta lihantuotantoa pitää edistää, määräyksessä sanottiin.
Yksi Kiinan neljästä apulaispääministeristä, Hu Chunhua, on nimitetty vastaamaan sianlihaan liittyvistä asioista. Financial Times -sanomalehden mukaan Hu on saanut kommunistisen puolueen keskuskomitealta "sotilastyylisen käskyn" puuttua tilanteeseen.
Nimitys kertoo paljon asian vakavuudesta, huomautti Hongkongissa ilmestyvä sanomalehti South China Morning Post. Muut apulaispääministerit nimittäin hoitavat sellaisen kokoluokan asioita kuin Hongkongin tilannetta ja kauppasotaa Yhdysvaltain kanssa.
Viime viikolla viranomaiset ilmoittivat, että markkinoille vapautetaan 10 000 tonnia sianlihaa "hätävarastoista". Käytännössä se tarkoittaa ulkomailta tuotua pakastelihaa.
Kiina on luottanut pitkälti kotimaiseen sianlihantuotantoon. Vuoden 2017 tilastojen mukaan tuontilihan osuus oli vain noin parin prosentin luokkaa verrattuna kotimaiseen tuotantoon. Vientiin on mennyt vain prosentin murto-osa Kiinan tuottamasta sianlihasta.
Nyt sianlihan tuonti Kiinaan on kasvussa. Virallisten tilastojen mukaan tuonti kasvoi kesäkuussa 68 prosenttia vuoden takaisesta.
Talvi saattaa pahentaa tilannetta
Eläinlääkäri Edgar Wayne Johnsonin mukaan tuontiliha ei riitä ratkaisemaan Kiinan vajetta. Ennen epidemiaa puolet maailman sioista eli Kiinassa.
– Maailmassa ei ole tarpeeksi sianlihaa korvaamaan edes kolmannesta Kiinan sioista, Johnson sanoo viitaten kiinalaisten syömän lihan määrään.
Hän sanoo olevansa huolissaan etenkin vanhemmista ihmisistä, joilla ei ole rahaa tai mahdollisuuksia löytää ruokavalioonsa korvaavaa proteiinia. Moni hyvinvoiva kaupunkilainen toki tulisi toimeen vähemmällä.
Viruksen pysäyttämiseksi tarvittaisiin nyt tiukkoja toimenpiteitä, Johnson sanoo. Vielä puhtaana pysyneet tilat eivät saisi viedä eläimiä samoihin teurastamoihin, joissa tapetaan tartunnan saaneita sikoja.
Tähän tarvittaisiin viranomaisten määräysvaltaa – sitä Kiinassa ei Johnsonin mukaan ole käytetty tarpeeksi tehokkaasti.
– Vastuussa olevat viranomaiset eivät tehneet mitään estääkseen taudin leviämisen. Alussa tämä tauti olisi voitu vielä pysäyttää, eläinlääkäri puuskahtaa.
Hän uskoo, että pahin on vasta edessä. Talvikin on tulossa. Kylmä auttaa virusta selviämään ja vaikeuttaa puhtaanapitoa, Johnson sanoo.
– Tauti ottaa vielä uusia kierroksia. Uskon, että se vie puolet jäljellä olevista sioista.
Lue myös: