Ensimmäinen maailmansota oli päättynyt jo muutama vuosi sitten, mutta mereen oli jäänyt sen jäljiltä miinoja. Majakkalaiva Storbrottenilla havaittiin syyskuussa vuonna 1922 ajelehtiva merimiina, joka kiinnitettiin köydellä kauemmas aluksesta.
Merenkäynti kuitenkin kiihtyi ja virran ja tuulen painamana miina ajautui Storbrottenin peräholvin alle ja räjähti. Majakkalaiva painui syvyyksiin nopeasti eikä aluksella olleesta miehistöstä pelastunut yksikään.
Vain laivaveneessä keikkuneet matruusit jäivät ajelehtimaan myrskyävälle merelle. Toinen heistä menehtyi ja vain yksi jäi kertomaan dramaattisesta tapahtumasta.
Majakkalaivan päällikkö oli postinhakumatkalla Ahvenanmaalla. Myrsky esti hänen ja kumppaniensa paluun laivalle ajoissa.
Vasta vuonna 2006 Storbrottenin hylky paikallistettiin Märketin lähistöltä. Samalla merialueella Ahvenanmaan ja Ruotsin välissä on laivaväylä Pohjanlahden satamiin, mutta monen laivan kohtalona on ollut haaksirikkoutua Storbrottenin matalikolle.
Vaarallisen väylän turvaamiseksi molemmin puolin merireittiä on edelleen majakat ja aiemmin myös karikoiden liepeillä vilkuttivat majakkalaivat.
Vanha meriväylä pohjoiseen
Märketin karikoihin on ajan saatossa ajautunut myrskyn riepottelemana lukuisia laivoja. Viimeisimpänä näin kävi vuonna 1975 ruotsalaiselle merenmittausalus Gävlelle, joka haaksirikkoutui lumimyrskyssä.
Karikkoinen Märketin alue sijaitsee keskellä laajaa pohjois-eteläsuuntaista merialuetta, jossa varsinkin pohjoismyrskyt tekivät laivojen henkilökunnan elämästä helvetin.
Kovalla pohjoismyrskyllä laivat eivät aina pysyneet reitillään tai ne joutuivat jopa turvautumaan vaarallisiin oikoreitteihin. Nykyisin laivojen paikannuslaitteet ovat parantaneet turvallisuutta ja karilleajot ovat loppuneet.
Märketin majakka rakennettiin vuonna 1885 ja automatisoitiin 1977. Majakanvartijat joutuivat todistamaan aikanaan haaksirikkoja ja pelastivat kykynsä mukaan merimiehiä.
Majakkalaivoilla oli tärkeä tehtävä
Majakkalaiva Strobrotten kiinnitettiin nimensä mukaisen matalikon suojaksi vuonna 1908. Matalikkoa pidettiin kaikkein vaarallisempana kohta kyseillä merialueella.
Kyseisellä matalikolla eivät pysyneet mitkään merimerkit eikä silloin osattu rakentaa nykyisenkaltaisia pohjaan tuettuja majakoita.
Storbrotten oli aikansa modernein majakkalaiva, kertoo majakoiden historiaan perehtynyt merikapteeni Seppo Laurell.
– Valolaite oli erikoinen. Siinä oli ensimmäinen asetyleenillä toimiva vilkku, jota ei ollut missään majakassa aiemmin. Mastoa piti pystyssä vastapaino, kun laiva kallisteli aallokossa, Laurell kertoo.
Storbrotten antoi kolme valonvähdystä joka kolmastoista sekunti.
Talvisin merenkulun loppuessa jäiden takia majakkalaiva siirrettiin Maarianhaminaan. Märketin ja Ruotsin puolen Understenin majakan välillä oli avovesikaudella vilkas liikenne.
Majakkalaivan kyljessä oli isoin kirjaimin laivan nimi. Siitä merenkulkijat pystyivät myös paikallistamaan sijaintinsa aikana, jolloin satelliittipaikantimia ei ollut.
Storbrotten painui syvyyksiin miinan räjähtäessä ja uusi alus saatiin tilalle kolmen vuoden kuluttua. Hylky paikallistettiin 52 metrin syvyydestä vasta vuonna 2006.
Ruotsalaisen sukeltaja Micke Tiljan ryhmä kuvasi hylyn ja videossa näkyi yllättäen ehjänä säilynyt majakkalaivan linssistö.
– Nyt se on löydetty merenpohjasta ja se on kyllä ainutlaatuinen meriarkeologinen löytö, Seppo Laurell hehkuttaa.
Nyt Suomen Majakkaseura haluaisi nostaa sen pinnalle ja museoitavaksi. Storbrotten oli yksi kolmestatoista Suomen majakkalaivasta. Niitä on jäljellä enää kolme, joista Relandergrundet toimii ravintolalaivana Helsingissä.
Suomalaisten majakkalaivojen historia ulottuu vuonna 1868 käyttöönotetusta ensimmäisestä Qvarken-aluksesta aina vuoteen 1974, jolloin nyt museoitu Kemi lopetti.
Märketin majakka ehti jo huonoon kuntoon
Majakoiden automatisointi poisti niiltä siellä aiemmin asuneet majakanvartijat. Niin kävi myös Märketille, joka autioina vuosinaan ehti päästä huonoon kuntoon.
Suomen Majakkaseura alkoi kunnostaa aavan meren laidalle kallioluodolle rakennettua majakkaa vuonna 2007. Kosteus oli tunkeutunut kolmikerroksisen rakennuksen seiniin ja osa oli jo romahtamispisteessä.
Vuosien talkootyöllä majakka on saatu kunnostettua ja Suomen Majakkaseuran aktiivin Pekka Väisäsen mukaan innokkaista talkoolaisista ei ole ollut puutetta, sillä Märket on sen verran kiinnostava kohde.
– Märketin majakka voi nyt hyvin. Viisi vuotta sitä kunnostettiin ja sitten tehty ylläpitoremonttia kymmenkunta vuotta. Majakka vaatii jatkuvaa kunnossapitoa, Pekka Väisänen sanoo.
Nyt seuran Haaksirikkojen Märket -uutuuselokuvalla kerätään varoja muidenkin majakoiden kunnostamiseen.
Sakari Mannisen ohjaamassa elokuvassa kerrotaan tarkemmin viidestä haaksirikosta, joissa tuhoutuneista aluksista vain yhden hylyn sijainti on tiedetty koko ajan.
Yksi niistä on toisen maailmansodan aikainen neuvostoliittolainen sukellusvene S-2, joka ajoi miinaan ja upposi Märketin vesille vuonna 1940. Sukellusveneen hylky on rauhoitettu hautapaikaksi, mutta ennen sitä hylystä on poistettu materiaalia.
Märketin luona havaittiin viimeisen kerran myös vuonna 1968 porvoolainen moottorilaiva Irma. Sen katoamisen mysteeri ratkesi vasta tämän vuoden toukuussa, kun aluksen hylky löydettiin Isokarin majakan länsipuolelta.
Alla olevalla videolla hylyn on kuvannut Mikael Martikainen.
Lue myös:
Majakkafanit reissaavat ympäri Eurooppaa – kotimaan majakat keräävät silti eniten väkeä
Majakkalaiva Kemi kellui viimeisenä – valo sammui yli neljä vuosikymmentä sitten
Märketin viimeinen majakanvartija: "Aika ei käynyt pitkäksi, mutta säilykeruokaan kyllästyi"