Suomen pitäisi olla hiilineutraali kuudessatoista vuodessa. Niin lähellä on siis vuosi 2035. Tämän takia liikenteenkin hiilidioksidipäästöt halutaan puolittaa. Varma tapa olisi ajaa auto talliin, lukita ovi ja heittää avain lepikkoon.
Vähän kevyemmilläkin konsteilla pärjää, kun tietää, mistä etsiä.
Pirkkalassa toimiva StepOne Tech on kehittänyt kohta kahdeksan vuotta tekniikkaa, jolla bensa-auto muutetaan käyttämään etanolipohjaista polttoainetta. eFlexFuel-muutos on näppärä ilmastoteko, mutta maksaa jonkun verran. Aikaa operaatioon kuluu vain pari tuntia.
Ennen etanolimuutosta vuoden 1997 Citroen Xantia päästi ilmakehään reilut kaksisataa grammaa hiilidioksidia kilometrillä. Nyt lukema painuu neljänkymmenen gramman tienoville.
Muutoskatsastuksesta saa leiman rekisteriotteeseen, ja sen jälkeen voi pyytää Traficomista rahat takaisin. Ihan kaikkea ei tosin saa.
Kolmensadankuudenkympin satsaus ikäloppuun autoon maksaa itsensä takaisin näillä litrahinnoilla vuodessa tai puolessatoista ajomäärästä riippuven. Onko hommassa siis järjen hiventäkään?
Elintarviketeollisuuden ja kotien jätteistä tai vaikka sahanpurusta etanoliksi
Ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon professori Jyri Seppälän mielestä vanhan auton päästöjen leikkaus on oikeansuuntainen, mutta riittämätön.
– Onhan tässä ihan järkeä. Ainakin teet pienen teon ilmaston suuntaan. Suomessa myytävä bioetanoli tehdään jätepohjaisesti. Ja onhan etanolissa vielä se hyvä puoli, että käyttökin on edullista, toteaa Seppälä.
Mittarilla etanoli näyttää selvästi halvemmalta, mutta kulutus on kolmanneksen ysivitosta suurempi. Tarkempia laskelmia kulutuksen kasvusta ja muutoksen kannattavuudesta voi tehdä esim. Ida Hollménin selvityksen (siirryt toiseen palveluun) perusteella.
Ympäristön kannalta etanolin alkuperä ratkaisee. (Mobiililukija, huomio! Juttu jatkuu kommentin jälkeen.)
RE85-polttoainetta jakeleva St1 tislaa etanolinsa mäskistä, jota käytetään elintarviketeollisuuden ja kaupan teollisuuden jätevirroista.
– Lisäksi teemme Hämeenlinnassa etanolia kotitalouksien biojätteestä. Ja Kajaanissa sitten vielä sahanpurusta, luettelee St1:n myyntijohtaja Mikko Reinekari.
Kaikki Suomessa jaettava etanolipolttoaine on samaa, vähintään 104-oktaanista ainetta. St1 omistaa Shell-asemat, mutta myös osuuskauppojen ABC:n EkoE85 on samaa ainetta. Sitä saa 144 jakeluasemalta.
50 000 suomalaisautoa voisi tankata jäte-etanolia
Pirkkalassa tehtyjä etanolibokseja on myyty Suomeen neljätuhatta. Päälle tulevat muualta ostetut.
Se on aika vähän, kun henkilöautoja on liikenteessä yhteensä 2,7 miljoonaa, vanhoja ja halpoja. Autokannan keski-ikä oli viime vuonna 12,1 vuotta. Ajoneuvojen keskihinta on 3600 euroa.
– Jos etanolimuutokset yleistyvät, niin suomalaiset biopolttoainevalmistajat saavat sellaisen signaalin menekistä, jolloin ne hyödyntävät vielä käytettävissä olevat kestävät varannot, sanoo professori Seppälä.
Yhden ratkaisun sijasta ilmastotalkoissa onkin etsittävä monta pientä.
– Potentiaalia löytyy satojamiljoonia litroja jätepohjasen etanolin valmistamiselle. Metsä on meille Suomessa iso mahdollistaja tulevaisuudessa. Jos sen satamiljoonaa litraa muuttaa autoiksi, niin etanolilla voisi kulkea 50 000 autoa, pyörittelee Reinekari
Jenkki ostaa etanolilla tehoa, ranskalainen halpaa ajoa
Kotimarkkinoiden lisäksi etanolimuutossarjaa kysytään maailmalla. Viidessätoista maassa myytävä suomalaiskeksintö on fiksumpi kuin moni kilpailijansa: etanolianturi todella mittaa polttoaineen koostumusta. Se ei ole pelkkä koriste kuten joissain halpasarjoissa.
Yhdysvalloissa autoilijaa on turha lähestyä päästölukemilla, mutta etanolimuutoksen tuoma (pieni) tehon lisäys tarkoittaa, että muutossarja voidaan myydä virityspalana. Varsinkin, kun elektroniikka valetaan vauhdikkaan punaisen muovin sisään.
Ranskalaiset saavat etanolia alle 70 sentillä litra, joten sielläkin kysyntää riittää.
Taustalla on myös vilpitön halu tehdä hyvää.
– Valloitamme maailman. Uskomme aidosti, että etanolimuutos on yksi vaihtoehto monien joukossa. Sähköauto on saanut ehkä turhankin hienon maineen, vaikka sen valmistamisen ja elinkaaren päästöt ovat itse asiassa aika paljon isommat kuin muunnetun flexiauton, laskee Vaine.
Kallista ainetta
Suomen jätevirrat ovat pieni liraus verrattuna hiilivetymereen, jota maailman autot polttavat. Niin meillä kuin muuallakin etanolin suurin ongelma on saatavuus. Kasvit kannattaa syödä ennemmin kuin jalostaa polttoaineeksi.
Eikä viljellyn etanolin hiilijalanjälki edes ole kovin pieni: pellot muokataan ja sadot korjataan dieselin voimalla.
– Etanoli ei riitä suuremman luokan muutokseksi. Meidän on haettava ihan toisia keinoja, että liikenteen päästöt saadaan lähitulevaisuudessa alas, sanoo professori Seppälä.
Jo nyt osataan tehdä polttoainetta bensiini- ja dieselmoottorille ilmakehän hiilidioksidista ja vedystä. Se on vain turhan kallista kuluttajalle - toistaiseksi.
Keinotekoisesti valmistettuja polttoaineita on jo tuotettu pilottilaitoksissa eri puolilla maailmaa, myös Suomessa. Etulinjassa on Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston (LUT) synteettinen polttoainekokeilu.
Ranskalainen öljy-yhtiö Total kokeilee myös synteettisen polttoaineen tuotantoa. Juttu power to x -tekniikasta Tekniikka & Taloudessa (siirryt toiseen palveluun).
Etanoliautoilusta on tarjolla jyhkeä tietopaketti kannattavuuslaskureineen osoitteessa etanoliautoilijaksi.fi. (siirryt toiseen palveluun)
EDIT 28.10. klo 14:22: Korjattu otsikon paikkakunta Tampereesta Pirkkalaksi.
EDIT 28.10. klo 20:06: Korjattu ensimmäinen kappale, jossa virheellisesti väitettiin, että puolet Suomen päästöleikkauksista tulisi liikenteestä.
EDIT 29.10. klo 9.47 Lisätty linkki Ida Hollménin E85-muutossarjan testauksen tutkimustulokset -selvitykseen (MTK 2016), jossa mm. mitattu kulutuksen kasvua ja laskettu etanolimuutoksen kannattavuutta.
Puoli seiskan juttu vanhan Sitikan ympäristöystävällisemmästä ilmeestä tarjolla myös tässä: