Heinolan torin tuntumassa sijaitsevan monikulttuurikahvilan sisältä kuuluu iloinen äänten sorina. Ovilla on ajoittain ruuhkaa, kun äidit kokoontuvat kerran viikossa yhteiseen tapaamiseen.
Mama's Café on maahanmuuttaja- ja kantaväestön äideille ja lapsille tarkoitettu kohtaamispaikka, johon on helppo tulla.
– Pyrimme luomaan sellaisen ilmapiirin, että tämä tuntuisi yhteiseltä olohuoneelta, kuvaa ohjaaja Pia Valkjärvi.
Rennon yhdessäolon, seurustelun, retkien ja muun tekemisen ohessa opitaan suomen kieltä ja kulttuuria.
Maahanmuuttajien oppimiskokemuksia kartoittaneen tutkimuksen mukaan juuri arkipäivän toiminnot ja tilanteet ovat niitä, jotka kehittävät suomen kielen kuuntelemisen, lukemisen ja puhumisen taitoa.
– Meillä käy Marokosta, Afganistanista, Turkista ja Irakista kotoisin olevia äitejä. Kantaväestöä, vastaanottokeskuksessa oleskelulupaa odottavia äitejä ja kotouttamisopiskelijoita lasten kanssa. Tänne ovat tervetulleita kaikki, Pia Valkjärvi kertoo.
Kotiäidit riskiryhmässä
Somaliasta sodan jaloista pakolaisena vuosi sitten Suomeen tullut Hamada Bashiir odottaa ensimmäistä lastaan.
– Tykkään käydä täällä, koska täällä on paljon muitakin.Teemme yhdessä ruokaa, keskustelemme ja leikimme lasten kanssa, hän kertoo.
Hamadalla on oleskelulupa ja hän on päässyt kotouttamistoimenpiteiden piiriin. Suomen kieli sujuu jo hyvin, mutta kaikilla ei ole samoin.
Kokemusten ja erilaisten selvitysten mukaan kotouttamistoimet eivät aina tavoita maahanmuuttajanaisia.
Riskiryhmässä ovat kotona lapsia hoitavat maahanmuuttajaäidit.
– Monilapsisissa, pienten lasten perheissä kotiäidit jäävät helposti neljän seinän sisään ja ilman ulkopuolisia kontakteja. Kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan voi olla vaikeaa, sanoo Väestöliiton monikulttuurisuuden asiantuntija Mina Zandkarimi.
Zandkarimin mukaan matalan kynnyksen toiminnot – oli kyseessä äiti-lapsikerho tai muunlainen keskustelu- tai vertaistukiryhmä – tukevat sopeutumista ja kielen oppimista.
– Oman kokemukseni mukaan vieras kieli vahvistuu puhumalla ja kontaktin ottamalla, mutta Suomessa ei noin vain mennä vieraiden ihmisten kanssa puhumaan ja treenaamaan suomen kieltä. Tässä mielessä myös ryhmät voivat toimia matalan kynnyksen kielenoppimispaikkoina.
Suomen kieli yhdistää
Mama’s Café on osa Jyränkölän Setlementin monikulttuurista toimintaa. Kaikkien yhteinen kieli on suomi.
– Äidit saattavat puhua keskenään vaikkapa arabiaa, mutta silloin kun tehdään asioita yhdessä, yhteinen kieli puuttuu ja silloin puhutaan suomea. Myös ohjaajien ja vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa pitää puhua suomea, kertoo Pia Valkjärvi.
Retkien ja muun toiminnan ohessa opitaan myös suomalaisia tapoja. Juhlista tutuiksi ovat tulleet joulu ja pääsiäinen.
– Välillä meillä on hemmottelutuokioita, jolloin vapaaehtoiset järjestävät lapsille jotakin mukavaa tekemistä toisaalla.
Ystävyyttä yli kulttuurirajojen
Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta voi ehkäistä maahanmuuttajaäitien syrjäytymistä monella tavalla. Äidit pääsevät vaihtamaan kokemuksia ja saavat toisiltaan tukea. Eri ikäisistä naisista koostuva ryhmä saattaa lievittää koti-ikävää.
– Maahanmuuttajien perhekäsitys on suomalaista laajempi. Ryhmä voi toimia kaivatun sukuyhteisön korvaajana, Väestöliiton Mina Zandkarimi toteaa.
Pia Valkjärven mukaan hienompia kokemuksia hänelle on ollut olla todistamassa tilanteita, kun äidit ovat tutustuneet yli kulttuuri- ja kansallisuusrajojen.
– Esimerkiksi vastaanottokeskuksessa vielä toisilleen tuntemattomat äidit ovat kohdanneet Mama's Caféssa, ystävystyneet ja lähteneet nauraen yhdessä täältä pois.