HONGKONG Johtajilla on ongelma: nuoret vaativat oikeuksia, vastustavat valtaapitäviä ja polttavat metroasemia. Jostain olisi saatava selitys.
Osa Hongkongin poliitikoista ja opettajista on löytänyt sen kouluista.
Silmätikuksi on joutunut erityisesti eräs lukion oppiaine. Sananmukaisesti käännettynä aineen nimi on liberaalit opinnot, mutta opetuksen sisällön perusteella parempi käännös olisi ehkä yhteiskuntaoppi.
Tunnille ei pääse mukaan, mutta hongkongilainen opettaja Kinting on luvannut kertoa, mitä luokassa tapahtuu. Tapaaminen on sovittu koulupäivän jälkeen puistoon, jonka poluilla lenkkeilijät hikoilevat illan lämmössä.
Vuosia ainetta opettanut mies ei halua kertoa koko nimeään, sen verran kiristynyt ilmapiiri Hongkongissa tällä hetkellä on.
Opetuksen sisältö sen sijaan kuulostaa varsin tavalliselta: Kintingin mukaan oppitunneilla käydään läpi ajankohtaisia asioita ja yhteiskunnallisia aiheita, sellaisia kuten ihmisoikeudet, kansalaisvapaudet ja demokratia. Opiskelijat kirjoittavat esseitä ja tekevät ryhmätöitä.
Kinting kertoo, että useimmat opiskelijat pitävät aineesta. Nuoret keskustelevat tunneilla kiihkeästi, äityvät jopa väittelemään.
– Me puhumme laajasti yhteiskunnallisista asioista, myös sellaisista, joista Manner-Kiinassa ei voi puhua, Kinting sanoo.
Monille Kiinan keskusjohtoa tukeville hongkongilaisille tämä on juuri nyt liikaa. Hongkongin entinen hallintojohtaja Tung Chee-hwa totesi kesäkuussa, että yhteiskuntaopin opetus on epäonnistunut. Hän syytti sitä nuorten harhaanjohtamisesta.
– Se on yksi tämän päivän ongelmien syistä, nykyään poliittisena neuvonantajana toimiva Tung sanoi (siirryt toiseen palveluun).
Hongkongin hallintoa tukevat poliitikot ovat sanoneet, että oppiaine politisoi nuoria ja kannustaa heitä osallistumaan mielenosoituksiin.
Hongkongilaisen korkeakoulun dekaani puolestaan sanoi Kiinassa ilmestyvässä China Daily -sanomalehdessä (siirryt toiseen palveluun), että jos oppiaine olisi onnistunut tavoitteessaan, hongkongilaiset ymmärtäisivät, ettei kiistelty karkotuslaki uhkaa heidän vapauksiaan. Koska lakia vastustetaan, koulutus ei ole täyttänyt tehtäväänsä, dekaani perusteli.
Liberaalit opinnot lisättiin Hongkongin lukioiden opetussuunnitelmaan vuonna 1992, jolloin Hongkong oli vielä brittihallinnon alla. Vuonna 2009 aineesta tuli kaikille pakollinen.
Nyt myös Pekingissä pohditaan, onko Hongkongin nuorison käytös on karannut käsistä vääränlaisen opetuksen vuoksi.
Kiinan valtion alla toimivassa lehdistössä Hongkongin opintokokonaisuutta on syytetty nuorison radikalisoimisesta (siirryt toiseen palveluun) ja sitä pidetään osasyyllisenä jo kuukausia jatkuneisiin mielenosoituksiin.
Opettaja Kintingin mielestä syytökset koulutuksen vaikutusvallasta ovat ylimitoitettuja. Kurssin tarkoitus on laajentaa opiskelijoiden ymmärrystä, Kinting sanoo.
– Ei ole oikein syyttää oppiainetta. Me opetamme aivan tavallisia asioita, kuten yleismaailmallisia arvoja, demokratiaa, sananvapautta ja oikeutta käyttää internetiä.
Sen sijaan Manner-Kiinassa liberaalit arvot ja ihmisoikeudet eivät kuulu luokkahuoneisiin.
Opetus on tärkeä osa Kiinan propagandakoneistoa. Lapset opetetaan alakoulusta saakka kunnioittamaan kommunistista puoluetta ja sosialistista ideologiaa.
Demokratiasta puhutaan, mutta lähinnä sen epäonnistumisesta.
Kaikki opetuksessa esiin nousevat ajankohtaiset asiat suodattuvat Kiinan tiukan sensuurikoneiston läpi. Historian opetuksessa vältellään Kiinan menneisyyden kiusallisia aikakausia. Taivaallisen rauhan aukion vuoden 1989 väkivaltaisia tapahtumia ei kirjoissa mainita lainkaan.
Hongkongissa opiskelijamielenosoitusten veristä päätöstä sen sijaan muistellaan joka vuosi.
– Me kunnioitamme kiinalaisopiskelijoiden uhrautumista demokratian eteen, Kinting sanoo.
Hän korostaa, että Kiinasta puhutaan myös paljon hyvää: talouskasvu ja teknologia ovat aiheita siinä missä politiikka ja historiakin.
Hongkongin yliopistolta nyt yli kolme kuukautta jatkuneille mielenosoituksille ja vapaalle koulutukselle löytyy tukijoita.
Kampus on korkealla vuorten vieressä, sinne pääsee metroasemalta vain hissillä. Opiskelijat purkautuvat rykäyksittäin katetulle käytävälle, jota reunustaa metrejä pitkä seinä täynnä mielenosoituskutsuja ja post it -lapuille kirjoitettuja viestejä.
Tällaisia niin kutsuttuja “Lennon-seiniä” on syntynyt eri puolille kaupunkia. Kuka tahansa voi kirjoittaa niille mielipiteensä.
“Fight for freedom stand with Hong Kong”, julistaa tiileen suihkutettu lause.
Taistelkaa vapauden puolesta. Pysykää Hongkongin rinnalla.
Pöytien ääressä keskitytään kuitenkin opiskeluun. Ryhmätyön kimpussa oleva Astrid Ho kokee, että lukion yhteiskuntaoppi oli tärkeää tulevaisuuden kannalta.
– Se antoi mahdollisuuden ajatella kriittisesti ympäristöäni, uutisia ja asioita, joita kohtaan, Ho sanoo.
Hongkongin opetusviraston vuonna 2014 tekemässä tutkimuksessa 80 prosenttia opiskelijoista koki oppiaineen lisäävän kykyä kriittiseen ajatteluun ja tietoutta nykymaailmasta.
Samaa mieltä on sosiaalitieteiden opiskelija Jenny Lai. Hänen mielestään on ongelmallista, jos jotkut uskovat, että mielenosoitukset lakkaisivat, jos oppiaine poistettaisiin.
– Siinä tapauksessa he eivät ymmärrä lainkaan, mitä mielenosoittajat haluavat, Lai sanoo.
Hongkongin mielenosoittajilla on edelleen neljä saavuttamatonta vaatimusta. Alunperin tavoitteita oli viisi, mutta yksi niistä toteutui, kun protestit laukaisseesta karkotuslakialoitteesta luovuttiin.
Lakialoitteen lopullisen perumisen lisäksi protestoijat ovat vaatineet yleistä äänioikeutta, pidätettyjen vapauttamista, sanan “mellakka” käytön lopettamista sekä poliisin voimankäytön puolueetonta selvittämistä.
Viime viikkoina mielenosoitukset ovat muuttuneet entistä kaoottisemmiksi. Otteet ovat koventuneet molemmilla puolilla. Protestoijat ovat sytyttäneet tulipaloja ja hajottaneet metroasemia. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin raportin mukaan (siirryt toiseen palveluun) poliisin käyttämä väkivalta on ollut ylimitoitettua.
Kuluneella viikolla hongkongilaisia on kuohuttanut erityisesti video, jossa poliisit näyttävät potkivan maassa makaavaa, keltaiseen paitaan pukeutunutta miestä. Poliisi sanoi myöhemmin, että kyseessä oli “keltainen esine” ja kiisti, että maassa olisi ollut mielenosoittaja.
Netissä leviävien videoiden aitoudesta kiistellään. Sanomalehti The New York Timesin analyysin mukaan (siirryt toiseen palveluun) kadulla makaa ihminen, mutta videolta on vaikea päätellä, potkivatko poliisit häntä.
Ilmaisu “keltainen esine” on joka tapauksessa jäänyt elämään. Keltainen on mielenosoittajien tunnusväri, ja kommenttia pidetään merkkinä poliisin asenteellisuudesta.
– Se suututtaa opiskelijoita. He ovat vihaisia epäreiluuden vuoksi. He tietävät, mitä laki sanoo. Eivät he tarvitse siihen kouluainetta, yhteiskuntaopin opettaja Kinting sanoo.
Kintingin mukaan monet vanhemmat ovat huolissaan lastensa puolesta. Myös Jenny Lai sanoo, etteivät hänen vanhempansa pidä siitä, että hän osallistuu mielenosoituksiin.
Kinting kertoo, että vanhempien toiveesta opettajia on pyydetty välttämään mielenosoituksista puhumista. The New York Timesin mukaan (siirryt toiseen palveluun) Hongkongin opetusvirasto on antanut jopa ohjeet sen varalle, että opiskelijat kyselevät “vaikeita kysymyksiä”.
Sopivia vastauksia ovat muun muassa: En tiedä. En ymmärrä sitä itsekään.
Mielenosoittajia puolustavia opettajia pidetään silmällä, Kinting uskoo.
Mielenosoitukset alkoivat kesäloman kynnyksellä ja niiden odotettiin hiljenevän koulujen alkaessa. Koululaiset ja opiskelijat ovat kuitenkin lakkoilleet säännöllisesti.
– He uhraavat opiskeluaikansa ja tulevaisuutensa saadakseen oikeutta Hongkongille. En voi syyttää heitä siitä.
Mantereen kouluissa isänmaallinen kasvatus ja puoluepropagandan opetus ovat presidentti Xi Jinpingin kaudella lisääntyneet. Samalla internet ja sosiaalinen media ovat yhä tarkemman sensuurin alla.
– He haluavat estää opiskelijoita oppimasta totuutta maailmasta, erityisesti Kiinasta ja Hongkongista, Kinting sanoo viitaten yhteiskuntaopin arvostelijoihin.
Liberaalit opinnot eivät ole kriitikkojen hampaissa ensimmäistä kertaa. Oppiaineen kohtalo nousi keskusteluun viimeksi viisi vuotta sitten edellisten suurmielenosoitusten aikaan.
Nyt Hongkongin johto on päättänyt toimia. Viime viikolla opetusvirasto ilmoitti, että se aikoo konsultoida koulukirjojen kustantajia. Oppikirjat tulee toimittaa virastoon lokakuun puoliväliin mennessä.
Ilmoituksessa lisättiin, että jatkossa kirjat saatetaan tarkastaa ennen niiden julkaisemista. Päätös on herättänyt pelkoa sensuurista.
Osa opetusalan virkamiehistä ja monet opettajat ovat nousseet puolustamaan oppiainetta.
Kinting näkee tilanteessa myös positiivisia puolia: kirjojen läpikäynti tarkoittaa, että ainakaan koko ainetta ei olla poistamassa. Hän sanoo voivansa yhä opettaa myös asioita, joita ei ole kirjoissa.
Historiassa on tapahtumia, joita ei voi jättää opettamatta, hän sanoo.