Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Jääkiekkoliiga NHL:ssä suomalaisodotukset ovat jälleen korkealla tällä viikolla alkavalla kaudella.
Huumaa lisää entisestään Kaapo Kakko, kevään maailmanmestari ja kesän NHL-varaustilaisuuden kakkosnimi, joka debytoi New York Rangersin riveissä.
Viime kaudella suomalaiset kenttäpelaajat takoivat ennätykselliset 357 maalia, 653 maalisyöttöä ja 1010 tehopistettä. Koskaan aiemmin vastaavaa ei ole suomalaisilta nähty.
Myös yhteensä 41 suomalaista kenttäpelaajaa esiintyi NHL-kaukaloissa viime kaudella. Se on myös kautta aikain suurin suomalaislukema.
Yle Urheilu selvittää viidellä pointilla tilannetta kauden kynnyksellä. Keskitymme kenttäpelaajiin, koska juurikin heidän maalinsa ja tehopisteensä ovat puhuttaneet paljon.
1. Suomalaisia kärkipelaajia on ennätyksellisen paljon
Suomalaisjääkiekkoilijoiden terävin kärki on ollut kovempi kuin koskaan aiemmin. Tilanteen voi havaita tarkastelemalla suomalaisen sijoituksia 30 parhaan joukkoon NHL:n runkosarjan pistepörssissä eri kausina.
Viime kaudella Aleksander Barkov, Mikko Rantanen ja Sebastian Aho tekivät historiaa. Kolmea suomalaispelaajaa ei ole koskaan ollut niin korkealla. Barkov ja Rantanen ylsivät 30 parhaan joukkoon edeltävällä kaudella.
Kaudella 2016–2017 puolestaan Patrik Laine ja Mikael Granlund nousivat 30 kovimman pistemiehen joukkoon.
Ennen kyseistä kautta suomalaiset olivat vaipuneet unholaan viideksi kaudeksi NHL:n kärkikahinoista. Teemu Selänne oli aiempi suomalainen 30 parhaan joukossa pistepörssissä.
Selänne oli lähestulkoon ainoa suomalainen 1990-luvulla ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä pistepörssin parhaiden joukossa. Olli Jokinen oli 2005-2007 Selänteen kanssa 30 parhaan joukossa. Sami Kapanen ja Saku Koivu ylsivät 2000-luvun alussa kumpikin kertaalleen liigan 30 parhaan pistemiehen joukkoon. Mikko Koivu teki kertaalleen saman tempun kaudella 2009–2010.
1980-luvun suomalaisnimi Jari Kurri ylsi Edmontonin mestaruusdynastian avainpelaajana lähes joka kaudella pistepörssin 30 parhaan joukkoon.
Kaudella 1986–1987 seuraan liittyi Esa Tikkanen. Tuolloin Tikkanen oli suuremmassa roolissa Edmontonissa.
Nyt uuden kauden kynnyksellä, ja lähestyttäessä 2020-lukua, tilanne on huomattavasti herkullisempi. Viisi pelaajaa on viime kausina ollut 30 parhaan joukossa pistepörssissä. He ovat Aleksander Barkov, Mikko Rantanen, Sebastian Aho, Mikael Granlund ja Patrik Laine.
2. Suomalaisten terävin kärki on nyt uransa huipulla
Tilasto suomalaispelaajien pisteistä ikävuosittain kuvaa sitä mahdollisuutta, että täydellisellä onnistumisella peräti viisi suomalaispelaajaa voi yltää 30 parhaan joukkoon NHL:n pistepörssissä.
1980-luvulta alkavan historiadatan perusteella suomalaiset NHL-jääkiekkoilijat ovat parhaimmillaan ennen 25 ikävuotta.
Yllä olevassa graafissa suomalaispelaajan iäksi on määritelty se, kuinka vanha pelaaja on ollut kauden alussa lokakuussa.
Nyt Suomen kärkipelaajien ikä on hyvin lähellä huippuikävuosia. Aleksander Barkov on 24-vuotias, Mikko Rantanen ja Sebastian Aho ovat 22-vuotiaita. Patrik Laine on 21-vuotias.
Teuvo Teräväinen on 25-vuotias ja Mikael Granlund mahtuu vielä 27-vuotiaana siihen ikähaarukkaan missä on tehty eniten pisteitä.
Datan perusteella 28 ikävuoden jälkeen suomalaispelaajat ovat viimeistään hyytyneet NHL:sssä. Datassa on mielenkiintoinen poikkeus 26 ikävuoden kohdalla. Suomalaiset ovat tuossa iässä pystyneet vielä kovempiin lukemiin kuin 25-vuotiaana.
Vertaillessa koko liigaan voidaan havaita samanlainen kehityskulku. NHL:n kenttäpelaajat rohmuavat pisteitä eniten 25 vuoden iässä. Sen jälkeen pisteiden tekeminen vähenee jatkuvasti. Vielä 26 vuoden iässä NHL-pelaajat takovat kovia pisteitä, mutta sitten taantuminen alkaa toden teolla.
Iän perusteella tilanne näyttää siis myös hyvältä ensi kautta ajatellen. Toki aina saattaa tulla poikkeuksia. Pelaajien kehityskaareen vaikuttavat monet asiat.
Viime kaudella esimerkiksi Patrik Laine ajautui sivuraiteille peliesityksissään ja jäi kahden ensimmäisen kauden lukemistaan. Laine teki esimerkiksi hulppeat 30 maalia ja osui yhdessä pelissä viisi kertaa, mutta kokonaisuudessaan suomalaishyökkääjän kausi oli vaisumpi kuin aikaisempina vuosina.
Laine teki edeltävällä kaudella 44 maalia ja tulokaskaudellaankin 36 maalia.
Uuteen kauteen valmistautuminenkaan ei ole ollut rauhallisin, koska pitkin kesää ja syksyä puhuttiin Laineen sopimusneuvotteluista ja asemasta Winnipegissä. Laineen ja myös Mikko Rantasen jatkosopimukset syntyivät vasta viime hetkellä viimeisena viikonloppuna ennen runkosarjan alkua. Tämä saattaa vaikuttaa kauden alun suorituksiin.
Kesken viime kauden Nashvilleen kaupatulta Mikael Granlundilta odotetaan puolestaan tasonnostoa vaisun viime kauden jälkeen. Granlundilla on käynnissä nykyisen sopimuksensa viimeinen kausi ja häneltä kaivataan näytteitä siitä, että hän pystyy yhä tekemään kovaa tulosta NHL:ssä.
3. Mitä tekee kohuttu Kaapo Kakko?
18-vuotias Kaapo Kakko on tottunut olemaan isoissa otsikoissa. Kohina on jatkunut kevään maailmanmestaruuksien ja kesän varaustilaisuuden jälkeen. Kakon ja New Jersey Devilsin ottaman ykkösvarauksen Jack Hughesin välille on rakennettu kaksinkamppailua pitkin kesää.
Mutta miten toisena varatut 18-vuotiaat hyökkääjät ovat pärjänneet NHL:ssä heti avauskaudellaan? Tutkailimme niitä kakkosvarauksia, jotka ovat päässeet pelaamaan heti varauskesän jälkeisellä kaudella.
1980-luvulta lähtien tällaisia pelaajia on yhteensä 16. Kakosta tulee 17:s pelaaja. Aiemmin vastaavassa tilanteessa on ollut kaksi suomalaista: Aleksander Barkov kaudella 2013–2014 ja Patrik Laine kaudella 2016–2017.
Laine tykitti 73 pelaamassaan ottelussa huimat 36 maalia ja antoi 28 maalisyöttöä. Pistelukemiksi muodostui 64.
1980-luvulta alkaen vain kaksi 18-vuotiasta kakkosvarausta on pystynyt kovempiin lukemiin. Kumpikin kuitenkin pelasi erittäin maalirikkaalla 1980-luvulla. Brian Bellows iski tilastoihin kaudella 1982-83 tehot 30+35.
Kaikkien kovimmat lukemat on latonut Jimmy Carson kaudella 1986-87. Urallaan ilman Stanley Cup -mestaruutta jäänyt Carson takoi kuitenkin tulokaskaudellaan tehot 37+42=79.
Carsonin ja etenkin Laineen lukemat ovat todella hurjat. Harjoituspeleissä nuori turkulainen ei ole ainakaan vielä sädehtinyt hurjasti tehojen merkeissä. 18-vuotiaalle Kakolle on soviteltu Rangers-paidassa isoa roolia ylivoimaan ja tasakentällisin kakkosketjun oikealle laidalle.
Barkov takoi siihen nähden kovat tehot, että hän oli Floridan rikkonaisessa joukkueessa heti isossa roolissa keskushyökkääjänä. Barkovilta vaadittiin keskushyökkääjänä paljon muutakin enemmän pelaamisessaan kuin tehopisteitä.
Kakolle on myös viime kaudelta tuore esimerkki siitä, miten kakkosvarausten menokaan ei ole aina niin helppoa. Carolinan Andrei Svetshnikov väläytteli ajoittain tulokaskaudellaan ja teki oikein kelvolliset tehot 20+17. Mutta alkuun Svetshnikov joutui totuttelemaan tarunhohtoisen NHL:n maailmaan nelosketjussa.
4. Suomalaiset ovat ottaneet isomman aseman NHL:ssä
Suomalaiset tekevät kokonaisuudessaan enemmän pisteitä ja maaleja yksinkertaisesti siitä syystä, että suomalaispelaajia on enemmän NHL:ssä. Suomalaispelaajien määrä ja pisteiden määrä on noussut aika lailla samassa suhteessa ylöspäin.
Kaudella 2018–2019 NHL:ssä pelasi vähintään yhdessä ottelussa ennätykselliset 41 suomalaista kenttäpelaajaa. Peräti 35 suomalaista kiekkoili vähintään 20 ottelussa. Kaudella 1980–81 suomalaisia kenttäpelaajia oli vain neljä.
2000-luvun alussa suomalaisia kenttäpelaajia oli yli kolmekymmentä. Huippuna oli 36 pelaajaa kaudella 2001-02.
2010-luvun alkupuolella määrä laski jälleen reilun kahdenkymmenen pelaajan tienoille. Ongelmat olivat syvällä suomalaisen jääkiekon pelaajakehityksessä.
Vuosina 2005–2009 yhtään suomalaista kenttäpelaajaa ei varattu NHL:ään ensimmäisellä kierroksella. Korjausliikkeiden jälkeen tilanne on kuitenkin muuttunut.
2010-luvun loppupuolella pelaajamäärä onkin noussut jälleen selvästi päälle kolmenkymmenen.
Suhteellisesti suomalaispelaajien määrä on noussut lähelle viittä prosenttia koko liigan pelaajamäärästä.
Yhdysvallat ja Kanada ovat luonnollisesti pitäneet kärkipaikkoja, mutta niiden takana on ollut vaihtelua.
Suomesta pelaajia on ollut Euroopan maista neljänneksi eniten jo pitkään. Aivan viime vuosien aikana Suomi on jättänyt Tshekin ja Venäjän taakseen. Tulevalle kaudelle tilanne näyttää suomalaisittain katsottuna yhä hyvältä. Tällä hetkellä suomalaisia on NHL-joukkueiden mukana sen verran, että uuden ennätyksen rikkominen on taas mahdollista.
Täytyy muistaa, että Ruotsin NHL-pelaajamäärien kehitys on ollut vielä hurjempaa. Viime kaudella NHL:ssä pelasi 79 ruotsalaista kenttäpelaajaa.
5. Maalimäärät muutenkin nousussa sääntömuutosten jälkeen
Pistemääriä- ja maalimääriä tutkiessa on hyvä muistaa, että koko NHL:ssä tehdään enemmän maaleja. Viime kaudella NHL-joukkue teki keskimäärin 3,01 maalia ottelua kohden eli otteluissa päästiin keskimäärin noin kuuteen maaliin.
Edellisen kerran yli kolmen maalin keskiarvoon yhdeltä joukkueelta otteluissa on päästy kaudella 2005–2006.
Myös toissa kaudella nähtiin iso nousu maalimäärissä, kun NHL-joukkue teki yhdessä ottelussa itse keskimäärin 2,97 maalia. Nousua edeltävästä kaudesta oli peräti 0,2 maalia.
Syksyjä 2005 ja 2017 yhdistävät sääntömuutokset. Ennen kumpaakin kautta NHL:ssä kitkettiin uusilla tulkinnoilla puolustavien pelaajien estämistä runsaasti. Mailalla häiritseminen huitomalla ja koukkaamalla haluttiin pois.
Molemmilla kerroilla jäähyjen määrä luonnollisesti kasvoi. Joukkueet saivat enemmän ylivoimamahdollisuuksia ja he olivat myös ylivoimalla tehokkaampia kuin aiemmin.
Kaudella 2017-2018 joukkueiden ylivoimaprosentti nousi yli 20 prosenttiin ensimmäistä kertaa sitten villin 1980-luvun. Eli joukkueet onnistuivat maalinteossa keskimäärin joka viidennellä ylivoimalla.
Kaikkea ylivoimat eivät kuitenkaan selitä. Viime kaudelle maalimäärä jatkoi kasvamistaan, vaikka ylivoimamahdollisuuksia ja -maaleja oli vähemmän. Myöskään pelaajat eivät laukoneet yhtä paljoa.
Mutta maalivahtien keskimääräinen torjuntaprosentti jatkoi putoamistaan. Kun vertaa viime kautta sitä edeltäneeseen, keskimääräinen torjuntaprosentti putosi 91,2 prosentista 91 prosenttiin.
Yhdeksi syyksi maalinteon kasvulle onkin tarjottu sitä, että maalivahtien varusteita pienennettiin. Ylisuureista rintapanssareista haluttiin päästä eroon. Esimerkiksi tähtivahti Sergeri Bobrovski myönsi suoraan, että kiekkoja alkoi oikeasti pelätä.
On myös spekuloitu sillä, että tiukempien sääntölinjausten jälkeen jäälle on tullut lisää tilaa tehdä maaleja. Tämä olisi tarkoittanut maailman parhaille lisää aikaa ja tilaa tehdä enemmän maaleja. Mutta tätä asiaa on vaikeaa todentaa.
Yhtä kaikki sääntömuutosten jälkeen näkyy selvä piikki maalinteossa.
Lue myös:
NHL-kausi käynnistyy ensi yönä – nämä suomalaiset aloittavat NHL:ssä alkavalla kaudella